Opas Green Care -toiminnan jalkauttamiseen hoivakotiympäristössä : Sosiaalisen ja terapeuttisen pihan hyödyntäminen

Suomalaisille luonto on tärkeä hyvinvointia tukeva tekijä ja luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat useissa monitieteellisissä tutkimuksissa todennetut. Green Care -toiminta on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään elämänlaatua ja hyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä sosiaalista ja terapeuttista pihaa suunnitteleville hoivakodeille sähköinen opas Green Care -toiminnan käynnistämisen, jalkauttamisen ja hyödyntämisen avuksi. Yhteistyökumppanimme juvalainen tehostetun palveluasumisen yksikkö Juvakoti lähti toteuttamaan pihaa asukkailleen yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (ennen Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin käynnistämän Hoivafarmi-hankkeen kanssa. Taustalla oli Juvakodin tavoite kehittää hoidon ja hoivan laatua kohti ihmis- ja asiakaslähtöisempää hoitotyötä kunnan vanhuspalveluiden tavoitteiden mukaisesti. Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää aineistojen keräämisessä erilaisten haastatteluiden sekä havainnoinnin muodossa. Toiminnallinen tuotekehitysprosessi toimi sähköiseen oppaaseen tähtäävän opinnäytetyön runkona. Oppaan sisällön koostamisessa käytettiin lisäksi monipuolisesti kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia sekä muuta kirjallisuutta. Aineistojen analysoinnissa hyödynnettiin teoriaa ja teoreettisesti perusteltua näkökulmaa, joista koostettiin oppaaseen asiakokonaisuuksittain valikoituneet teemat, olennaiset asiat ja hyödylliset käytännön vinkit. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään. Opas laadittiin innostamaan hoivakoteja toimintakulttuurin muutokseen kohti asiakas- ja ihmislähtöistä hoitotyötä Green Care -menetelmien avulla. Oppaasta uskotaan olevan hyötyä toimintaa suunnittelevien ja toteuttavien hoivakotien henkilökunnalle. Opas linkitetään osaksi Green Care Finlandin aineistopankkia, annetaan Juvakodin ja mukana olleiden asiantuntijoiden käyttöön sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle opetuskäyttöön.The health and well-being effects of nature are nowadays widely explored and known. The term Green Care means the use of nature or its elements for improving well-being and quality of life. In this bachelor’s thesis an electric guide was created to inspire and help nursing homes to start Green Care activities and especially social and therapeutic gardening. The guide contains theoretical information and practical examples of Green Care and its methods. It helps to understand the change process of working culture towards client and people oriented nursing and explains how to manage the change as successfully as possible. The working life partner was Juvakoti Nursing Home which provides enhanced service housing and was turning social and therapeutic gardening into practice. The work was conducted in cooperation with the Hoivafarmi project which promotes and develops nature and farm aided activities in various natural environments. The research data for this bachelor’s thesis was collected from earlier studies, handbooks and by a qualitative investigation. The study included several different interviews and observation during a few months. The theoretical framework of this bachelor’s thesis is a product development process which resulted in the guide. The produced guide is a handbook which contains critical information for the management and the nursing staff. It helps to understand the principles of Green Care activities, why things are done and how the change should be made. A link to the guide was published in the material collection of Green Care Finland. The guide was also given to the cooperation partners of the thesis and for teaching purposes to the South-Eastern Finland University of Applied Sciences

Klienter med minnessjukdomar inom social- ja hälsovården 2009

17.3.201

Öppenvårdbesöken inom primärvården på hälsovårdcentralerna 2007

Julkaisupäivä 26.11.200

Effects of top predator re-establishment and fishing on a simulated food web : Allometric Trophic Network model for Lake Oulujärvi

Fish communities face changes in environmental conditions and fishing that affects the abundances and structures of the populations. Before 1960s there were abundant stocks of both pikeperch (Stizostedion lucioperca) and whitefish (Coregonus lavaretus) in Lake Oulujärvi, but in 1960s–1970s the stock of pikeperch declined to very low levels while whitefish stock remained abundant. Due to massive re-introductions, pikeperch recovered since 1999 and is again common while whitefish stock has declined. To understand the ecosystem-level changes observed along the recovery of the pikeperch stock, we constructed a food web model capturing the two most recent states of pikeperch abundance in Lake Oulujärvi. We used Allometric Trophic Network (ATN) model to simulate the pelagic food web in the presence and absence of pikeperch and in the presence and absence of fishing. To parametrize ATN model based on body masses and food web interactions, we used data collections of fish cohort analyses, fish individuals, fish stomach contents, zooplankton, and phytoplankton in Lake Oulujärvi. Pikeperch decreased the biomasses of its planktivorous prey. Fishing truncated the age distribution of planktivorous fish. Pikeperch and fishing had synergistic negative effects on vendace (Coregonus albula) and smelt (Osmerus eperlanus) percentages of fish biomass, and antagonistic negative effect on whitefish and brown trout (Salmo trutta) percentages of fish biomass. Mysis relicta, Chaoborus flavicans, Leptodora and other predatory zooplankton, and Cyclopoida zooplankton guilds increased with fishing and pikeperch. Fishing, and pikeperch in the presence of fishing, increased biomass of Crustacean zooplankton guild. There were marked differences between the ATN model simulations and empirically observed time series of fish stock abundances suggesting that the observed changes are partially caused by environmental or fishing-related factors that were not included in the model

Tietotuotantomalli-käsikirja

Tietotuotantomalli-käsikirja on Valtava-hankkeessa 2020–2021 tuotettu opas tietotuotannon suunnitteluun ja kehittämiseen. Käsikirjalla pyritään yhtenäistämään käytäntöjä sekä avaamaan tietotuotannon eri työvaiheita ja niissä huomioon otettavia asioita. Tavoitteena on tarjota viitemalli tietotuotannolle ja sen kehittämiselle, edistää yhdenmukaisempaa tietotuotantoa sekä tukea tietotuotannon asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULTTKK</a

Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien ekologinen tila ja sen seuranta

Maa- ja metsätalouden hajakuormitus on laaja-alaisimmin Suomen vesien tilaa heikentävä tekijä, mutta tietämys kuormituksen vaikutuksista vesien ekologiseen tilaan on ollut puutteellista. Tähän julkaisuun on koottu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hajakuormituksen vesistövaikutusten seurannan (ns ”MaaMet-seuranta”) ensimmäisten vuosien 2007-2012 tulokset. Työssä tarkastellaan 152 hajakuormitetun joki-, järvi- ja rannikkovesimuodostuman ekologista tilaa fysikaalis-kemiallisten (ravinteet) ja biologisten laatutekijöiden (kasviplankton, vesikasvit ja päällyslevät, pohjaeläimistö, kalasto) perusteella. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti laatutekijöiden tila-arvioiden suhdetta ihmistoiminnan aiheuttamiin ympäristöpaineisiin. Näiden yhteyksien ymmärtäminen on edellytys kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimien suunnittelulle. Tulosten perusteella hajakuormitus on merkittävä ekologista tilaa huonontava tekijä. Tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilaluokassa oli fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden perusteella 69 % joki-, 66 % järvi- ja 98 % rannikkokohteista, kun taas vähintään yhden biologisen laatutekijän mukaan tilaluokka oli hyvää huonompi 68 % jokikohteista, 87 % järvistä ja 100 % rannikkovesikohteista. Fysikaalis-kemiallisilla tilamuuttujilla oli voimakas yhteys valuma-alueen peltoisuuteen. Samoin useimmilla biologisilla tilamuuttujilla oli yhteys valuma-alueen peltojen osuuteen ja ravinnepitoisuuksiin. Selvimmin tämä ilmeni jokimuodostumissa. Karkeasti arvioiden jokikohteet olivat hyvää huonommassa ekologisessa tilassa niiden valuma-alueen peltoisuuden ylittäessä 10–15 % ja järvet peltoisuuden ylittäessä 5–10 %. Vasteiden voimakkuus ja muoto kuitenkin vaihtelivat merkittävästi sekä ekosysteemien (joet, järvet ja rannikot) että laatutekijöiden välillä. Useamman laatutekijään perustuva ekologisen tilan arviointi vähensi virhettä ja voimisti paineyhteyttä. Monipuolinen ekologisen tilan arviointi parantaakin ihmistoiminnan aiheuttaman ekologisen tilan muutoksen arviointia. Biologisten muuttujien arvoissa oli paljon vaihtelua. Tämä aiheutuu sekä luontaisista tekijöistä että näytteenoton ja luokittelujärjestelmän epätarkkuudesta. Tutkimus on tuonut esille useita oleellisia kehittämistarpeita ekologisen tilan arviointijärjestelmässä. MaaMet-seuranta tuottaa tärkeää uutta tietoa Suomen hajakuormitettujen vesien tilasta. Jatkossa kun ekologista tilaa kuvaavien muuttujien vaihtelun suuruus ja syyt tiedetään paremmin, voidaan tarkemmin ymmärtää hajakuormituksen vaikutukset pintavesien ekologiseen tilaan. Näin seurannan tulosten arvo kasvaa seurantavuosien karttuessa. Paikallisesti kattava ja ajallisesti jatkuva hajakuormitettujen vesien seuranta on välttämätön edellytys kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimien suunnittelulle ja niiden vaikutusten luotettavalle todentamiselle pyrittäessä kohti jokien, järvien ja rannikkovesien hyvää ekologista tilaa

Effects of top predator re-establishment and fishing on a simulated food web:Allometric Trophic Network model for Lake Oulujärvi

Fish communities face changes in environmental conditions and fishing that affects the abundances and structures of the populations. Before 1960s there were abundant stocks of both pikeperch (Stizostedion lucioperca) and whitefish (Coregonus lavaretus) in Lake Oulujärvi, but in 1960s–1970s the stock of pikeperch declined to very low levels while whitefish stock remained abundant. Due to massive re-introductions, pikeperch recovered since 1999 and is again common while whitefish stock has declined. To understand the ecosystem-level changes observed along the recovery of the pikeperch stock, we constructed a food web model capturing the two most recent states of pikeperch abundance in Lake Oulujärvi. We used Allometric Trophic Network (ATN) model to simulate the pelagic food web in the presence and absence of pikeperch and in the presence and absence of fishing. To parametrize ATN model based on body masses and food web interactions, we used data collections of fish cohort analyses, fish individuals, fish stomach contents, zooplankton, and phytoplankton in Lake Oulujärvi. Pikeperch decreased the biomasses of its planktivorous prey. Fishing truncated the age distribution of planktivorous fish. Pikeperch and fishing had synergistic negative effects on vendace (Coregonus albula) and smelt (Osmerus eperlanus) percentages of fish biomass, and antagonistic negative effect on whitefish and brown trout (Salmo trutta) percentages of fish biomass. Mysis relicta, Chaoborus flavicans, Leptodora and other predatory zooplankton, and Cyclopoida zooplankton guilds increased with fishing and pikeperch. Fishing, and pikeperch in the presence of fishing, increased biomass of Crustacean zooplankton guild. There were marked differences between the ATN model simulations and empirically observed time series of fish stock abundances suggesting that the observed changes are partially caused by environmental or fishing-related factors that were not included in the model.</p

Effects of top predator re-establishment and fishing on a simulated food web : Allometric Trophic Network model for Lake Oulujärvi

Fish communities face changes in environmental conditions and fishing that affects the abundances and structures of the populations. Before 1960s there were abundant stocks of both pikeperch (Stizostedion lucioperca) and whitefish (Coregonus lavaretus) in Lake Oulujärvi, but in 1960s–1970s the stock of pikeperch declined to very low levels while whitefish stock remained abundant. Due to massive re-introductions, pikeperch recovered since 1999 and is again common while whitefish stock has declined. To understand the ecosystem-level changes observed along the recovery of the pikeperch stock, we constructed a food web model capturing the two most recent states of pikeperch abundance in Lake Oulujärvi. We used Allometric Trophic Network (ATN) model to simulate the pelagic food web in the presence and absence of pikeperch and in the presence and absence of fishing. To parametrize ATN model based on body masses and food web interactions, we used data collections of fish cohort analyses, fish individuals, fish stomach contents, zooplankton, and phytoplankton in Lake Oulujärvi. Pikeperch decreased the biomasses of its planktivorous prey. Fishing truncated the age distribution of planktivorous fish. Pikeperch and fishing had synergistic negative effects on vendace (Coregonus albula) and smelt (Osmerus eperlanus) percentages of fish biomass, and antagonistic negative effect on whitefish and brown trout (Salmo trutta) percentages of fish biomass. Mysis relicta, Chaoborus flavicans, Leptodora and other predatory zooplankton, and Cyclopoida zooplankton guilds increased with fishing and pikeperch. Fishing, and pikeperch in the presence of fishing, increased biomass of Crustacean zooplankton guild. There were marked differences between the ATN model simulations and empirically observed time series of fish stock abundances suggesting that the observed changes are partially caused by environmental or fishing-related factors that were not included in the model.peerReviewe