The rise of corporate activism: a double-edged sword for multinational corporations

It seems that multinational corporations in the “VUCA era” have moved quite rapidly from a state of “apathy” to a state of “activism” when it comes to socio-political and environmental issues. Their leaders are increasingly expected to express views on climate change, gender equality, political trends, and similar topics that, mostly, are not necessarily related to their core business operations, and the silence - that in certain cases may be the only response - often causes more complex, multiple, and unforeseeable negative consequences for corporations than any stated attitude. Therefore, corporations’ decision-makers are expected to be intelligent and insightful enough, as well as to react quickly. The aim of the research is to examine the controversial two-sidedness of corporate activism as an emerging phenomenon. The subject of the research refers to the analysis of (in)direct business effects caused by socio-political and environmental statements and public appearances of corporations and/or their CEOs. The result of the research is reflected in the presentation of the potential impacts of such activities on the performance and reputation of corporate brands; in a review of corporations’ employees and consumers consequent behavior; and in the analysis of the relations of corporate activism with BA, CSR, and CPA as similar but independent phenomena

Réputation : un concept à définir

Si la réputation a été considérée comme une des « Gold Research Priorities » du Marketing Science Institute en 2002, il faut reconnaître que la thématique reste difficile à traiter en raison de la profusion des sens attribués au concept. De nature multidisciplinaire, le concept perd naturellement en clarté. Cependant, l’analyse approfondie de la littérature permet de cerner des thématiques communes sur le sens du concept autorisant une proposition de définition qui pourrait faire l’unanimité.If the reputation was considered as one of “Gold Research Priorities” of the Marketing Science Institute in 2002, it is necessary to recognize that the theme remains difficult because of a profusion of sensés awarded to the concept. Of multidisciplinary nature, the concept loses naturally in clarity. However, the detailed analysis of the literature allows to encircle common themes about the sens of concept allowing to propose a definition which could make the unanimity

Wizerunek - kluczowy element postrzegania przedsiębiorstwa

Budowa przewagi konkurencyjnej w gospodarce opartej na wiedzy to złożony i czasochłonny proces wymagający nie tylko jasno określonej strategii, ale też wyróżniających zasobów. W dobie turbulentnych zmian zachodzących w otoczeniu przedsiębiorstw oraz powszechnego dostępu do tradycyjnych czynników produkcji coraz większą rolę w kształtowaniu ich konkurencyjności odgrywają zasoby niematerialne, jednym z nich jest wizerunek. Współcześni przedsiębiorcy muszą skupić się na budowaniu rozpoznawalności i zdobywaniu zaufania klientów, zaś unikalny wizerunek jest tym, co decyduje o niepowtarzalności przedsiębiorstwa i stanowi element wyróżniający go spośród konkurentów. Jego wykreowanie może być jedną ze strategii osiągania przewagi nad konkurencją. Nie jest jednak łatwo tworzyć pozytywny wizerunek,skoro główną jego cechę stanowi zmienność, a na jego kształt wpływa wiele elementów subiektywnych i niezależnych od organizacji, stąd konieczność umiejętnego zarządzania nim

Outplacement jako narzędzie budowania reputacji przedsiębiorstwa

Reputation is a very important factor in the success of today's organizations. The aim of the process of building a reputation is to create positive and lasting relationships with stakeholders, among which special attention should be paid to employees. Despite the crucial role of human capital in contemporary organizations very often the economic situation is forcing employers to reduce employment. Employment restructuring, however, is a serious threat created over years to the company's positive image. One way to reduce this risk is to use socially acceptable tools to help in the process of exemptions, which include outplacement. This article is aimed at presenting the usefulness of outplacement in the process of building the reputation of the employer.Reputacja jest niezwykle ważnym czynnikiem sukcesu dzisiejszych organizacji. Celem procesu budowania reputacji jest tworzenie pozytywnych i trwałych relacji z interesariuszami, wśród których na szczególną uwagę zasługują pracownicy. Mimo kluczowej roli kapitału ludzkiego we współczesnych organizacjach niejednokrotnie sytuacja gospodarcza zmusza pracodawców do redukcji zatrudnienia. Każda derekrutacja stanowi jednak poważne zagrożenie dla wykreowanego przez lata pozytywnego wizerunku firmy. Sposobem na zmniejszenie tego ryzyka jest zastosowanie akceptowanych społecznie narzędzi wpierających proces zwolnień, do których należy outplacement. Niniejszy artykuł jest ukierunkowany na przedstawienie użyteczności zwolnień monitowanych w procesie budowania reputacji pracodawcy

Woke Capital: The Role of Corporations in Social Movements

Iconic companies such as Apple, BlackRock, Delta, Google (now Alphabet), Lyft, Salesforce, and Starbucks, have recently taken very public stances on various social issues. In the past, corporations were largely silent in the face of them. Now the opposite is true—corporations play an increasingly visible role in social movements and there are times when corporations have led the discussion, particularly in areas where they have a self-interest or public opinion supports it. The enormous influence corporations wield on both the economic and social fabric of our society due to the legal framework and norms under which they operate make them uniquely positioned to affect the outcome of social movements—for better or worse. The contribution of this Article is three-fold: it discusses how court cases and changing norms about the role of the corporation in society led to the rise of the modern business corporation, which in turn laid the groundwork for corporations’ involvement in social movements; provides an original descriptive account of the role of corporations in social movements using three case studies and the ways in which corporations have helped or hindered such movements; and tackles the underlying normative question about the appropriateness of the involvement of corporations in social movements in light of the legal framework in which it resides. This Article concludes that despite the perils, corporate law holds the promise of being a force for social change

Työntekijälähettilyys B2B-organisaatioissa : työntekijöiden henkilökohtaisten sosiaalisen median verkostojen rooli organisaatioiden ulkoisen viestinnän tukena

Nykyisin pitkälti sosiaalisessa mediassa tapahtuva työntekijälähettilyys viittaa yksinkertaistettuna ajattelutapaan tai organisaatiokulttuuriin, jossa työntekijöitä rohkaistaan ja heillä on halu jakaa työnantajaansa ja työhönsä liittyviä sisältöjä, sekä herättää niiden kautta keskustelua omissa sosiaalisissa verkostoissaan. Tämän pro gradu –tutkielman pääasiallinen tavoite oli syventää ymmärrystä siitä, millainen viestinnällinen rooli työntekijöillä ja heidän henkilökohtaisilla sosiaalisen median verkostoillaan on suomalaisten B2B-organisaatioiden ulkoisen viestinnän tukena. Tutkielman lähtökohtana oli työntekijälähettilyyden tarkastelu strategisen viestinnän näkökulmasta. Tästä lähtökohdasta oli oleellista kartoittaa, kuinka tavoitteellista työntekijälähettilyys on ja millaisia hyötyjä, odotuksia sekä tavoitteita työntekijöiden viestinnällisen rooliin liittyy. Toisaalta oli myös tärkeää tuoda esiin työntekijälähettilyyteen mahdollisesti liittyviä haasteita. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää, miten työntekijöitä tuetaan ja ohjataan viestinnässään, sekä miten heidän viestintäänsä seurataan, mitataan ja arvioidaan. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin empiirisesti kahdeksan suomalaisen B2B-organisaation viestinnän avainhenkilöiden teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin eli teoria ohjasi analyysiä, mutta analyysiyksiköt valittiin aineistosta. Analyysi toteutettiin teemoittelemalla eli järjestämällä aineisto erilaisten aihepiirien mukaan. Pieni osa aineistoa myös kvantifioitiin eli tekstistä tuotettiin määrällisiä tuloksia analyysin tueksi. Lopuksi analysoitu aineisto koottiin jälleen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin työntekijälähettilyydestä saatiin tuotettua uutta tietoa sekä teoreettisesti kestäviä näkökulmia. Tarkastelun kohteena olleissa B2B-organisaatioissa työntekijälähettilyys nähdään melko tärkeänä, sekä ulkoista että sisäistä viestintää tukevana ja työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta aktivoivana toimintana. Strategia-ajattelu ilmenee näkyvimmin organisaatioiden työntekijöilleen jaettavaksi tuottamissa tai muokkaamissa viestinnän sisällöissä. Vaikka organisaatioilla on työntekijälähettilyyden suhteen brändiin, henkilöstöön ja asiakkuuksiin liittyviä odotuksia, ei työntekijöiden viestinnälle tyypillisesti ole strategiassa määritelty etenkään mitattavia tavoitteita. Seurannan tasoksi riittääkin viestinnän laadullinen arviointi eikä tarkempaan mittaamiseen toisaalta koeta olevan keinojakaan. Kokonaisuutena työntekijälähettilyyteen liitetään selvästi enemmän hyötynäkökulmia ja positiivisia odotuksia, kuin haasteita. Aineistosta ilmenneet haasteet liittyvät enemmänkin työntekijälähettilyyden omaksumiseen ja hyödyntämiseen sen sijaan, että ne olisivat seurausta työntekijöiden viestinnästä. Se, että suurin osa organisaatioiden odotuksista kohdistuu brändiin ja henkilöstöön, viittaa asiakasnäkökulman olevan organisaatio- ja brändikeskeisyyttä vähäisempää. Etenkin työntekijöiden passiivinen osallistuminen sisällöntuotantoon voidaan nähdä aidon vuorovaikutuksen sekä työntekijöihin viestijöinä kohdistuvan luotettavuuden ja uskottavuuden rakentumista haastavana tekijänä. Työntekijälähettilyyden strategisen hyödyntämisen tehostaminen edellyttäisi nykyistä tarkempia tavoitteita sekä lisää resursseja työntekijöiden viestinnän tukemiseen, seurantaan ja mittaamiseen

Three Essays on CEO Activism, Strategic Choices and Firm Performance

There is a longstanding societal expectation that business leaders refrain from involving in social and political issues and primarily focus on managing their firms. In recent years, however, there is a growing trend of CEOs taking a stance on controversial sociopolitical issues that are not directly related to their company’s core business. This dissertation consists of three essays focusing on this phenomenon of CEO activism. In my first essay, given that CEO activism represents a nascent phenomenon, I explore the conceptualization of CEO activism. Additionally, I propose three main motives behind CEO activism: intrinsic, instrumental, and stakeholder-focused. In my second essay, I shift my focus from the antecedents to the consequences of CEO activism. In particular, this essay examines whether CEO activism enhances firm performance and how investors may react to incidents of CEO activism. Having addressed the antecedents and consequences of CEO activism in the first two essays, the third essay focuses on the relationship between CEO activism and non-market strategies. Specifically, I examine the impact of CEO activism on corporate social responsibility (CSR) and corporate political activity (CPA). I empirically test my predictions using data drawn from U.S.-based publicly traded S&P 500 between 2008–2017. The findings provide mixed support for my predictions. The first essay shows that several organizational (firm reputation and firm political engagement), managerial (CEO celebrity status and CEO power), and industry level (intensity of consumer activism) variables are positively related to CEO activism. Consistent with agency theory predictions, empirical findings of the second essay indicate that CEO activism engenders a significant negative stock market reaction. The findings suggest that investors and consumers are two prominent stakeholders with conflicting reactions to incidents of CEO activism. Consumers support the stance taken by conservative leaning activist-CEOs rather than liberal leaning activist-CEOs as reflected in the firm’s quarterly sales growth. Finally, the third essay demonstrates that liberal leaning CEO activism, compared to conservative leaning CEO activism, is positively related to CSR. Overall, the findings of this dissertation contribute to the on-going research on corporate governance

Beyond “Sharenting” a Cute Teething Baby Face: Maternal Agency in the Facebook Page of Ibuprofen-Based Analgesics for Children

Teething is an ordeal for everyone in the family. Mothers are more likely than fathers to look for tips and ideas online for soothing a baby back to sleep. For this purpose, they are also more inclined to use social media that they can access through smartphone applications, such as Facebook. And because women are still the gateway to health-product sales, they are the primary target market for the advertising of pediatric drugs online, including teething pain-relief products. Recent studies have indicated that a large proportion of millennials believe that most marketing campaigns are not tailored to them. These women have trouble both identifying with the nuclear family as well as with recognizing themselves in the usual stereotypes. They find user-generated content more trustworthy and memorable than traditional brand-generated content. In this context, one may wonder how pharmaceutical companies have adapted their advertising discourse in social media in order to get the so-called digital women influencers to participate in the construction of the millennial caring mother. Drawing on recent works in the critical analysis of discourse, I deploy Michael Halliday’s systemic functional grammar, and more precisely the transitivity system and its processes, to study the content of a Facebook page dedicated to the promotion of over-the-counter ibuprofen-based analgesics for children. This allows me to identify how the emphasis that has been placed on the efficacy of drugs contributes to overshadowing the nightmarish labour that is necessary to care for a sick child

A Pedagogical Mystique?: Lessons of Incorporating Feminism Into Skills-Based Communication Courses

It is imperative that today’s advertising, journalism, mass communication, and public relations students are prepared to engage in corporate activism and corporate social responsibility communications once in the workforce. This article explores the need for incorporating equity-based pedagogy, using feminism as one of many approaches, into skills-based communication courses. The researchers conducted 20 qualitative interviews with academics to discuss various approaches, examples, and learnings. The findings suggest that using a feminist framework to teach skills: (1) enhances the skill being taught, (2) allows students to communicate more effectively, (3) builds life skills, and (4) comes in many forms. The article concludes with consideration to areas for future research and contributes to the understanding of academics engaged in a feminist approach to teaching skills-based communication courses

The effect of cultural differences on the reputation of franchise systems

Diese Arbeit hat als Ziel die kulturellen Effekte und Einflüsse auf den Ruf von internationalen Franchise-Systemen zu analysieren, um eine Antwort auf folgende Frage zu finden: Wird der Ruf von internationalen Franchise-Systemen unterschiedlich von Konsumenten aus Industrie- bzw. Entwicklungsländern wahrgenommen? Basierend auf ähnlichen Untersuchungen und unter Verwendung etablierter Literatur wurden die Hauptforschungsziele entwickelt. Mit Hilfe von Daten aus neun west- und osteuropäischen Ländern anhand einer Umfrage zu zwei internationalen Franchise Marken: McDonalds und Burger King wurden diese getestet und auf Unterschiede überprüft. Der erste Teil der Arbeit stellt den theoretischen Hintergrund dar, in dem Schlüsselbegriffe, relevante Aspekte und ähnliche Arbeiten für ein besseres Verständnis der Studie präsentiert werden. Der zweite Teil besteht aus dem empirischen Teil, wo die Entwicklung und Prüfung der Hypothesen sowie die Forschungsergebnisse vorgestellt werden. Anhand den Ergebnissen dieser Studie gibt es keinen klaren Unterschied zwischen Industrie- bzw. Entwicklungsländern in Bezug auf die Wahrnehmung der internationalen Franchise-Systemen, nur zwei (die Dimensionen der Kundenbindung und positive Mundpropaganda) aus fünf Auswertungen zeigten einen signifikanten Unterschied. Es kann abgeleitet werden dass die Verbraucher zunehmend Werte, Überzeugungen und andere Individualitäten der nationalen Kulturen aufgeben um die einer globalen Konsumkultur anzunehmen. Grund dafür ist der moderne Lebensstil, der von multinationalen Unternehmen durch ihre internationalen Marken beworben wird, um weiterhin diesen Trend der Globalisierung fortzusetzen.This paper addresses the cultural effects on the reputation of international franchise systems by seeking to provide an answer to the question: Is the reputation of international franchise systems perceived differently across developed and developing countries? Based on similar researches and using established literature, the main research objectives were developed and then tested, using survey data from nine Western and Eastern European countries, based on two global franchising brands: McDonald’s and Burger King. The first part of the paper presents the theoretical background in which key concepts, relevant viewpoints and similar works are presented for a better understanding of the study. The second part consists of the empirical part, where the development and examination of the hypothesis are presented together with the research findings. According to the results, there is no clear difference between developed and developing countries regarding the perception of international franchise systems, only two (the dimensions of customer loyalty and positive word of mouth) from five evaluations showed a significant difference. It can be concluded that consumers increasingly abandon values, beliefs and other individualities of national cultures by adopting a global consumer culture that suggests a certain lifestyle, advertised by multinational companies through their global brands, and thus perpetuating globalization