On Theory-Methods Packages in Science and Technology Studies

Our review essay contributes to the long-standing and vibrant discussion in science and technology studies (STS) on methods, methodologies, and theory-method relationships. We aim to improve the reflexivity of research by unpacking the often implicit assumptions that imbue research conduct and by offering practical tools through which STS researchers can recognize their research designs and think through them in a new way. To achieve these aims, we analyze different compositions of theories, methods, and empirics in three different STS approaches-actor-network theory, the biography of artifacts and practices, and ethnomethodology-by employing the concept of a theory-methods package (TMP). A selection of theoretical cornerstone texts and case studies in infrastructure research from each tradition serves as our material. Our findings point, first, to differences between the TMPs of the reviewed approaches and to the internal diversity of theory-method relationships in each approach. Second, we found some intriguing similarities between the approaches and discuss potential complementarities of their theory-method fits.Peer reviewe

Antropologinen matka talteenkeräyskapitalismin rihmastoihin

The mushroom at the end of the world : on the possibility of life in capitalist ruins / Anna Lowenhaupt Tsing. Princeton : Princeton University Press, [2015] ©2015

The Theory of Reflexive Modernization : Ulrich Beck’s Zeitdiagnose as a Theory of Society

The key thought of Ulrich Beck s theory of reflexive modernization is the present on-going societal change. By reflexivity of this multifaceted change Beck refers to a societal process in which modernization turns towards its very own premises. Dissolving former highly ontologized institutional arrangements typical for what Beck calls the first modernity which have become predominantly restraints for the dynamics of modernization, reflexive modernization opens up ways to a new societal phase, in Beck s terms: the second modernity. To examine Beck s theory of this complex transition process, the process of reflexive modernization, is the main task of this thesis. In this study, the theory of reflexive modernization is considered as a proper social theory or to be exact: a theory of society (Gesellschaftstheorie), a theory operating on a general level striving to cover the overall process of societal change and its general constitution. The standpoint of the examination is anchored in recent theoretical discussions concerning modernity, differentiation and contingency. The main ideas on which the viewpoint of the examination is constructed derive from the thoughts of theoreticians such as Niklas Luhmann, Armin Nassehi, Peter Wagner and Risto Kangas orientated to German tradition of differentiation based theory of society. In the first phase of the study, however, Beck s theory is examined staying close to his own texts. The differentiation theory based viewpoint, named as the anormative contingency-theory , for its part, is put explicitly to use in the second phase. In the first phase of the study the logics of the chance observed in Beck s theory are pointed out by answering to questions such as how does the societal change emerge in the first place, how does it advance and what kind of actors does it include? This examination opens up hence a possibility to examine the level of this process of the reflexive modernization. Thus next is asked if the reflexive modernization is indicative of an immanent change of modernity, focused mainly on the institutional level or of a radical societal change, which considers the whole modernization process and the basic premises of modernity. In addition, at the end of the first phase, the temporal terminology used by Beck when emphasizing the rupture of modernization is examined: does Beck point to a real epochal break or is his way of using epochal concepts, such as the first and the second modernity, only a heuristic tool for the research process at hand? The examination of the second phase, which includes the proper analysis of Beck s theory, is based on the above-mentioned theoretical standpoint, the anormative contingency-theory . Firstly, the mutual relations of the three components of the theory of reflexive modernization Zeitdiagnose, for empirical use intended research-theory and general theory of society is examined. Secondly, Beck s theory is set in relation to classical social theory by pinpointing the mutual aspects of the theory of reflexive modernization and that of, predominantly German, classics. In addition, the relation of Beck s theory and the so called anormative contingency-theory is studied with a view to find out whether there is a strong normative base in the former. Along with this examination, a study of Beck s own observational position in relation to his subject, the changing conditions of present societal state, is carried out as well. This thorough examination reveals that the theory of reflexive modernization concerns, first and foremost, only the institutional change of society of the present: The basic principles of modernity require the annulment of the old institutional order of the first modernity, which has become a restraint to their full implementation. For example universal egalitarism can be fully reached only when the current way of thinking based on nation-state-institutions is replaced by substantively global arrangements, which abandon the predominant container-model of culturally integrated and from each other separated nation-state-societies . Albeit the transition process of reflexive modernization unfold by its own dynamic mainly through various side-effects and problematizations of current demarcations despite of individuals opinions about it, it causes new demands also for them. Because of dis-embedding of their old institutionalized certainties, individuals are now forced to re-embed their personal life in this new situation of the second modernity. Hence the on-going institutional change the reflexive modernization enforces individuals to act more reflexively as before. When examined through a primary theoretical lens, the theory of reflexive modernization does not operate as a proper theory of society. Instead of the problem of constitution, which is characteristical for general social theories, Beck s theory is made up of inventing new concepts for various societal phenomena, interpreted to be fully new ones by Beck himself. And that is not a social theory or theory of society in the first place, but pure Zeitdiagnose. Constituted in that kind of a zeitdiagnostisch way, it is not possible to use the theory of reflexive modernization in empirical research without some major problems either: concepts developed in mentioned manner can not be verified through empirical data in an ordinary way, because, firstly, they are not generated through empirical induction and, secondly, they are not concepts of falsification-prone research-theory either. In addition to these predominantly research-related problems, Beck s theoretical apparatus seems to stem from a highly normativistic background. Instead of anormativistic acceptance of contingency as its basic presupposition, the theory of reflexive modernization is constructed more like from an Archimedic point: Beck himself sees the only right logic of modernization process and knows how societal relations have to be arranged to let that logic fully flow. Beck s theory is thus mere a political description of how society of the present should be arranged than theory of society in its purest, constitution-wide form. The theory of reflexive modernization can therefore be illustrated as a part of the long normative tradition of social thought stemming from the very ideas of The Enlightenment representing even the most politically charged side of that tradition.Ulrich Beckin refleksiivisen modernisaation teorian avainajatus on juuri nyt käsillä oleva yhteiskunnallinen muutos. Muutoksen refleksiivisyys tarkoittaa modernisaation kääntymistä omia perusteitaan koskevaksi muutoskuluksi, joka varsinaisen modernisaation pidäkkeiksi muodostuneet ensimmäisen modernin instituutiot liudentaen kulkee kohti toista modernia, jossa ne puitteistetaan uudelleen. Tämän Beckin yhteiskunnallisen muutosteorian tarkastelu on tämän tutkielman keskiössä. Refleksiivisen modernisaation teoriaa arvioidaan tässä tarkastelussa ensisijaisesti yhteiskuntateoriana, kokonaisesityksenä nyt käsillä olevasta yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen konstituutiosta. Tarkastelun näkökulma ankkuroituu modernista, differentiaatiosta ja kontingenssista käytyihin yhteiskuntateoreettisiin keskusteluihin rakentuen erityisesti Niklas Luhmannin, Risto Kankaan, Armin Nassehin ja Peter Wagnerin teorioiden muodostamalle pohjalle. Tarkastelun ensimmäisessä vaiheessa liikutaan kuitenkin vielä kiinni Beckin omissa teksteissä ja muodostettua anormatiiviseksi kontingenssiteoriaksi nimettyä yhteiskuntateoreettista näkökulmaa hyödynnetään eksplisiittisemmin tutkimuksen toisessa osassa. Refleksiivisen modernisaation teoriasta paikannetaan ensinnäkin teorian kuvaaman muutoksen logiikat: miten muutos saa alkunsa, miten se etenee ja millaisia toimijoita siihen liittyy? Tämän jälkeen avautuu mahdollisuus muutoksen tason tarkasteluun, eli sen paikantamiseen onko refleksiivisessä modernisaatiossa kysymys modernille immanentista instituutiotason muutoksesta vai yltääkö muutos modernin perustaviin periaatteisiin. Lisäksi pohditaan vielä refleksiiviseen modernisaatioon sisältyvää murrospuhetta: onko kysymyksessä todellinen aikakausien välinen katkos vai lähinnä vain tutkimuksellinen apuväline? Tarkastelun toisessa, varsinaisen Beckin teorian analyysin sisältävässä vaiheessa irrottaudutaan refleksiivisen modernisaation teoriassa kiinni olevasta tarkastelusta ja pohditaan vahvemmin mainittua näkökulmaa painottaen ensinnäkin teorian sisältämien komponenttien, aikalaisdiagnoosin, empiiriseen tutkimukseen tarkoitetun tutkimusteorian ja yhteiskuntateorian, välistä suhdetta. Toiseksi Beckin teoria suhteutetaan sosiologiseen teoriaperinteiseen paikantamalla teoriasta löytyviä, lähinnä saksalaisten yhteiskuntatieteellisten keskustelujen kanssa yhteneviä aineksia. Samalla pohditaan myös sitä onko refleksiivisen modernisaation teoria kontingenssille perustuvaa anormatiivista yhteiskuntateoriaa vai pikemminkin normatiivisia elementtejä sisältävää aikalaisdiagnostista nyky-yhteiskunnan kuvausta. Tähän liittyen luodataan myös nykysosiologiaa antikvaaristuneeksi moittivan Beckin omaa puhujapositiota suhteessa kuvauskohteeseensa, muuttuvien yhteiskunnallisten suhteiden nykyiseen tilaan. Tarkastelun perusteella refleksiivisen modernisaation teoria koskee ensisijaisesti institutionaalista muutosta: modernin yleiset periaatteet vaativat täydellisesti toteutuakseen vanhan institutionaalisen järjestyksen purkautumista. Esimerkiksi universaali egalitarismi ei pääse toteutumaan kansallisvaltiollisiin raameihin perustuvan yhteiskunnallisen järjestyksen pohjalta vaan vaatii ensimmäistä modernia luonnehtineen säiliöyhteiskunta-ajattelun hylkäämistä. Vaikka lähinnä erilaisten sivuvaikutusten ja niihin liittyvien institutionaalisten rajanvetojen purkautumisen pohjalta tapahtuvalta refleksiiviseltä muutokselta puuttuvatkin varsinaiset toimijat, asettaa se kuitenkin myös yksilöille uudenlaisia vaatimuksia: vanhojen varmuuksien purkauduttua heidän on rakennettava elämänkulkunsa vailla tuttua institutionaalista järjestystä. Instituutiotason refleksiivinen muutos pakottaa siis yksilöt toimimaan entistä reflektiivisemmin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta refleksiivisen modernisaation teoriaa ei voida pitää varsinaisena yhteiskuntateoriana, koska se ei perustu ensisijaisesti konstituution ongelmaan vaan aikalaisdiagnostiseen uusien ilmiöiden paikantamiseen. Lisäksi tästä aikalaisdiagnostisen komponentin vahvasta roolista Beckin teoriassa seuraa ongelmia myös teorian hyödyntämisessä empiirisessä tutkimuksessa: aikalaisdiagnostisesti kehiteltyjä käsitteitä ei voi käyttää suoraan empiirisen aineiston tulkintaan eikä niitä voi myöskään ongelmattomasti todentaa empirian avulla. Lisäksi Beckin teoria pohjautuu vahvasti normatiivisille elementeille: kontingenssin sijaan etuoikeutetulle tarkastelupositiolle ja lukkoonlyödyille modernin perustaville periaatteille rakentuva teoria näyttää pyrkivän epäoikeudenmukaiseksi tematisoimiensa nykyisten yhteiskunnallisten suhteiden tilan muuttamiseen. Beckin teoria voidaan näin ollen lukea osaksi valistuksesta ammentavaa, pääasiassa frankfurtilaista kriittisen teorian perinnettä, vieläpä edeltäjiään poliittisempana esityksenä

How Luhmann’s systems theory can inform gambling studies

Gambling and problem gambling studies tend to be characterised by individual-based approaches both theoretically and methodologically, while sociological approaches remain underutilised or even marginal. In this study, we discuss the potential of Niklas Luhmann’s systems theory in the analysis of gambling. As opposed to positivist or individualistic approaches, Luhmann’s work is strongly constructivist: neither systems nor their components are seen to be made up of individuals. Using systems theory in informing gambling research distances the research interests from individuals and directs it towards societal mechanisms, structures, and processes. Therefore, a systems theoretical approach can offer novel tools to study gambling, but also the paradigm of gambling research itself. This paper demonstrates how systems theory can critically inform gambling research through five operationalisations: gambling as a system, the gambling experience, the regulation of gambling economies, gambling providers as organisations, and systems theory as a methodological program. These five operationalisations can serve as an important window to widen perspectives on gambling.Peer reviewe

Monipaikkainen kehystymistutkimus

Peer reviewe

Tieto, tapahtuma ja sukupuoli HPV-rokotteen kehystyminen rokoteikäisillä tytöillä ja kouluterveydenhoitajilla

Vertaisarvioitu. English summary. Teemanumero : rokotus ennen ja nytPeer reviewe

Monipaikkainen kehystymistutkimus

Kehittelemme artikkelissa lähestymistapaa, joka rakentaa ilmiöitä tutkittaviksi moninaisina, ilman niistä itsestään juontuvia rajauksia. Kutsumme lähestymistapaamme monipaikkaiseksi kehystymistutkimukseksi (MKT). Lähestymme ilmiöitä monipaikkaisesti, toisistaan erillisten sijaintien – ilmiön lokalisoitujen toimeenpanojen – kautta. Tarjoamme MKT:n operationalisoimisen avuksi käsiteparia kehystyminen ja kesyttäminen. Erving Goffmanin työhön tukeutuva kehystymisen käsite ohjaa kiinnittämään huomion arkisiin ja pohtimattomiin kehystymisen prosesseihin, joissa tilanteet muodostuvat merkityksellisiksi. Ian Hackingiltä lainaamamme kesyttämisen käsite puolestaan kohdentaa tutkimusta aktiiviseen ja tiedostettuun kesyttämistyöhön. Ilmiöt yhtäältä muodostuvat eri sijainneissa havaittavien kehystymisten ja kesyttämisten yhteenliittymiksi. Toisaalta ilmiöt välittävät niitä kehystymisiä ja kesyttämisiä, joita tapahtuu eri sijainneissa. Välittyminen ei ole neutraalia vaan kantaa ja muodostaa myös eriparisuuksia ja valtasuhteita: yhteenliittymän yhdessä sijainnissa tehty aktiivinen kesyttämistyö koettelee toisessa sijainnissa muodostunutta kehystymistä. Vastaamme myös inhimillisen toimijuuden laajentamisen haasteeseen tuomalla erilaiset välineet ja järkeilytyylit mukaan kehystymisten ja kesyttämisten tarkasteluun. Käsitteellisen työn lisäksi sovellamme tutkimustapaamme energiainfrastruktuurin muotoutumista tarkastelevassa esimerkkitutkimuksessa. Keskustelemme lopuksi esimerkkimme poh- jalta MKT:n haasteista ja kehittämisen mahdollisuuksista

Travels and Trials of Climate Knowledge in Finnish Municipalities

We examine why implementing climate aims has proven challenging for municipalities. Recognising that climate policy research identifies ‘barriers’ to the forward motion of environmental knowledge, we use STS tools to dismantle ‘barrier thinking’ and analyse the dynamics of climate knowledge in municipal organisations. The primary data are 21 interviews with climate change and risk management experts in Finnish municipalities. We employ the idea of ‘trials of strength’ to analyse not mere barriers but gatherings, translations, and implementations of environmental knowledge. We argue that four kinds of trials are crucial in transforming climate knowledge so it can cohere with ongoing processes: it is gathered and condensed at the organisation’s borders; climate experts embody and transmit the knowledge; meeting tables form obligatory passage points for its implementation; and road maps draw actors together to circulate it. While traveling around municipal organisations, climate knowledge is often sidetracked but can sometimes become unexpectedly effective.Peer reviewe