Halujen herruus

Kirja-arvostelu: Persoonallisuus & minuus. Risto Vuorine

Developing National Career and Workforce Development Systems and Policies with Structured International Co-operation : Structures, Processes and Activities of the European Lifelong Guidance Policy Network

This chapter describes the work undertaken by European Lifelong Guidance Policy Network, ELGPN during 2007-15, including the progress of lifelong guidance policy adaptation and implementation processes of the member countries at national, regional and local levels. In an evaluation of ELGPN’s work, members report that participation in the Network enriched their awareness of possible responses to common challenges and given them fresh perspectives and new insights into their national provision. A key strength of the Network was the strong ownership of its activities expressed by the national delegations. ELGPN member countries stress the importance of continuing structured European co-operation between the EU member-states, the Commission and the European authorities responsible for educational, employment and social policies.peerReviewe

Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971-2022

Ohjausalan ammattilaisten valmiudet ja osaaminen laadukkaaseen ja monikanavaiseen ohjaustyöhön hyväksytään kansainvälisesti yhdeksi keskeiseksi elinikäisen ohjauksen kansalliseksi laatukriteeriksi. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian 2020–23 yhtenä tavoitteena on käynnistää ohjaajakoulutuksen kokonaisarviointi, jossa tarkastellaan ammattilaisten osaamisvaatimuksia eri konteksteissa, eri koulutuspolkuja ja -rakenteita sekä sisältöjä niin suomen- kuin ruotsinkielisen koulutuksen osalta (Valtioneuvosto, 2020). Tähän raporttiin on koottu yhteenveto opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971– 2022. Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6500 opiskelijaa on hankkinut Suomessa opinto- ohjaajan kelpoisuuden. Vuonna 2022 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielinen koulutus käynnistettiin uudelleen vuonna 2019 Åbo Akademissa

Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? : ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä

Sekä kansainvälisessä että kansallisessa koulutus- ja työvoimapolitiikassa on viime vuosina korostettu nuorille ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen saatavuutta, laadun varmistamista ja palvelumuotojen monipuolistamista. Yksittäisten eri elämänvaiheisiin sijoittuvien valintatilanteiden tarkastelun sijasta ohjauksen tavoitteita ja palveluja tulee jäsentää elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Laadukkaat ja kattavat ohjauspalvelut edesauttavat myös taloudellista kehitystä. Perinteisten ohjaajan ja asiakkaan kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen perustuvien työmuotojen rinnalle on kehitetty uusia innovatiivisia työmuotoja. Tuoreimpia innovaatioita ovat tieto- ja viestintäteknologisten sovellusten ja internetin hyödyntäminen ohjauksessa. Ensimmäiset sovellukset liittyivät koulutus- ja ammattitietojen hallintaan. Uusimmissa internet-pohjaisissa sovelluksissa yhdistellään eri tietolähteitä sekä tuetaan ohjaajien ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta ohjausprosessissa. Tällä hetkellä on jo olemassa yleisiä malleja, jotta asiakkaita voidaan opastaa sovellusten tehokkaaseen käyttöön. Ohjaajien tieto- ja viestintäteknologian sekä internetin käyttötaidoissa on eroja. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten ohjaajat kokevat internetin roolin ja merkityksen urasuunnittelun ohjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjausta tarkastellaan monikerroksisena avoimena systeeminä: erilaisten rakenteiden, mekanismien ja kontekstien yhdistelmänä. Tarkastelun kohteita ovat mm. ohjaajan työ, informaatioja kommunikaatioteknologian ohjaukselliset sovellukset, oppilaitosten kotisivustojen suunnittelu, ohjaajien koulutus, ohjausjärjestelyjä koskeva julkinen päätöksenteko ja ohjauksen toimintapolitiikka. Työ on fenomenografiseen lähestymistapaan pohjautuva ohjauksen ammattikäytäntöjen arviointitutkimus. Aineiston kokoamiseen on käytetty fokusryhmähaastatteluja, joihin osallistui talvella 2001–2002 yhteensä 46 eri oppilaitosmuodoissa työskentelevää ohjaajaa sekä työvoimatoimistojen koulutusneuvojia ja AVO-psykologeja eri puolilta Suomea. He ilmoittivat olevansa joko aloittelevia tai kokeneita internetin käyttäjiä. Combined methods -lähestymistapaan perustuvassa analyysissa selvitetään, miten he kokevat internetin roolin ja merkityksen urasuunnittelun ohjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisia erilaisia käsityksiä internetin käytössä on aloittelevien ja kokeneiden ohjaajien keskuudessa. Kaikki ohjaajaryhmät kuvasivat toimintaympäristön mahdollisuuksiin ja tietoiseen päätöksentekoon kytkeytyvän tiedon merkityksen keskeiseksi ohjauksen tavoitteiden kannalta. Keskeisin lisäarvo internetillä näytti olevan välittömän tilannesidonnaisen tiedon sekä koulutus- ja työmarkkinatiedon lähteenä. Internetiä käytettiin tietolähteenä samalla tavalla kuin painettuja koulutusoppaita aiemmin. Internetiä käytettiin vähemmän opiskelijoiden ja asiakkaiden tilanteiden arviointiin tai jatkosuunnitelmien laatimisen tukena. Opiskelijoiden tilanteiden arviointi pohjautui ensisijaisesti ohjauskeskusteluihin. Teknologiasta haettiin ratkaisuja yksittäisiin ongelmakohtiin kokonaisvaltaisen tietostrategisen suunnittelun sijasta. Tulokset osoittivat myös, että oppilaitosten ohjaajien työ oli tietopainotteista ja keskittyi yksittäisiin valintatilanteisiin. Asiakkaiden omien jatkosuunnitelmien tekeminen tulevaa elämää varten jäi vähäisemmäksi. Tulosten perusteella aloittelevat ja kokeneet internetin käyttäjät ilmaisivat internetin merkityksen samansuuntaisesti ohjauksen eri osa-alueilla. Työmäärän koettiin osin lisääntyvän, mutta internetin avulla voitiin myös vähentää rutiininomaisia työtehtäviä. Aineisto vahvistaa sen, että ohjaajia tarvitaan tukena internetissä olevien koulutusja ammattitietopalvelujen käytön ohjaamiseen. Opetus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan myös arvioimaan uusien teknisten sovellusten vaikutuksia ja mahdollisuuksia käytännössä. Tutkimusta tarvitaan eri palvelumuotojen kustannustehokkuuden arvioimiseksi.Internet on ajantasaisin koulutus- ja ammattitiedon lähde. Internetin palveluja tulee kehittää eri hallinnonalojen yhteistyönä. Oppilaitosten ylläpitäjien tulee varmistaa ohjauksen tila- ja laitejärjestelyillä palvelujen saatavuus. Tietoinen koko ohjausprosessin kattava internetin käyttö edellyttää ohjaajalta sen tiedostamista, mitä ohjaus on tai miten ohjaaja määrittelee itselleen ohjauksen tavoitteet ohjauksen eri osa-alueilla. Työnantajien tulee varmistaa ohjaajille mahdollisuus osallistua säännöllisesti internetin käyttöä koskevaan täydennyskoulutukseen. Jo peruskoulutuksen aikana ohjaajilla tulee olla mahdollisuus käyttää keskeisimpiä internetissä olevia työvälineitä ohjauskeskusteluihin tai ryhmäohjaukseen integroituneena elementtinä

Pathways and Flexible Learning Opportunities - Implications for Lifelong Career Management Skills and Comprehensive Guidance Systems

Introduction: Over the last decade lifelong guidance has been given increasing attention at both European and national levels. It is recognised as a crucial dimension of lifelong learning, promoting both social and economic goals: in particular, improving the effi ciency and effectiveness of education, training and the labour market through its contribution to reducing drop-out, preventing skill mismatches and boosting productivity. Two EU Resolutions of the Education Council (20041; 20082) have highlighted the need for strong guidance services throughout the lifespan to equip citizens with the skills needed to manage their learning and careers, and the transitions between and within education/training and work. The Resolutions drew attention to four priority areas, i.e. the development of career management skills; accessibility of services; quality assurance; and co-ordination of services; and Member States were invited to take action to modernise and strengthen their guidance policies and systems. [Continues, please see the article.]peerReviewe

Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971–2020

Ohjausalan ammattilaisten pätevyys on yksi viidestä Euroopan unionin jäsenmaiden hyväksymistä elinikäisen ohjauksen kansallisista laatukriteereistä. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Suomessa ohjaajien koulutus on käynnistetty osana peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen ohjaajien koulutus käynnistettiin 1980- luvulla. Vuonna 1998 opinto-ohjaajien kelpoisuus yhtenäistettiin opetushenkilöstön kelpoisuuksia koskevassa asetuksessa. Tähän raporttiin on koottu yhteenveto opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971-2020. Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6000 opiskelijaa on hankkinut opinto-ohjaajan kelpoisuuden. Vuonna 2020 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielistä koulutusta on toteutettu viimeksi vuonna 2012 Åbo Akademissa