Differences in depressive symptom severity and architecture between men and women : a network approach

Tavoitteet: Verkostoanalyysin teoreettisessa viitekehyksessä mielenterveysongelmia, kuten depressiota, käsitteellistetään yksilön eri oireiden yhteisvaikutuksen ilmentyminä. Depressio on yksi maailman vakavimmista terveyshaitoista ja oireverkostojen tarkasteleminen voi lisätä ymmärrystä depression etiologiasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä naisten tunnetusti suuremmasta taipumuksesta sairastua depressioon vertaamalla normaaliväestön naisten ja miesten depressio-oireverkostoja. Depression sukupuolieroja ollaan tutkittu laajasti, mutta tämä tutkimus tarkastelee ensimmäisenä oireverkostojen sukupuolieroja normaaliväestössä. Menetelmät: Aineisto (miehet n=576; naiset n=866) on kerätty kansallisen LASERI-tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa vertaillaan miesten ja naisten Beckin Depressiokyselyn (BDI-II) muuttujien muodostamia osittaiskorrelaatio-oireverkostojen ominaisuuksia kahdessa aikapisteessä. Tulokset: Oireverkostoissa esiintyi eroavaisuuksia sukupuolten välillä. Miehillä oli alhaisemmat oirekeskiarvot, mutta näkyvämpiä muutoksia oireiden yhteyksien välillä eri aikapisteissä, enemmän ja voimakkaampia negatiivia yhteyksiä sekä tiheämpi oireverkosto. Levottomuus näyttäytyi keskeisenä oireena ainoastaan miesten verkostoissa. Naisilla oireverkosto pysyi samankaltaisena ja oireet muodostivat kolme samaa oirerypästä molemmissa aikapisteissä, vaikka oirekeskiarvot poikkesivat tilastollisesti toisistaan eri aikapisteiden välillä. Väsymys näyttäytyi erityisen keskeisenä ainoastaan naisten verkostossa. Naiset myös raportoivat väsymystä tilastollisesti miehiä enemmän. Johtopäätökset: Sukupuolten väliset erot oireiden välisissä yhteyksissä voivat selittää masennuksen esiintyvyyden sukupuolieroja. Miesten oireverkoston negatiiviset yhteydet ja naisten oireverkoston kolme oirerypästä ovat kohteita lisätutkimukselle. Väsymykseen kohdennetut toimet voivat olla oleellisia naisten masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.Objectives: Depression presents one of the biggest global health concerns today. According to the network theory, mental disorders, such as depression, reflect co-occurring intercorrelating symptom effects. Thus, studying the properties of depressive symptom networks could enhance knowledge about the etiology of depression. In this study, network structures of men and women of the general population are compared, to enhance understanding of higher prevalence rates of depression in women. Although gender differences of depression are widely studied, this is the first study comparing the depressive symptom network structures of adult men and women in the general population. Methods: The data (n = 567 men; n= 886 women) are from a national age cohort study (LASER). Partial correlation networks of BDI-II symptoms were compared in two time-points. Results: Estimated networks had distinct gender differences. Men had lower mean scores, but more changes in the network structure across time, more negative edges, and higher network density. “Agitation” was highly central only in the men’s networks. Women showed changes in mean sum scores, but network structures had few changes, and symptoms formed three distinct communities in both time-points. “Fatigue” was reported significantly more by women and was highly central only in the women’s networks. Implications: Differences in symptom networks between men and women may explain the gender-related differences in the prevalence of depression. Negative edges in the men’s networks and the symptom communities in the women’s networks are targets for more research. Fatigue could be a valuable target for preventing and treating women’s depression

Defamilialisation Policies and Attitudes and Behaviour Among Mothers in Twelve European Countries. Do results for Denmark, Finland and Sweden differ from the others?

Diverse family leave and day care policies create varying monetary incentives for mothers to stay at home with their children. They also affect attitudes of mothers and this should influence childcare decisions. In this study, attitudes of mothers towards cutting down on paid work for the sake of family as well as their behaviour regarding childcare at home were studied in 12 European countries. Of special interest were Denmark, Finland and Sweden, three Nordic countries with a long tradition of childcare policies supporting mothers’ work participation. The data is based on the European Social Survey (ESS) Round 2, conducted in 2004 and 2005. The least familialistic attitudes were found in Sweden, Denmark and Finland. A coarse indicator for the effectiveness of childcare policy was devised and indicated that attitudes correlated with the policies in several countries. No correspondence was found between attitudes and average times spent with children at home. Regarding the Nordic countries (particularly Sweden and Finland), the contradictions observed were consistent with childcare policies that affect short- and long-term behaviour in opposite directions. In Finland, a familialistic attitude was relatively common among mothers whose youngest child was under 1-year-old

Views of Finnish mothers on childcare and labour market participation : a cross-European comparison

Family time is highly valued in Finland, and is important for the wellbeing of all family members. At the same time, work participation provides an essential means to fulfil financial and psychosocial needs that are also important for wellbeing. How parents of small children are able to allocate their time between family and work is affected by childcare policies. What differentiates Finland from other countries in Europe is that parents can choose between municipal day care and subsidised parenta. home care (a child home care allowance) after the period of parental leave and until the child is three years old. Since prolonged home care periods are taken mainly by mothers and rarely by fathers, the Finnish system has been linked to neofamilialism. It has been criticised for operating against mothers’ interest by weakening their position at work and at home. On the other hand, reconciliation of motherhood with paid work might not be trouble-free either. In addition to the fact that increased demands from work may challenge successful reconciliation, a proportion of mothers are prevented from benefitting from this reconciliation due to unemployment. This thesis examines childcare at home, work participation and unemployment from the viewpoint of mothers. In addition to the quality of life of the mothers, indications of neofamilialism are also examined. The aspects investigated are divided into four articles. Included in the first article are attitudes and behaviour related to the choice of home instead of work participation; in the second article, the perceived negative consequences of childcare at home on an occupational career; and in the third article, the perceived negative consequences of work participation on family domain roles. Also included in the third article is life satisfaction among working mothers and those staying at home. The self-assessed consequences of unemployment on wellbeing and on family life are investigated in the fourth article. With the exception of unemployment, the focus is on a European comparison. Of special interest are the differences and similarities between Finland and the other two Nordic countries included (Denmark and Sweden), which belong to the same welfare regime type but provide weaker access to very long family leave for mothers. The data used in the first three articles is based on the second round of the European Social Survey (ESS), conducted during 2004 and 2005, and the data regarding unemployment comes from a survey conducted by the University of Turku in 2000. The Finnish mothers included in the investigation had stayed at home with their children for a relatively long time. In a cross-national comparison, their attitudes did not, however, appear familialistic. Mothers in only two – Sweden and Denmark – of the other 11 countries included here less commonly considered that a woman should be prepared to cut down on paid work for the sake of family. The results regarding unemployment further contradict the idea of (generalised) neofamilialism in Finnish society. Although changes in wellbeing are shown to be in general more negative among men than women, the family situation was not decisive for the experienced effect of unemployment on the wellbeing of an unemployed person. Changes associated with unemployment were not purely negative. In particular for the mother–child relationship, the effect was often assessed as positive. Finnish mothers did not report much detrimental effects related to childcare at home. Any negative consequences for an occupational career were perceived less commonly than in the other countries, and those mothers who took care of their children at home were satisfied with their life. Working mothers in Finland were also satisfied with their life, although out of these, the least satisfied were those whose work interfered with family roles. Negative perceptions regarding work in relation to family members were reported more often by Finnish mothers than by mothers in the other countries. Almost three quarters of Finnish mothers felt that their work prevented them from spending the time they would like with their family members, and more than half considered that their family members were fed up with the pressures of their work. Based on the results obtained, both these problems could be decreased by reducing time pressure at work. Almost half of the Finnish mothers reported frequent time pressure. Time pressure was not, however, more common among Finnish mothers than among all the mothers on average. Working hours were among the longest, and long working hours increased interference from work on family life. As well as mothers, fathers in Finland also reported a lack of family time. Increasing parents’ involvement in paid work, either through longer working times or shorter childcare leave for mothers, cannot generally be recommended. Rather than restricting the choice of the mothers, the fathers’ choice could be widened by means such as making a more equal share of family leave days more readily available to them. Another means by which childcare policies could reduce the imbalance between the two life domains could be through further facilitating shorter working hours. The idea of increased choice should also be more widely adopted in working life. Even in times of increased job insecurity, employees should be encouraged to openly talk about the burdensome aspects of their work. Employers could possibly be somehow rewarded for adopting family-friendly practices. The findings further suggest that among the unemployed, single mothers in particular would benefit from financial support. Yet, in addition to financial strain, high non-financial work motivation, which did not depend on family situation, also explained changes in wellbeing. To reduce the detrimental effects of unemployment and to increase the genuine choice for the mothers (or both parents), it would be of primary importance to take adequate action to secure the supply of jobs. Lastly, despite the different routes regarding longer-term childcare leave, more similarities were revealed between Finland and the other two Nordic countries compared with Finland and the other European countries. Therefore, the idea that longer-term childcare leave differentiates Finland from the other two Nordic countries is not overall supported by the findings of this thesis.Suomalaisten äitien näkemyksiä lapsen hoitamisesta kotona ja ansiotyöhön osallistumisesta Eurooppalaisessa vertailussa Suomalaiset arvostavat perheen parissa vietettävää aikaa. Siinä missä perheaika on tärkeää kaikkein perheenjäsenten hyvinvoinnille, on työhön käytetty aika tärkeää vanhemman psykososiaaliselle ja perheen taloudelliselle hyvinvoinnille. Mahdollisuus päättää ajankäytöstä työn ja perheen välillä riippuu osin lastenhoitopolitiikasta. Vapaus valita kunnallisen päivähoidon ja tuetun kotihoidon välillä erottaa Suomen muista Euroopan maista. Vanhempainvapaan jälkeen lasten kotihoidon tukeen ovat Suomessa oikeutettuja kaikki kotona lapsiaan hoitavat alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat. Koska pitkät kotihoitojaksot painottuvat äiteihin, ja vain harvat isät hoitavat lapsiaan pitkään kotona, on Suomen järjestelmä yhdistetty uusfamilismiin. Sen on katsottu heikentävän äitien asemaa niin työelämässä kuin kotona. Toisaalta, myöskään äitiyden ja työn yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. Työn lisääntyneet vaatimukset voivat hankaloittaa äitiyden ja työn yhteensovittamista, ja osalla äideistä yhteensovittaminen estyy työttömyyden takia. Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee lasten kotihoitoa, äitiyden ja palkkatyön yhdistämistä ja työttömyyttä äitien subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksessani kartoitan sekä äitien elämänlaatua että viitteitä uusfamilismista. Tutkimukseni perustuu neljään artikkeliin, joista ensimmäinen tarkastelee äitien asennetta palkkatyön vähentämistä kohtaan sekä aikaa, jonka äidit ovat olleet kotona koko- ja osa-aikaisesti lapsiaan hoitamassa. Toinen artikkeli tarkastelee lasten kotihoidon koettua vaikutusta ammatilliseen uraan ja kolmas työstä perheeseen suuntautuvaa ristiriitaa, työn piirteitä sekä yleistä elämään tyytyväisyyttä. Neljäs artikkeli keskittyy työttömyyden perhe- ja hyvinvointivaikutuksiin. Artikkelit 1–3 perustuvat kansainväliseen vertailuun ja niissä on mukana 12 Länsi-Euroopan maata. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erot ja yhtäläisyydet Suomen ja kahden muun sosiaalidemokraattiseen hyvinvointivaltioregiimiin kuuluvan Pohjoismaan – Ruotsin ja Tanskan – välillä. Kiinnostavaksi vertailun tekee suomalaisäitien ruotsalais- ja tanskalaisäitejä laajemmat mahdollisuudet pidentää lasten kotihoitojaksoa. Artikkeleiden 1–3 aineisto perustuu vuosina 2004 ja 2005 toteutettuun European Social Surveyn (ESS) kierrokseen 2. Neljäs artikkeli perustuu Turun Yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksen v. 2000 suorittamaan kyselyyn. Suomalaiset äidit olivat hoitaneet lapsiaan verrattain pitkään kotona. Pitkä kotihoito ei kuitenkaan näyttäisi lisäävän familistista asennoitumista äitien keskuudessa. Vain noin neljännes suomalaisäideistä katsoi, että naisen pitäisi olla valmis vähentämään palkkatyötä perheensä takia. Väite sai vähemmän kannatusta vain Ruotsissa ja Tanskassa. Myöskään työttömyyteen liittyvät tulokset eivät tukeneet käsitystä yleistyneestä uusfamilismista. Vaikka miehet raportoivat naisia enemmän negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, ei perheellisyys suojannut naisia työttömyyden haitoilta. Yksinhuoltajat kokivat työttömyyden hyvinvointivaikutukset hieman muita äitejä negatiivisemmin. Ero selittyi osin taloudellisilla ongelmilla, jotka olivat yleisempiä yksinhuoltajilla kuin muilla äideillä. Taloudellisten ongelmien lisäksi vahva työmotivaatio, mikä ei ollut yhteydessä sukupuoleen tai perhetilanteeseen, selitti koettua hyvinvoinnin laskua. Työttömyyteen liitettiin myös positiivisia seurauksia. Etenkin äiti–lapsisuhteen katsottiin usein muuttuneen parempaan suuntaan. Suomalaisäitien arviot lasten kotihoidon vaikutuksista ammatilliseen uraan eivät vastanneet lasten kotihoidon tukeen yleisesti liitettyjä käsityksiä. Myös ne suomalaisäidit, jotka olivat olleet pitkään kotona lastensa kanssa raportoivat verrattain vähän negatiivisia uravaikutuksia. Sekä kotona lapsiaan hoitavat että työssäkäyvät suomalaisäidit olivat tyytyväisiä elämäänsä. Työstä perheeseen suuntautuva ristiriita kuitenkin heikensi työssäkäyvien äitien tyytyväisyyttä. Suomalaisäidit raportoivat työstä perheeseen suuntautuvaa ristiriitaa useammin kuin äidit muissa maissa. Kolme neljästä suomalaisäidistä koki ainakin joskus, ettei perheelle jää riittävästi aikaa työn takia. Usein tai aina aikapulaa raportoi joka kolmas äiti. Yli puolet suomalaisäideistä arveli työpaineidensa häiritsevän perheenjäseniään ainakin joskus. Joka kymmenes raportoi toistuvaa häirintää. Pitkät työpäivät sekä kiire töissä selittivät työn negatiivista siirräntää perhe-elämään. Suomalaisäitien työajat olivat pisimpien joukossa ja työkiirettä raportoi lähes puolet heistä. Kiire ei kuitenkaan ollut yleisempää kuin keskimäärin äideillä. Työn negatiivinen siirräntä perhe-elämään oli verrattain yleistä myös suomalaisten isien keskuudessa. Tutkimuksen tulokset eivät tue yleistä työaikojen pidentämistä, eikä niiden perusteella voida suositella äitien kotihoidon tuen lyhentämistä. Etenkin niissä perheissä, joissa työhön paluu merkitsisi merkittävää työn ja perheen välistä ristiriitaa, voi pidempi kotihoito olla perusteltua. Äitien valinnanvapauden rajoittamisen sijasta isien valinnanvapautta voitaisiin laajentaa ja molempien vanhempien mahdollisuutta osa-aikatyöhön parantaa. Valinnanvapautta ei kuitenkaan tulisi nähdä vain lastenhoitopoliittisena kysymyksenä, vaan sitä tulisi tarkastella myös työelämän näkökulmasta. Työn saatavuutta sekä osa-aikatyön mahdollisuuksia parantamalla voitaisiin paitsi lisätä äitien (vanhempien) valinnanvapautta, myös ehkäistä työttömyyteen liittyviä haittoja. Työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi etenkin yksinhuoltajien taloudelliseen asemaan tulisi kiinnittää huomiota. Mahdollinen työstä perheeseen suuntautuva ristiriita tulisi huomioida työpaikoilla. Työajoista, työkiireestä sekä muista kuormitusta aiheuttavista työn piirteistä tulisi voida keskustella myös taloudellisesti epävakaina aikoina ja myös silloin, kun työn jatkuvuus on epävarmaa. Työnantajia voitaisiin kenties palkita perheystävällisistä käytännöistä. Tutkimuksessa ilmeni enemmän yhtäläisyyksiä Suomen sekä Ruotsin ja Tanskan kuin Suomen ja muiden tutkimuksessa mukana olleiden maiden välillä. Näkemys, jonka mukaan lasten kotihoidon tuki erottaa Suomen muista sosiaalidemokraattiseen hyvinvointivaltioregiimiin kuuluvista maista ei siten saanut tukea

Working Mothers in Finland: A Cross-Country Comparison of Work to Family Interference, Work Characteristics and Satisfaction with Life

In this study it was examined whether work-related experiences of Finnish mothers are different from work-related experiences of mothers in 11 other European countries. The data was based on European Social Survey, round 2, conducted in the years 2004-2005. Descriptive statistics and ordinal regression analysis were used to assess the outcomes. Work to home interference was not especially frequent among mothers in Finland. However, interference that comprised other family members was more common than in the other countries investigated. With regard to work characteristics, Finnish mothers differed both negatively and positively from mothers in the other countries. Long working hours increased time-based interference from work to family members. Time pressure at work increased both time- and strain-based interferences. Social support from co-workers decreased strain-based interference. Work to family member interferences, especially strain-based interference, were negatively connected to life satisfaction. Both working and non-working mothers in Finland appeared to be satisfied with their life

”Ja katson pornovideoita. normaalia??” Pornon ilmeneminen nuorten viesteissä Väestöliiton Internetpalvelussa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata pornoon liittyviä nuorten kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita Väestöliiton Internetpalvelussa. Väestöliitolla on nuorille alle 20-vuotiaille suunnattu Internetsivusto, jonka tarkoituksena on tukea nuoria seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. Opinnäytetyön aineistona käytettiin Väestöliiton Internetpalvelun kysymys- vastauspalstalle nuorten lähettämiä viestejä 1/2009-5/2012. Aineistosta valittiin analysoitavaksi, tutkimustehtävien mukaan, 20 viestiä joista saatiin 35 ilmausta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Väestöliiton kanssa. Tämän opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuorten kysymykset pornosta koskivat pornon katselua ja tiedontarvetta. Nuoret halusivat tietää, onko pornon katseleminen normaalia ja voiko siitä seurata haittavaikutuksia. Pornon herättämät ajatukset koskivat riippuvuutta ja pornon aitoutta. Pornon herättämät tunteet olivat positiivisia, negatiivisia sekä ristiriitaisia. Porno herätti nuorissa kiihottumista mutta myös häpeän tunnetta ja järkytystä sekä yhdellä nuorella näitä samanaikaisesti. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa nuorten seksuaalikasvatusta. Julkisen tilan pornografisoitumisen vuoksi seksuaalikasvatuksessa tulee käsitellä myös pornoa ja oikaista sen luomaa yksipuolista kuvaa seksuaalisuudesta. Terveydenhoitajan on hyvä olla tietoinen ilmiön olemassaolosta sekä siitä, kuinka voimakkaasti porno voi vaikuttaa nuoreen. Sensitiivinen ja tunteita herättävä aihe vaatii terveydenhoitajalta niin hienotunteisuutta, rohkeutta kuin ammatillisuuttakin. Terveydenhoitaja voi antaa tietoa ja vaikuttaa pornoon liittyviin asenteisiin ja uskomuksiin esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä vastaanotolla, vanhempainilloissa sekä nuorten seksuaalikasvatus- ja terveystietotunneilla. Avoin ja asiantunteva keskustelu auttaa nuoria pohtimaan aihetta kriittisesti sekä herättelee vanhemmat nuorten arjen todellisuuteen. Pornosta ja sen herättämistä ajatuksista on lupa puhua. Nuori tulee huomioida yksilöllisesti oman kehitystasonsa, kulttuurinsa ja uskontonsa mukaisesti. Nuorille olisi hyvä antaa tilaisuus kysyä myös nimettömänä aiheesta. Terveydenhoitaja voi kehittää työtään esimerkiksi koostamalla seksuaalikasvatustunnin nuorten kysymysten perusteella. Näin saataisiin nuorten tarpeet paremmin esille sekä realistinen kuva nuorten todellisesta maailmasta.“And I am watching porn videos. normal??” The appearance of porn at young people’s messages on Väestöliitto’s (The Family Federation) web service The goal of this thesis is to describe the types of questions, thoughts and feelings related to porn found in the messages that young people have sent to the web service offered by Väestöliitto (The Family Federation of Finland). Väestöliitto has web pages directed to young people under twenty, and the aim is to support young people with issues related to sexual health. The material which was used in the thesis consisted of Väestöliitto's messages by young people that have been sent to the question-answer section of Väestöliitto's web service for young people in 1/2009-5/2012. Analyzed material was comprised of 20 messages, and based on the research questions, 35 expressions were found. The analysis of material was carried out by inductive content analysis method. Väestöliitto acted as a partner. The results of this thesis showed that young people’s questions about porn related to watching pornography and the need for information. Young people wanted to know if it is normal to watch porn and could there be some adverse effects. Young people’s thoughts about porn related to addiction and the authenticity of porn. Young people’s feelings about porn were positive feelings, negative feelings and inconsistent feelings. Porn provoked stimulation but also feelings about shame and shock in young people, and one of them felt all these feelings at the same time. The results of this thesis can be used when planning sexual education for young people. Sexual education must address and correct the one-sided image of sexuality created by porn. Public health nurses must be aware of the existence of the phenomenon and how strongly porn can affect the young. A sensitive and emotion provoking issue requires consideration, courage and professionalism from a public health nurse. A public health nurse can give information and influence the attitudes and beliefs related to pornography, for example during physical examinations, parents' evenings and young people's sexual education and health education classes. Open and knowledgeable discussion helps young people to approach the subject critically, and it also prompts the parents to understand the reality of young people's everyday life. Discussion about pornography and the thoughts it provokes is allowed. A public health nurse must take into consideration young people’s individuality, maturity, culture and religion. It would be good to give young people the opportunity to ask anonymously about the subject. Public health nurses can further develop their work by compiling sexual education lessons from young people’s questions. This way it would be easier to find out young people’s needs and build a realistic picture of their reality

Representations of Finnishness in Sweden

"More than half a million Swedes – one in twenty – is of Finnish descent. This book explores Finnishness, multilingualism and identities of young people with Finnish background in Sweden. What does it mean to grow up in a Finnish family in Sweden? Who are ‘real Finns’ and what does it take to be(come) one? Is a shared minority language essential for the survival of the minority, or can a minority culture stay viable without it? What is Finnishness and who, in the end, can define ethnicity? How to make sense of, and how to present interviews that are rich with imitations of accents, jokes and laughter? Representations of Finnishness is Sweden is an ethnographic interview study in the domain of applied language studies. This book is aimed at readers interested in sociolinguistics, linguistic ethnography, and the study of identities. Interviewees’ voices take a central position in this book and interview excerpts are used not only as illustrations, but also serve as starting points for discussing broader theoretical concepts. The author, Dr. Lotta Weckström, grew up bilingual – Finnish and Swedish – in Finland. She studied linguistics and migration studies in Germany and the Netherlands, and in this longitudinal study encompasses her expertise.

Ei omena kauas puusta putoa : Ruotsinsuomalaisten naisten ylirajaiset sukupolvet Ruotsin työmarkkinoilla

Artikkelissa tarkastellaan toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneita sekä heidän tyttäriään Ruotsin työmarkkinoilla. Ensimmäisen polven siirtolaisnaiset työskentelivät useimmiten niin sanotuissa siirtolaisuusammateissa, joissa kielitaitoa ei tarvittu. Tyttärille kielitaitoisina avautuivat laajemmat työmarkkinat. Artikkelissa sukupolvet ovat fiktiivisiä siinä mielessä, että kyse ei ole äiti-tytär-pareista, vaan aineistot tulevat eri äideiltä (Snellman) ja tyttäriltä (Weckström).Peer reviewe

Biogeography and ecology of freshwater chrysophyte cysts in Finland

The occurrence of various chrysophyte cyst morphotypes is unknown in Finland, with the exception of a few isolated lake studies. We set out to chart which cyst types are found in Finland and what their ecological preferences are, focusing on cyst-air temperature relationships that could be further utilized in reconstructing past winter/spring air temperatures and ice-free periods from sedimentary cyst assemblages. Surface sediment samples from lakes across Finland were analysed for their chrysophyte stomatocyst assemblages. Multivariate ecological techniques (e.g. canonical correspondence analysis, principal component analysis) were used to identify the environmental variables that most strongly affected the distribution of the cysts. This survey expanded the known geographical range for several cyst types. Lake water pH and ice-free periods (surrogate for air temperature) explained the statistically significant distribution and composition of the cyst assemblages studied. The results broaden our knowledge of cyst biogeography and strengthen the findings of previous studies of the environmental factors contributing to the occurrence of cysts. Highly variable and rich chrysophyte cyst assemblages in Finland are clearly associated with temperature, pH, electrical conductivity and total phosphorus, with good potential in contemporary and retrospective environmental assessment.Peer reviewe

Mining pollution triggered a regime shift in the cladoceran community of Lake Kirkkojärvi, southern Finland

Mining is one of the key industries in the world and mine water pollution is a serious threat to aquatic ecosystems. Historical monitoring data on the pollution history and impacts in aquatic ecosystems, however, are rarely available, so paleolimnological methods are required to explore the consequences of past pollution. We studied the history of cladoceran community dynamics in Lake Kirkkojarvi, southern Finland, including the periods before, during and after mining. We analyzed the geochemical composition and cladoceran subfossil remains in a Pb-210-dated sediment core to evaluate the magnitude, rate, and direction of cladoceran community changes through time. The cladoceran community was altered significantly by mining activity that occurred during the mid-twentieth century. During more recent times, however, eutrophication effects have overridden the impacts of mining. After mining ceased, the cladoceran community underwent an abrupt regime shift towards taxa that reflect more eutrophic conditions. This change was caused by intensive farming activity and fertilizer use over the past few decades. The recent history of Lake Kirkkojarvi is a textbook example of a regime shift triggered by multiple human-caused stressors. Our findings also highlight the utility of cladocerans as bio-indicators in pollution research and illustrate the sensitivity of aquatic ecosystems to anthropogenic modification.Peer reviewe

Mallien mallit, poliittiset periaatteet ja tiedeyhteisö koronakriisissä

Kompleksisille dynaamisille systeemeille on tyypillistä, että yhden ongelman suoraviivainen korjaaminen johtaa sivuvaikutuksena uusiin ongelmiin ja siten uusiin korjausliikkeisiin, joilla on jälleen uudet sivuvaikutukset ja niin edelleen. Koronakriisin kohtaavaa yhteiskuntaa voidaan tarkastella tällaisena systeeminä, jolloin korostuu yhtäältä poikkitieteellisen dialogin ja moniulotteisen kokonaiskuvan merkitys sekä toisaalta päätöksentekoa ohjaavien periaatteiden vakauttava voima kaoottisessa ongelmien ja korjausliikkeiden kierteessä