Eurooppalaisten maahanmuuttajien työllistymisen erot Yhdysvaltain työmarkkinoilla

Euroopan unionin alueella valmistuu nykyään suhteellisesti enemmän tohtoreita kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa, mutta Euroopassa on siitä huolimatta näitä vähemmän ammattitutkijoita (Katse tulevaisuuteen 2005: 16). Globaalisti monet osaavat ihmiset muuttavat ulkomaille, jos heille tarjotaan toisaalla parempia työmahdollisuuksia tai jos he eivät löydä koulutustaan vastaavia töitä lähtöalueellaan. Tämä johtaa aivovuotoon eli tilanteeseen, jossa lähtömaa ei itse pysty työllistämään kouluttamiaan kansalaisia. Aivovuodon vaikutuksista ollaan huolissaan Euroopassa, sillä rekrytointiongelmia on nykyisellään useilla aloilla (Tuomaala 2009: 2) ja väestö ikääntyy merkittävästi lähivuosina, minkä pelätään johtavan työvoimavajeeseen. Vuonna 2005 jo yksin Yhdysvalloissa työskenteli 85 000 EU:n alueelta syntyisin olevaa tutkijaa. Euroopan unionin valtiot ovat asettaneet tavoitteekseen aivovuodon tyrehdyttämisen alueeltansa (Euroopan komissio 2003). Yhdysvaltain väestölaskennan aineisto mahdollistaa menestyksen mittaamisen ammatillisten tulosten muodossa. Tässä artikkelissa analysoin eurooppalaisten korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sijoittumista Yhdysvaltain työmarkkinoille Maailmanpankin tutkijoiden (Mattoo, Neagu & Özden 2008) aineiston jatkotarkastelulla

Kahdenuranperheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa

Teoksessa keskitytään Suomessa vähän tutkitun kohderyhmän, kahdenuranperheiden, olemukseen ja asemaan työmarkkinoilla ja erityisesti niiden muuttoliikkeeseen ja työmatkapendelöintiin. Kaikkiaan kahdenuranperheitä ovat sellaiset pariskunnat, joissa molemmat puolisot kokevat työnsä henkilökohtaisesti palkitseviksi ja ammatilliseen kehittymiseen tähtääviksi sekä ovat työssään sitoutuneita. Tämä tutkimus pohjautuu sellaisiin kahdenuranperheisiin, joissa kummatkin puolisot ovat joko johtajia, ylimpiä virkamiehiä tai erityisasiantuntijoita. Työn teoreettinen viitekehys nojautuu väestömaantieteeseen, erityisesti inhimillisen pääoman ja työmarkkinasaarekkeiden teorioihin. Muuttodynamiikkaa pidetään prosessina, jossa päätökset ja muutot seuraavat toisiaan koko elämän ajan. Täten tutkimuksessa käytetään pitkittäisaineistoa ja sovelletaan tapaushistoriamenetelmää. Tutkimus antaa kuvan tietoyhteiskunnan perheiden muuttuneista rakenteista ja perehdyttää lukijan suomalaisten kahdenuranperheiden ominaisuuksiin ja erityisdynamiikkaan. Kahdenuranperheiden sijoittumisesta ja alueellisesta liikkuvuudesta annetaan kattava esitys.1. Johdanto 1.1. Työvoima tuotannontekijänä 1.2. Tutkimuksen sijoittuminen ja rakenne 1.3. Muuttotutkimukset. 1.4. Keskeiset käsitteet 1.5. Tutkimusongelmat ja tavoitteet 2. Alueellisen liikkuvuuden teoreettinen perusta 2.1. Muutto osana elämää 2.2. Perheet ja liikkuvuus 2.3. Kodin ja työpaikan välinen yhteys 2.4. Työmahdollisuudet ja alueellinen joustavuus 2.5. Muuton vaikutukset sosiaaliseen liikkuvuuteen 2.6. Teorian päätöskeskustelu ja tutkimuskehikko 3. Tutkimusmetodi Ja aineisto 3.1. Metodi keskustelu 3.2. Tutkimusote ja menetelmät 3.3. Aineisto 4. Kahdenuranperheet 4.1. Kompromissit ja perheen sisäinen työnjako 4.2. Perherakenteet ja normit 4.3. Työelämä 5. Työmarkkinat 5.1. Kahdenuranperheiden ja työpaikkojen sijainnit 5.2. Työssäkäynti 5.3. Muuton ja työssäkäynnin yhteys 6. Muuttodynamiikka 6.1. Muuttaneisuus 6.2. Muuttoprosessi 6.3. Muuttohistorian puu 6.4. Kasvukeskukseen vai maallemuutto 6.5. Tulomuuttajien työmarkkinoille sopeutuminen 7. Johtopäätökset 7.1. Teoreettiset johtopäätökset 7.2. Menetelmälliset johtopäätökset 7.3. Empiiriset johtopäätökset Kirjallisuus Liitteet