Method of magnetic resonance investigation

Introduction C’est un grand privilège pour moi d’intervenir après des exposés si documentés et captivants. C’est aussi une grande difficulté : il m’est demandé aujourd’hui de donner le point de vue d’un ingénieur des Mines, alors même que tant de grands et illustres exemples inviteraient avant tout au silence de l’humilité. Je me contenterai donc d’essayer de vous faire partager mon étonnement sur quelques points qui me paraissent porteurs de réflexions encore d’actualité. Je grouperai ces po..

The associations of self-reported salt-intake and spot urine sodium with home blood pressure

A limited number of studies have suggested a nonlinear association between spot urine (SU) sodium concentration and office blood pressure (BP). We examined how SU sodium concentration and dietary salt obtained from a food frequency questionnaire associate with more accurately measured home BP in a large, nationwide population sample. We included 1453 participants in cross-sectional and 880 participants in 11-year longitudinal analyses. We investigated associations between baseline salt/sodium variables and (i) baseline and follow-up home BP; and (ii) prevalent and incident hypertension with linear and logistic regression models. We observed positive associations (β±standard error) between salt/sodium variables and BP in unadjusted models. SU sodium concentration associated with baseline systolic (0.04±0.01, P<0.001) and diastolic (0.02±0.01, P<0.001) BP and follow-up systolic (0.03±0.01, P=0.005) and diastolic (0.02±0.01, P<0.001) BP. Dietary salt intake was associated with baseline (0.58±0.20, P=0.003) and follow-up (0.73±0.23, P=0.001) systolic BP. Unadjusted odds of prevalent hypertension were higher in the highest quintile as compared to the lowest quintile of SU sodium concentration (odds ratio 1.66, 95% confidence interval 1.20-2.31). SU or dietary salt intake were not associated with incident hypertension. After adjustments for sex, age, body mass index and alcohol intake, none of the aforementioned associations remained statistically significant. We found no evidence of a J-shaped association between the salt/sodium variables and BP or hypertension. In conclusion, SU sodium concentration and dietary salt intake associated with home BP and hypertension only in some of the unadjusted models. Our results underscore that feasible estimation of sodium intake remains challenging in epidemiology.Eräät tutkimukset ovat ehdottaneet kertavirtsanäytteen natriumpitoisuuden ja vastaanottoverenpaineiden välisen yhteyden olevan epälineaarinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kahden eri suolamuuttujan, kertavirtsanäytteen natriumpitoisuuden ja ravintofrekvenssikyselyllä mitatun suolansaannin, ja verenpainetasoa tarkemmin kuvaavan kotiverenpaineen yhteyttä suuressa väestöaineistossa. Sisällytimme 1453 osallistujaa poikittaisiin ja 880 osallistujaa pitkittäisiin analyyseihin (11 vuoden seuranta-aika). Suolamuuttujien yhteyttä tarkasteltiin (i) lähtötilanteen ja seurantatilanteen kotiverenpaineisiin ja (ii) verenpainetaudin vallitsevuuteen ja ilmaantuvuuteen nähden lineaarisilla ja logistisilla regressiomalleilla. Positiivinen yhteys (β±keskihajonta) havaittiin vakioimattomissa malleissa suolamuuttujien ja verenpainearvojen välillä. Kertavirtsan natriumpitoisuus oli yhteydessä lähtötilanteen systoliseen (0.04±0.01, P<0.001) ja diastoliseen (0.02±0.01, P<0.001) verenpaineeseen, sekä seurantatilanteen systoliseen (0.03±0.01, P=0.005) ja diastoliseen (0.02±0.01, P<0.001) verenpaineeseen. Ravintokyselyllä mitattu suolansaanti oli yhteydessä systoliseen verenpaineeseen lähtötilanteessa (0.58±0.20, P=0.003) ja seurantatilanteessa (0.73±0.23, P=0.001). Vakioimattomissa malleissa vallitsevan verenpainetaudin todennäköisyys oli korkeampi korkeimmassa kertavirtsan natriumpitoisuuden kvantiilissa verrattuna alimpaan kvantiiliin (vetosuhde 1.66, 95% luottamusväli 1.20-2.31). Suolamuuttujat eivät olleet yhteydessä verenpainetaudin korkeampaan ilmaantuvuuteen. Kun edellä mainitut tilastolliset mallit vakioitiin lähtötilanteen iällä, sukupuolella, painoindeksillä ja alkoholinkäytöllä, yhteydet eivät säilyneet tilastollisesti merkitsevinä. J-käyrän mallisesta yhteydestä suolamuuttujien ja verenpaineen välillä ei löytynyt viitteitä. Tulokset alleviivaavat, että käytännöllinen suolansaannin arviointi on edelleen haastavaa epidemiologiassa

Vad har svenska företag för syn på sovande data och hur hanterar svenska företag sovande data med avseende på identifiering och lagring?

Alltför många organisationer har datalager innehållande stora mängder sovande data, det vill säga data som sällan eller aldrig används. Sovande data påverkar en organisations datalager negativt eftersom den försämrar datalagrets prestanda, kostar pengar i onödan och påverkar datalagrets infrastruktur negativt. Enligt Inmon, Glassey och Welch (1997) är det en mycket svår och komplex process att rensa ut sovande data ur sitt datalager. Administratören måste ha kunskap om vilka datatabeller i datalagret som används och vilka rader utav data som används för att kunna ta bort data från datalagret. Enligt Inmon m.fl. (1997) är det nödvändigt att använda någon form av metod för att kunna identifiera vilken data i datalagret som kan klassas som sovande data. Syftet med arbetet är att undersöka hur svenska företag hanterar sovande data för att ta reda på vilka metoder de använder för att identifiera sovande data och vad de gör med den datan som blir klassad som sovande data

Användning av finansiella rapporter för att slå marknaden : - En utveckling av Piotroskis investeringsstrategi

Syftet med denna undersökning är att utveckla den investeringsstrategi som Piotroski (2000) tog fram, grundad på fundamentalanalys, genom att sammanlänka variabler från Lev &amp; Thiagarajan (1993) som visat sig vara värderelevanta indikationer på företags rapporterade resultat. För att genomföra detta utvecklas en modell med Piotroskis (2000) F-score som grund. Antalet signaler i modellen utökas från 9 till 12 stycken. Undersökningen genomförs med data från Stockholmsbörsen under perioden 1998 – 2012. Resultatet visar att både den utvecklade modellen och Piotroskis modell presterar en positiv marknadsjusterad avkastning under hela undersökningsperioden. Samtidigt ökar antalet investeringar i den utvecklade modellen vilket bidrar till en minskad risk och en ökad spridning.

The associations of self-reported salt-intake and spot urine sodium with home blood pressure

Purpose: A limited number of studies have suggested a nonlinear association between spot urine (SU) sodium concentration and office blood pressure (BP). We examined how SU sodium concentration and dietary salt obtained from a food frequency questionnaire are associated with more accurately measured home BP in a large, nationwide population sample. Materials and methods: We included 1398 participants in cross-sectional and 851 participants in 11-year longitudinal analyses. We investigated associations between baseline salt/sodium variables and (i) baseline and follow-up home BP; and (ii) prevalent and incident hypertension with linear and logistic regression models. Results: We observed positive associations (β ± standard error) between salt/sodium variables and BP in unadjusted models. SU sodium concentration associated with baseline systolic (0.04 ± 0.01, p < 0.001) and diastolic (0.02 ± 0.01, p < 0.001) BP and follow-up systolic (0.03 ± 0.01, p = 0.003) and diastolic (0.02 ± 0.01, p < 0.001) BP. Dietary salt intake was associated with baseline (0.52 ± 0.19, p = 0.008) and follow-up (0.57 ± 0.20, p = 0.006) systolic BP. Compared to the lowest quintile of SU sodium concentration, the highest quintile had greater odds of prevalent hypertension (odds ratio [OR] 1.57, 95% confidence interval [CI] 1.12–2.19) and the second highest quintile with incident hypertension (OR 1.86, 95% CI 1.05–3.34). Unadjusted odds of incident hypertension were higher in the highest as compared to the lowest quintile of dietary salt intake (OR 1.83, 95% CI 1.01–3.35). After adjustments for sex, age, plasma creatinine concentration and alcohol intake, none of the aforementioned associations remained statistically significant. We found no evidence of a J-shaped association between the salt/sodium variables and BP or hypertension. Conclusion: SU sodium concentration and dietary salt intake are associated with home BP and hypertension only in some of the unadjusted models. Our results underscore that feasible estimation of sodium intake remains challenging in epidemiology