Rekisterinpitäjän vastuu siirrettäessä avustavia tehtäviä yksityiselle taholle : Rekisterinpitäjän Liikenteen turvallisuusvirasto

Tutkielma on ajankohtainen valtiosääntö-, hallinto- ja informaatio-oikeudellinen tutkimus rekisterinpitäjän vastuusta. Selvitän sen lukijalle, mitä oikeudellisia ongelmia liittyy viranomaisen avustavien rekisteröintitehtävien sopimusperusteiseen siirtämiseen yksityiselle. Tutkielma kohdistuu erityisesti Liikenteen turvallisuusvirastoon rekisteriä pitävänä viranomaisena. Pyrin vastaamaan kysymyksiin ensinnäkin siitä, mitkä ovat rekisterinpitäjän velvollisuudet ja mitä ovat avustavat tehtävät, toiseksi siitä, mikä mahdollistaa ja minkä laatuisten viranomaistehtävien siirtämisen yksityiselle ja kolmanneksi siitä, miten laki pitää muotoilla ja miten toimeksiannoista on sopimuskumppaneiden kanssa sovittava, jotta Liikenteen turvallisuusviraston toimintamallin muutos kunnioittaisi perusoikeuksia, oikeusturvaa, hyvää hallintotapaa ja henkilötietojen suojaa, ja näin myös toteuttaisi rekisterin pitäjän vastuuta. Tutkielma etenee edellä mainitsemien tutkimuskysymysten osoittamalla tavalla siirtyen yleisestä Liikenteen turvallisuusvirastoa koskeviin tehtäviin. Oikeusdogmaattinen tutkimustapani keskittyy erityisesti perustuslakivaliokunnan tulkintalinjauksiin. Perustuslakivaliokunnan painotus tutkielmassa on tärkeässä roolissa osaltaan sen vuoksi, että tutkielman on tarkoitus olla tukena Liikenteen turvallisuusviraston antamissa asiantuntijalausunnoissa uuden lakiehdotuksen valmisteluun, ja laki mitä todennäköisimmin lähetetään lausuntokierrokselle perustuslakivaliokuntaan. Tutkielmassa pyrin siis auttamaan Liikenteen turvallisuusvirastoa siinä, että lakiehdotus, jota nyky-yhteiskuntaa palvelevat toimintamuutokset edellyttävät, täyttää perustuslainmukaisuuden vaatimukset eikä sitä tarvitse säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä

Kultasakaalin (Canis aureus) levinneisyys Euroopassa

Tiivistelmä. Kultasakaali on keskikokoinen ja territoriaalinen koiraeläin, joka on lyhyessä ajassa levittäytynyt Kaakkois-Euroopasta ympäri Eurooppaa. Sen leviäminen on lähtenyt liikkeelle kolmesta ydinpopulaatiosta, joista se on jatkunut aina Pohjois-Eurooppaan asti. Tässä tutkielmassa aion tarkastella kultasakaalin levinneisyysaluetta Euroopassa tänä päivänä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat kultasakaalin levinneisyyteen. Pohdin myös kultasakaalin tulevaisuutta muuttuvassa Euroopassa, ottaen huomioon ilmastonmuutoksen sekä muut muutokset lajin elinympäristöissä. Kultasakaalin levinneisyys kattaa suuren osan Eurooppaa. Lajin pohjoisimmat populaatiot sijaitsevat Virossa sekä Tanskassa. Lajimääriltään suurimmat populaatiot ovat Kaakkois- sekä Keski-Euroopassa. Eteläisimmät populaatiot ylettyvät Kreikkaan sekä Turkin rannikolle. Nykyään kultasakaalia esiintyy alueilla, joissa se ei aikaisemmin ole esiintynyt luonnollisesti, esimerkiksi Saksassa sekä Puolassa. Kultasakaalin levinneisyyteen vaikuttavat ihmistoiminta sekä luonnollisesti siihen vaikuttavat tekijät. Ihmistoiminnan vaikutukset ovat negatiivisia sekä positiivisia. Negatiivisia vaikutuksia ovat elinympäristöjen muokkaaminen, infrastruktuurin lisääminen sekä kultasakaalien myrkyttäminen. Positiivisena tekijänä pidetään vaihtoehtoisten ravintolähteiden tuottamista. Luonnollisesti kultasakaaliin vaikuttaa sen kilpailu suden kanssa, sen elinympäristöjen luonnollinen muutos, ilmastonmuutos sekä sen lajinomainen adaptiivisuus. Vaikka kaikki nämä tekijät vaikuttavat lajiin samanaikaisesti muodostaen vaikeasti tutkittavat yhteisvaikutuksen, suurimpana vaikuttaja voidaan pitää ihmistoimintaa. Tulevaisuudessa kultasakaali tulee leviämään yhä laajemmalle alueella Euroopassa. Ilmastonmuutoksen myötä sen leviäminen yhä pohjoisemmaksi tulee olemaan mahdollista lyhenevien talvien takia. Mielestäni tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia kultasakaalin vaikutusta sille vieraaseen elinympäristöön. Myös lajikantojen hallintaan sekä lajin suojeluun tulisi kiinnittää huomiota

"Eihän sitä yksin pärjää” : Kallion D-aseman merkitys kävijöidensä osallisuudelle

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Diakonissalaitoksen ylläpitämän matalan kynnyksen kohtaamispaikan, Kallion D-aseman, merkitystä kävijöidensä osallisuudelle. Tutkielmassani selvitän, miten D-asema pyrkii lisäämään kävijöidensä osallisuutta sekä mikä merkitys D-asemalla on sen kävijöille. Osallisuus on merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnille. Osallisuus on riittäviä aineellisia resursseja, itsensä toteuttamista, kuulumista ja kuulluksi tulemista sekä vaikuttamista. Tämä tutkielma syventää aiemman tutkimuksen analyysia siitä, millaista osallisuutta matalan kynnyksen kohtaamispaikat voivat tarjota ja millaisia hyvinvointivaikutuksia sillä on. Lisäksi tutkielmassa pohdin, millaista osallisuutta kävijät osoittavat toiminnallaan D-asemalla. Tutkielman aineisto on kerätty havainnoimalla Kallion D-asemalla kahden viikon ajan. Tutkielma on laadullinen ja aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavasti. Ohjaavina teorioina on käytetty erilaisia määritelmiä ja viitekehyksiä osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Aineiston analyysissa on käytetty metodeina sekä sisällönanalyysia että temaattista analyysia. Analyysin perusteella aineistosta nousi neljä teemaa: elämäntilanteet, yhteisöllisyys, toiminta ja osallistumattomuus. Elämäntilanteet-teema kuvaa osallisuuden vajeita, joita aseman kävijöillä elämässään on. D-aseman yhteisöllisyys tuottaa sosiaalista osallisuutta mahdollistamalla vastavuoroista kuulluksi tulemista ja ihmissuhteita. Toiminta-teema kertoo osallistamistoimista, joita D-asema järjestää. Tekeminen on tärkeä osa osallisuutta, ja D-asema mahdollistaa kävijöilleen monenlaista toimintaa, jota kävijät eivät itse mahdollisesti voisi järjestää. Kävijöiden osallistumattomuus aseman toimintaan voi kertoa kävijöiden vaikeudesta esimerkiksi suunnitella omaa elämäänsä. Haluan kuitenkin tutkimuksessani huomauttaa, että toisaalta osallistumattomuus voi myös osoittaa osallisuutta omaan elämään, kun kävijät ilmentävät vallankäyttöä, toimijuutta tai omien voimavarojen huomioimista. Tämä tutkielma vahvistaa käsitystä siitä, että matalan kynnyksen toiminnalla on merkitystä kävijöilleen ja ne lisäävät osallisuutta. D-asema ei voi juurikaan vaikuttaa aineellisten resurssien puutteeseen, mutta tästä huolimatta asema vahvistaa monenlaista muuta osallisuutta, kuten osallisuutta omaan elämään, toimijuutta, itsensä toteuttamista, vastavuoroisia ihmissuhteita sekä vaikuttamista

Aló Presidente! : Simón Bolívar Hugo Chávezin poliittisessa retoriikassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus käsittelee sitä, miten Venezuelan presidentti Hugo Chávez Frías käyttää poliittisessa retoriikassaan hyväkseen usean eri Latinalaisen Amerikan maan kansallissankaria, 1800-luvun alun vapaustaistelijaa Simón Bolívaria. Lähtökohtanana ja hypoteesina on, että Chávez käyttää Bolívarin traditiota oman politiikkansa legitimoijana ja samalla esiintyäkseen itse Bolívarin aloittaman taistelun ainoana oikeana jatkajana. Tutkimus on tehty analysoimalla Chávezin puheita vuosilta 1999-2003. Tutkimus asettuu historian julkista käyttöä tutkivaan suuntaukseen, joka voimistui kansainvälisella tasolla kylmän sodan päättymisen jälkeen. Teoreettisena apuna on käytetty kulttuurihistorioitsija Hannu Salmen esittämää jakoa historian aktualisoitumisesta viiteen eri tyyppiin. Tämän jaon mukaan historia voidaan käsittää muistina, kokemuksena, käytäntöinä, artefakteina tai hyödykkeinä. Hugo Chávezin valinta Venezuelan presidentiksi vuonna 1998 katkaisi 1950-luvulta asti kestäneen poliittisen jatkumon, jossa Venezuelan presidentti valittiin aina kahden suurimman puolueen, AD:n tai COPEIn keskuudesta. 1980-luvulta lähtien Venezuelan politiikkaa alkoivat varjostaa useat korruptiotapaukset ja kansa alkoi olla tyytymätön AD:hin ja COPEIhin. Hugo Chávez valittiin presidentiksi pienten puolueiden muodostaman koalition, PP:n ehdokkaana, ja hän tarjosi uudenlaista poliittista ratkaisua, joka perustui perinteisiin, Simón Bolívarin oppeihin perustuviin arvoihin. Chávez nousi vastustamaan muun muassa edeltäjiensä harjoittamaa neoliberalistista talouspolitiikkaa ja kehitti bolivaarisen vallankumouksen käsitteen, joka käytännössä tarkoittaa koko Chávezin harjoittamaa politiikkaa kokonaisuudessaan. Tutkimuksen perusteella Chávez käyttää Bolívaria hyväkseen etenkin symbolisella tasolla. Chávezin poliittinen retoriikka kietoutuu bolivaarisen vallankumouksen käsitteen ympärille. Chávez ottaa Bolívar-traditiosta irti niitä seikkoja, jotka hyödyttävät Chávezia itseään, mutta toisaalta jättää muutamia itselleen epäedullisia huomioita pois. Chávez antaa kuulijoilleen kuvan, että hän on Bolívarin luonnollinen perillinen ja melkeinpä Bolívarin itsensä reinkarnaatio. Chávezin mukaan Bolívar on herännyt uudelleen henkiin Venezuelan politiikassa juuri Chávezin presidenttikaudella. Chávezin edeltäjien tulkinnat Bolívarista ovat siten mitättömiä. Chávez esittää Bolívarin erityisesti venezuelalaisena sankarina. Venezuela kansakuntana ja Chávez bolivaarisine vallankumouksineen ovat täten malliesimerkkejä muille Latinalaisen Amerikan valtioille, kun on kysymys Bolívarin tradition jatkamisesta. Vastustajiaan Chavez puolestaan vertaa oligarkiaksi, jonka edustajia vastaan jo Bolívar aikoinaan taisteli. Tutkimuksen perusteella historia on Chávezin poliittisessa retoriikassa läsnä muistina, käytäntöinä ja artefakteina. Menneisyyden hyödykkeistäminen ja menneisyys kokemuksena eivät puolestaan ole niin keskeisesti esillä. Tärkeimpinä alkuperäislähteinä tutkimuksessa on käytetty Hugo Chávezin Aló Presidente ja Cadena Nacional -puheita, jotka on poimittu pääasiassa venezuelalaisen tv-kanava Globovisiónin Internetsivuilta