Kiusaamiskokemuksesta selviytymisen tukeminen kouluyhteisössä : mallin kehittäminen Lahden perusopetuksen Nastolan yläkouluun

Tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää kouluyhteisön toimintaa kiusaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tavoitteena oli luoda malli kiusaamiskokemuksesta selviytymisen tukemiseen Lahden perusopetuksen Nastolan yläkouluun. Kiusaamiskokemuksen käsittelyyn annettu varhainen tuki nähtiin osana ennaltaehkäisevän työn toteutumista. Ajateltiin, että mallin jalkautumisen myötä oppilailla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea kiusaamiskokemuksesta selviytymiseen. Osallistavan toimintatutkimuksen kehittämismenetelmiä olivat kehittämistyötä taustoittava kysely ja kehittämisiltapäivä. Kehittämistyötä taustoittava kysely toteutettiin Nastolan yläkoulun 9.-luokan oppilaille. Kyselyn tulosten pohjalta kehittämistyötä jatkettiin kehittämisiltapäivässä 9.-luokan tukioppilaiden kanssa. Osallistavalla kehittämistavalla varmistettiin, että nuorten kokemusasiantuntijuus kiusaamiskokemuksen selviytymisen tukemiseen tuli esille. Malli kiusaamiskokemuksesta selviytymisen tukemiseen kouluyhteisössä rakentui yhteisön antaman tuen ja psykososiaalisen tuen näkökulmien pohjalta. Yhteisön ja psykososiaalisen tuen toteutumisen taustalle muodostuivat kohtaamisen elementit. Mallissa huomioitiin yhteisön jäsenten keskinäisen kohtaamisen merkitys sekä kunkin yhteisön jäsenen vastuu kiusaamista ennaltaehkäisevässä työssä. Turvallisen, avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin nähtiin tukevan kiusaamisesta selviytymistä. Psykososiaalinen tuen näkökulmaan sisällytettiin koulussa nuorten luonnollisessa ympäristössä helposti saatavilla olevat oppilashuollolliset palvelut. Psykososiaalisen tuen näkökulmaan rakentui kiusaamiskokemuksen työstämisen vaiheet.The aim of this research-based development project was to regenerate the actions of school community to prevent the disadvantage caused by bullying. The aim was to create a model for Nastola upper secondary school for managing with the experiences of bullying. Early support given for managing the experience of bullying was seen as a part of implementing preventive work. It was thought that by creating the model the students would have unanimous possibilities to receive support to cope with the experiences of bullying. The development methods of engaging action research were background information survey and a group meeting. The survey was carried out for the 9th graders of Nastola upper secondary school. The results received from the survey were used in the group meeting. By engaging the students, it was made sure that their experiences of coping with bullying would appear. Supporting coping with the experience of bullying in school community model was built around the aspects of the psychosocial support and the support given by the community. A support element of encounter was created in the background of community and the psychosocial support. It was seen that a secure, open and approving atmosphere supported coping with bullying. In the model the importance of mutual encounters and each member’s responsibility in the preventive work against bullying, were acknowledged. Psychosocial support in school was the student welfare services which were easily available. The stages of working with the experiences of bullying were the aspects of psychosocial support

Hur regleras lobbying? : En studie av hur lobbying regleras i de lagstiftande institutionerna i Sverige, Storbritannien och EU.

The purpose of this study is to investigate which types of lobbying are regulated in the legislative institutions in Sweden, Great Britain, and the European Union. The study aims to investigate whether there is any connection between the perceived corruption in the country and how regulated lobbying is. This is done by analysing documents, laws, and norms and afterward comparing the different legislations. The result of this essay is that lobbying in the European Union is regulated by laws and that lobbying in Sweden and Great Britain mostly are regulated by norms. There is also a connection between the level of perceived corruption and the regulation of lobbying. The average European attitude towards perceived corruption is higher in the EU compared to the United Kingdom and Sweden

LUOMULIITON JÄSEN- JA LUOMULEHDEN LUKIJAKYSELY

Tässä opinnäytetyössä pureudutaan toimeksiantaja Luomuliiton jäsentyytyväisyys- ja Luomulehden lukijatyytyväisyyskyselyn toteutukseen, sekä tehdään yhteenvetoa kyselyyn saaduista vastauksista. Tavoitteena on tuottaa Luomuliitolle helposti käsiteltävää tietoa kehittämistyön onnistumisesta, ja mahdollisista seuraavista kehittämiskohteita sekä jäsenten toiveista. Kehityksen arvioimiseksi tuloksia verrattiin vuonna 2019 tehdyn vastaavan kyselyn tuloksiin sekä muutamiin muihin tutkimuksiin. Kyselyssä saatujen vastausten perusteella voitiin todeta, että Luomuliitto on kehittänyt toimintaansa oikeaan suuntaan ja jäsenet ovat liiton toimintaan entistäkin tyytyväisempi

Interaktionen mellan mamman och barnet i samband med nedstämdhet efter förlossningen samt vårdarens möjligheter att stöda interaktionen

Denna studies syfte är att få en inblick i hur vårdaren kan stöda kvinnan med nedstämd-het efter förlossningen i interaktionen till hennes barn. Studien är en kvalitativ littera-turöversikt enligt Febe Friberg (2008). Till litteraturöversikten har använts åtta forsk-ningsartiklar och en projektredovisning. Studien utgår från vårdarens perspektiv, hur vårdaren kan stöda mamman i interaktionen. Materialet har analyserats och kategorise-rats gentemot två forskningsfrågor. Den första forskningsfrågan undersöker hur inter-aktionen påverkas mellan mamman och barnet i samband med nedstämdhet hos mam-man efter förlossningen. Den andra forskningsfrågan undersöker hur vårdaren kan stöda interaktionen mellan den deprimerade mamman och barnet. Denna studies teoretiska referensram är Katie Erikssons teori om att ansa, leka och lära (1987). Resultaten består av sex stycken huvudkategorier. Tre av dessa huvudkategorier hör ihop med första forskningsfrågan och tre av dem hör ihop med andra forskningsfrå-gan. Faktorer angående interaktionen mellan mamma och barn som påverkas i samband med nedstämdhet efter förlossningen är mammans känslor gentemot barnet, mammans bete-ende i relation till barnet och mammans rädsla av att förlora barnet. Vårdaren kan stöda mamman i interaktionen till barnet genom att inge förtroende hos mamman, stöda mamman i accepterandet av att hon lider av depression och hjälpa mamman att anpassa sig till den nya livssituationen

Sairaanhoitajien kokemuksia motivoivan haastattelun käytöstä työmenetelmänä: Integroiva kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia motivoivan haastattelun käytöstä työmenetelmänä: mitä motivoiva haastattelu sairaanhoitajien mielestä on, miten he sitä ovat käyttäneet, ja miten he sen käyttämisen kokivat. Opinnäytetyö toteutettiin itsenäisenä integroivana kirjallisuuskatsauksena, johon kerättiin alkuperäistutkimuksista tehtyjä artikkeleita eri hoitotyöhön liittyvistä sähköisistä tietokannoista. Työn tietoperustana sovellettiin alan tieteellistä kirjallisuutta, sekä luotettaviksi arvioituja tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita. Opinnäytetyön päätuloksina todettiin, että sairaanhoitajilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia motivoivan haastattelun käyttämisestä. Positiiviset kokemukset liittyivät siihen, että menetelmä oli koettu antoisana sekä käyttökelpoisena, ja että se oli tuonut onnistumisen kokemuksia niin asiakkaille kuin hoitajalle. Negatiiviset kokemukset liittyvät sairaanhoitajan pelkoihin omasta osaamattomuudesta, ajanpuutteeseen, sairaanhoitajien haluttomuuteen käyttää menetelmää, sekä käyttämistä estäviin ongelmiin organisaatiossa ja työpaikassa. Tulosten perusteella motivoiva haastattelu on sairaanhoitajan mielenkiinnon ja toimintaympäristön salliessa käytännöllinen työkalu, jonka avulla on mahdollista tukea potilasta elämäntapamuutoksen tekemisessä. Motivoivan haastattelun laajempi käyttöönotto ja kehittäminen terveydenhuollon palveluiden työmenetelmänä vaatisi esimerkiksi ilmapiirin muuttumista palvelukeskeisestä asiakaskeskeiseksi, hoitohenkilöstön mielenkiintoa, sekä muutoksia organisaatioiden vakiintuneissa työtavoissa

Constructing gender in preschool : Preschool teachers' perceptions of gender and its consequences for children's gender construction

Syftet med studien är att undersöka hur förskollärare beskriver sin egen och samhällets uppfattning av och förväntningar på det manliga och kvinnliga samt hur dessa uppfattningar och förväntningar påverkar barns genuskonstruktion. De teorier som varit fokuserade under studien är socialkonstruktionismen och Judith Butlers performativitetsteori. Syftet har undersökts genom att hålla intervjuer av ostrukturerad och semistrukturerad karaktär där intervju personerna har varit förskollärare på ett antal förskolor i olika delar av landet. Analysen har utgått från en tematisk analysstruktur där data har analyserats och kategoriserats löpande. Resultatet visar på att förskollärare på samtliga förskolor arbetar genuspedagogiskt genom olika metoder. Resultatet visar även att samtliga förskollärare upplever att samhället och dess strukturer och förväntningar påverkar hur barn konstruerar genus på och utanför förskolan. Den huvudsakliga slutsatsen som kan dras i relation till studien är att en medveten pedagog är nyckeln till framgång i förskolans genuspedagogiska arbete.

Constructing gender in preschool : Preschool teachers' perceptions of gender and its consequences for children's gender construction

Syftet med studien är att undersöka hur förskollärare beskriver sin egen och samhällets uppfattning av och förväntningar på det manliga och kvinnliga samt hur dessa uppfattningar och förväntningar påverkar barns genuskonstruktion. De teorier som varit fokuserade under studien är socialkonstruktionismen och Judith Butlers performativitetsteori. Syftet har undersökts genom att hålla intervjuer av ostrukturerad och semistrukturerad karaktär där intervju personerna har varit förskollärare på ett antal förskolor i olika delar av landet. Analysen har utgått från en tematisk analysstruktur där data har analyserats och kategoriserats löpande. Resultatet visar på att förskollärare på samtliga förskolor arbetar genuspedagogiskt genom olika metoder. Resultatet visar även att samtliga förskollärare upplever att samhället och dess strukturer och förväntningar påverkar hur barn konstruerar genus på och utanför förskolan. Den huvudsakliga slutsatsen som kan dras i relation till studien är att en medveten pedagog är nyckeln till framgång i förskolans genuspedagogiska arbete.

Hur regleras lobbying? : En studie av hur lobbying regleras i de lagstiftande institutionerna i Sverige, Storbritannien och EU.

The purpose of this study is to investigate which types of lobbying are regulated in the legislative institutions in Sweden, Great Britain, and the European Union. The study aims to investigate whether there is any connection between the perceived corruption in the country and how regulated lobbying is. This is done by analysing documents, laws, and norms and afterward comparing the different legislations. The result of this essay is that lobbying in the European Union is regulated by laws and that lobbying in Sweden and Great Britain mostly are regulated by norms. There is also a connection between the level of perceived corruption and the regulation of lobbying. The average European attitude towards perceived corruption is higher in the EU compared to the United Kingdom and Sweden

Recovery of valuable elements from municipal solid waste incineration ashes

publishedVersio