Seuranta työkaluna porsastuotannon kehittämisessä

ei saatavill

Risk factors for post-weaning diarrhoea on piglet producing farms in

Background: Post-weaning diarrhoea (PWD) is a significant gastrointestinal disease in pigs. It is considered a multifactorial disease associated with proliferation of enterotoxigenic Escherichia coli in the intestinal tract of affected pigs. The aim of this study was to analyse risk factors related to the occurrence of PWD on Finnish piglet producing farms. Methods: The data of a follow-up study of 73 conventional piglet producing farms was used in the case-control study. The selection of the 41 PWD case and 28 control farms was based on the use of antimicrobials for treating diarrhoea in weaned pigs and the answers related to the occurrence of diarrhoea after weaning in the questionnaire. Four intermediate farms were excluded from the statistical analysis. Altogether 39 factors related to herd characteristics, weaner pig management and pig health were studied. The median number of sows was 59.0 (IQR = 44.0; 74.5) and 52.5 (IQR = 36.8; 61.5) on the case and the control farms, respectively. The significances of the univariable associations between the explanatory variables and the outcome variable were tested, and in the multivariate analysis quasibinomial generalized linear models were applied. Results: An increased risk of PWD was associated with the regimen of twice a day feeding and feed restriction after weaning (P = 0.02; compared to feeding three or more meals a day or the use of ad libitum feeding) and with a higher number of sows on the farm (P = 0.02; risk increasing with increasing number of sows). Automatic temperature control was associated with a decreased risk of PWD (P = 0.03; compared to manual temperature control). Conclusion: Twice a day feeding of newly-weaned pigs should be avoided if the amount of feed given is restricted. Variation in ambient temperature should be minimized in housing of newlyweaned pigs and this can be achieved by using automatic temperature control. With increasing number of sows in the herds the risk of PWD increases and more attention should be paid to prevention of post-weaning diarrhoea

Risk factors for post-weaning diarrhoea on piglet producing farms in Finland

Background: Post-weaning diarrhoea (PWD) is a significant gastrointestinal disease in pigs. It is considered a multifactorial disease associated with proliferation of enterotoxigenic Escherichia coli in the intestinal tract of affected pigs. The aim of this study was to analyse risk factors related to the occurrence of PWD on Finnish piglet producing farms. Methods: The data of a follow-up study of 73 conventional piglet producing farms was used in the case-control study. The selection of the 41 PWD case and 28 control farms was based on the use of antimicrobials for treating diarrhoea in weaned pigs and the answers related to the occurrence of diarrhoea after weaning in the questionnaire. Four intermediate farms were excluded from the statistical analysis. Altogether 39 factors related to herd characteristics, weaner pig management and pig health were studied. The median number of sows was 59.0 (IQR = 44.0; 74.5) and 52.5 (IQR = 36.8; 61.5) on the case and the control farms, respectively. The significances of the univariable associations between the explanatory variables and the outcome variable were tested, and in the multivariate analysis quasibinomial generalized linear models were applied. Results: An increased risk of PWD was associated with the regimen of twice a day feeding and feed restriction after weaning (P = 0.02; compared to feeding three or more meals a day or the use of ad libitum feeding) and with a higher number of sows on the farm (P = 0.02; risk increasing with increasing number of sows). Automatic temperature control was associated with a decreased risk of PWD (P = 0.03; compared to manual temperature control). Conclusion: Twice a day feeding of newly-weaned pigs should be avoided if the amount of feed given is restricted. Variation in ambient temperature should be minimized in housing of newlyweaned pigs and this can be achieved by using automatic temperature control. With increasing number of sows in the herds the risk of PWD increases and more attention should be paid to prevention of post-weaning diarrhoea

Uudet hankkeet

Sian näkökulmasta katsottuna sikalan tuotannonhallinta ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jo ensimmäisten elinpäivien ja viikkojen tapahtumat vaikuttavat merkittävästi porsaan selviytymiseen ja menestymiseen myöhemmin elämässä

Syöpäpotilaan pelot ja emotionaalinen tukeminen sairaanhoitajan näkökulmasta : Kirjallisuuskatsaus

Syöpä on Suomessa toiseksi yleisin kuolinsyy, ja joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Sairaus eri vaiheineen herättää monenlaisia tunteita ja vaatii sopeutumista potilaalta ja läheisiltä. Siksi syöpäpotilaiden pelkojen tunnistaminen ja emotionaalinen tukeminen on tärkeää hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa aikuisen syöpään sairastuneen potilaan peloista ja emotionaalisesta tukemisesta sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajan näkemyksiä aikuisen syöpään sairastuneen potilaan peloista ja emotionaalisesta tukemisesta kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen aineistonhaku tehtiin eri sähköisistä tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Valikoitunut aineisto (n=6) analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sairaanhoitajat tunnistivat erilaisia pelkoja aikuisen syöpäpotilaan kohdatessaan. Pelkoja olivat kuoleman pelko ja sairauden eri vaiheiden aiheuttamat pelot sekä toivoon ja toivottomuuteen liittyvät pelot. Sairaanhoitajan emotionaalisen tukemisen keinot olivat riittävien resurssien varmistaminen, tuen tarpeiden määrittäminen, toipumisen vahvistaminen, psyykkinen tukeminen sekä tunteiden käsittelyssä auttaminen. Syöpäpotilaiden saama emotionaalinen tuki ei useinkaan ole riittävää johtuen muun muassa hoitajien resurssien ja tietotaidon puutteesta. Ajallisesti syöpäpotilaan suurin tuen tarve sijoittuu sairauden muutosvaiheisiin, ja esimerkiksi diagnoosia edeltävä aika voi olla potilaalle hyvin pelottavaa. Jatkotutkimusehdotuksena olisi antoisaa tutkia, kuinka potilaan tukeminen toteutuu ennen diagnoosia.Cancer is the second most common cause of death in Finland and every third Finn will get cancer during their lifetime. The disease with its various phases brings up complex feelings and it demands patients and their close ones to get used to it. That is why emotional supporting and recognizing fears of cancer patients are important.The aim of this thesis was to provide information of fears of an adult patient with cancer and emotional support from the perspective of registered nurses. The pur-pose of the thesis was to describe the view of registered nurses on fears of patient with cancer and emotional support with the help of a literature review. The material of the literature review was searched from different databases and by using manual search. The material of the literature review (n=6) was analyzed by using content analysis.According the results of the literature review, nurses recognized various fears when facing an adult cancer patient. The fears were a fear of death, fears caused by var-ious periods of the disease, and fears related to hope and despair. Nurses’ means of emotional support were ensuring adequate resources, defining a need for sup-port, strengthening recovery, mental support and helping to deal with emotions.The emotional support that cancer patients get is not often adequate because of nurses’ lack of resources and knowhow among others. The largest need for support of cancer patients is timed stages of the disease, and for example the time before a diagnosis may be scary for the patient. As a further research proposal, it might be meaningful to research how supporting patients is realized before the diagnosis

Eri sikaryhmien ruokintavaihtoehdot

vokMTT, ProAgri

Emakoiden liemirehujen koostumus ja sen vaihtelu

Emakoita ruokitaan yhä useammin liemellä, ja tiloilla on käytössä useita erimerkkisiä liemiruokintalaitteita. Liemiruokintalaitteet voidaan jakaa toimintaperiaatteen mukaan kahteen ryhmään: niihin joissa on aina jäännösrehua putkistossa ja niihin jotka tyhjäävät putkiston rehusta ruokintojen välillä joko veden tai höyryn avulla. Liemiruokinnan etuna on mahdollisuus hyödyntää joustavasti nestemäisiä sivutuoterehuja, erilaisia viljoja ja muita kuivia rehuaineita niiden saatavuuden ja hintojen vaihtelun mukaan. Liemirehuseoksia tehdään myös kuivista rehuista ja vedestä. Liemiruokintatutkimus on painottunut erilaisten sivutuoterehujen rehuarvon ja tuotantovaikutusten määrittämiseen ja liemirehujen mikrobikäymisen tutkimiseen. Ruokintalaitteiden toimivuudesta ja liemirehuseosten laadun tasaisuuteen vaikuttavista tekijöistä löytyy kuitenkin niukasti julkaistua tietoa. Käytännössä on usein nähty, ettei kaukaloon tuleva rehu ole aina yhtä paksua ja erityisesti kivennäisten epäillään lajittuvan rehunjakolinjastossa. Liemirehun koostumusvaihteluun voivat vaikuttaa sivutuoteliemien koostumuksen vaihtelu, rehukomponenttien fysikaaliset ominaisuudet ja ruokintalaitteen säädöt ja linjaston rakenne. Tavoitteenamme oli selvittää tiloilta kerättyjä näytteitä analysoimalla, miten hyvin tiineiden ja imettävien emakoiden saama liemirehu vastaava seoksen optimoitua ja koneelle laitettua reseptiä, ja vaikuttaako liemiruokkijan toimintaperiaate sikojen saaman liemen koostumukseen. Tutkimuksessa oli mukana 12 eteläpohjalaista tilaa, missä emakoiden liemirehut sekoitettiin vähintään kahdesta rehukomponentista. Tiloilla oli eri valmistajien liemiruokkijoita (Pellon Group, Big Dutch-man, Howema, Weda ja Schauer), jotka jaettiin toimintaperiaatteen mukaan kahteen ryhmään: laitteisiin, joissa oli aina jäännösrehua putkistossa ja niihin jotka tyhjäävät putkiston rehusta ruokintojen välillä. Syksyn 2010 tilakäynneillä kerättiin koontinäytteitä tiineys- ja imetysrehuista. Osalla tiloista otettiin myös venttiilinäytteitä, koska liemi oli jo silmämääräisesti havaiten vetistä linjaston lopussa. Talven 2011 tilakierroksella kaikkien tilojen näytteet otettiin tiineiden ja imettävien emakoiden ruokintapiirin alusta, keskeltä ja lopusta. Jäännösrehullista laitteista näytteet otettiin jakoputken päästä venttiilin päästäessä rehua kaukaloon. Vesipesulinjastoissa velli ei tullut tasaisena massana kaukaloon, vaan usein ensin tuli vetisempää lientä. Siksi näytteet päädyttiin ottamaan kaukalosta perusteellisen sekoittamisen jälkeen. Koontinäytteistä tehtyjen rehuanalyysien perusteella tiineiden ja imettävien emakoiden liemet olivat koostumukseltaan erilaisia, ja pääsääntöisesti emakot saivat tuotantovaiheeseen sopivaa lientä. Jäännösrehuputkistojen liemissä oli terve maitohappokäyminen ja hieman alempi pH kuin pestävien putkistojen liemissä. Jäännösrehulaitteissa liemen kuiva-ainepitoisuus vaihteli vähän linjaston eri osissa ja oli melko lähellä tavoitetta. Sen sijaan putkiston tyhjäävien laitteiden liemen kuiva-ainepitoisuus laski linjaston loppua kohti, ja mitatun ja tavoitellun kuiva-ainepitoisuuden välinen ero suureni. Tiloilla ongelma oli hyvin tiedostettu ja koneen jälkiä korjattiin jakamalla emakoille lisärehua käsin. Venttiilinäytteiden analysointi osoitti, että liemen kuiva-aineen tuhka- ja valkuaispitoisuus pysyivät samanlaisina linjaston alussa ja lopussa. Kuiva-aineen fosforin, natriumin ja sinkin pitoisuuksissa ei myöskään havaittu eroja näytteenottopaikan suhteen. Kuiva-aineen kalsiumpitoisuus ja kalsiumin ja fosforin suhde kuitenkin pienenivät linjaston loppua kohti. Laskevan kuiva-ainepitoisuuden vuoksi vesipesulinjastojen loppupään liemissä oli tuorepainoa kohti vähemmän valkuaista ja kivennäisaineita kuin jäännösrehullisten laitteiden liemissä. Jostain syystä putkiston tyhjentävissä laitteissa rehua eteenpäin työntävä vesipatsas näytti sekoittuvan erilailla erilaisiin liemiin. Tulosten perusteella emakoiden liemirehuseosten kuiva-ainepitoisuus vaihtelee rehunjakolinjaston eri osissa, ja vaihtelua on enemmän putkiston tyhjäävissä ja pesevissä kuin jäännösrehullisissa liemiruokintalaitteissa. Ravintoaineista erityisesti kalsium näyttää lajittuvan linjastossa, mikä voi johtaa emakoiden kannalta liian matalaan kalsiumin ja fosforin suhteeseen

Emakoiden liemirehujen koostumus ja sen vaihtelu

vo

Sikatilan rehuntuotanto

vokMTT, ProAgri