Äitiys nykypäivänä- Älylaitteet ja sosiaalinen media osana vauva-arkea

Opinnäytetyömme aiheena on älylaitteiden ja sosiaalisen median merkitys vauva-arjessa äitien kokemana. Työn tavoitteena on lisätä tietoa ilmiöstä sosiaalialan asiantuntijoille sekä tuoreille ja tuleville vanhemmille. Halusimme selvittää, kokevatko äidit älylaitteet apureina vai häiriötekijöinä. Lisäksi tavoitteena oli saada kuva sosiaalisen median luomista äitiyden ihanteista ja paineista. Teoreettisessa viitekehyksessä käymme läpi suomalaista äitiyttä ilmiönä: äitiyden lähtökohtia, historiaa ja kulttuuria sekä äidin ja vauvan välistä suhdetta. Tarkastelemme myös, mitä äitiys nykypäivän teknologisoituneessa yhteiskunnassa pitää sisällään. Olemme avanneet älylaitteiden ja sosiaalisen median käsitteitä sekä sitä, mitä ne tässä opinnäytetyössä tarkoittavat. Opinnäytetyömme tutkimusosuus toteutettiin kesällä 2015 ja tutkimushenkilöinä olivat alle yksi vuotiaiden lasten äidit Etelä-Pohjanmaalta. Heitä oli yhteensä 11. Käytimme laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruu tapahtui teemahaastattelun ja havainnointilomakkeen avulla. Haastattelimme äidit, mutta havainnointilomakkeen he täyttivät itsenäisesti. Haastatteluissa tarkastelimme ilmiötä monipuolisemmin, havainnointi puolestaan kohdistui äitien älylaitteiden käyttötilanteisiin ja – tarkoituksiin. Tutkimustulosten analysointi tapahtui teemoittelemalla aineisto kokonaisuuksiin. Teemat olivat älylaitteiden käyttö, älylaite arjen apurina, älylaite häiriötekijänä, sosiaalinen media ja vertaistuki. Tutkimustuloksistamme selviää, että äidit kokevat älylaitteet arjen apureina, mikäli niiden käyttö on hallittua. Älylaitteiden positiivisia vaikutuksia ovat tutkimustulosten mukaan esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ylläpito ja nopea tiedonhaku. Muun muassa laitteiden käytöstä aiheutuva syyllisyyden tunne ja se, että ne vievät aikaa vauvalta, ovat älylaitteiden käytön negatiivisia ilmentymiä. Sosiaalinen media mahdollistaa väylän vertaistuellisiin kontakteihin. Kuitenkin sosiaalisesta mediasta nousee odotuksia ja ihanteita tietynlaiseen äitiyteen. Niiden tavoitteleminen luo paineita onnistua ”superäitinä”. Haastattelujen ja havainnointien tulokset ovat suurelta osin yhdenmukaisia. Niistä molemmista käy ilmi, että äidit käyttävät laitteitaan eniten lapsen nukkuessa.The subject of our thesis is how mothers experience the significance of smart devices and social media in everyday life with a baby. The aim of the thesis is to increase knowledge of the phenomenon for social workers and parents. We wanted to find out if mothers consider smart devices as helping or as disturbing factors. Furthermore, one aim was to get a picture of the ideals and pressures of motherhood created by social media. In the theoretical frame of reference, we discuss Finnish motherhood as a phenomenon: starting points, history and culture of motherhood and relationship between mother and baby. We also examine what today’s motherhood contains in a society full of technology. We have opened the concepts of smart devices and social media, as well as what they mean in this thesis. The research of our thesis was carried out in the summer 2015. The persons who have participated in the study are eleven Finns, mothers of under one-year-old children. We used a qualitative research method with theme interview and observation form. We interviewed all mothers, but they filled the form of observation independently. In the interviews, we examined the phenomenon from various sides, but the observation was directed at the mothers’ usage habits of the devices. The analysis of the research results was carried out by theming the material into a whole. The themes were the use of smart devices, smart devices as helper in everyday life, smart devices as disturbing factor, social media and peer support. Our research results show that mothers consider smart devices as a helper of everyday life with a baby, if their use is controlled. Some of their positive effects are for example the maintenance of social relations and quick information retrieval. Negative manifestations are the feeling of guilt caused by the use of devices and the fact that they take time away from the baby. Social media makes the channel possible to peer support. However, expectations and ideals of motherhood rise from social media. The interviews and observations both show that the mothers operate most of their devices when the child sleeps

Työtilan ja kodin luontoelementtien sekä vapaa-ajan luontoliikunnan yhteydet elämäntyytyväisyyteen, elinvoimaisuuteen, uniongelmiin ja koettuihin terveysoireisiin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten työtilan ja kodin luontoelementit sekä luonnossa liikkuminen vapaa-ajalla ovat yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, elinvoimaisuuteen, uniongelmien määrään ja koettujen terveysoireiden määrään. Tutkittavia työtilan luontoelementtejä olivat se, oliko työtilassa ikkunaa vai ei, ikkunanäkymän laatu, ikkunanäkymän katselemisen useus ja huonekasvien määrä. Tutkittavia kodin luontoelementtejä olivat kodin luontoympäristön, kuten pihan tai parvekkeen käytön useus sekä kodin ikkunan luontonäkymä ja sen katselemisen useus. Tutkimuskysymystä tutkittiin sekä poikittais- että pitkittäisasetelmalla. Tutkimuksen aineisto on osa Tampereen yliopiston toteuttamaa ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen. Tutkimuksessa tutkittiin työntekijöitä, joiden työ on emotionaalisesti tai tiedollisesti kuormittavaa. Aineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla kahdessa eri ajankohdassa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin niitä 841 henkilöä, jotka vastasivat sekä ensimmäiseen että toiseen kyselylomakkeeseen. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin regressioanalyysia. Osa tutkituista luontoelementeistä oli yhteydessä parempaan elämäntyytyväisyyteen ja elinvoimaisuuteen sekä vähäisempiin uniongelmiin ja terveysoireisiin poikittaisasetelmalla tutkittuna kun ikä, sukupuoli ja koulutustaso oli kontrolloitu. Pitkittäisasetelmalla tutkittuna osa luontoelementeistä selitti vaihtelua elämäntyytyväisyydessä, elinvoimaisuudessa ja uniongelmien määrässä mutta eivät terveysoireiden määrässä. Luonnossa liikkuminen vapaa-ajalla oli luontoelementeistä vahvimmin ja johdonmukaisimmin yhteydessä hyvinvointiin. Työtilan ikkunan olemassaolo oli myös yhteydessä parempaan hyvinvointiin, kun taas ikkunanäkymän laadulla ei ollut yhteyttä siihen. Tutkimustulokset ovat pääosin yhteneviä aiemman tutkimuksen kanssa: luontoelementit olivat yhteydessä parempaan hyvinvointiin elämäntyytyväisyydellä, elinvoimaisuudella, uniongelmien määrällä ja koettujen terveysoireiden määrällä mitattuna. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, luontoliikunta oli luontomuuttujista selvimmin yhteydessä hyvinvointiin. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen työtilan ikkunanäkymän laatu ei kuitenkaan ollut yhteydessä hyvinvointiin. Tutkimus antaa lisätukea luonnon ja erityisesti luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksille. Lisäksi sen perusteella saatiin uutta tietoa siitä, että ikkunan olemassaolo työtilassa vaikuttaa hyvinvoinnin kannalta tärkeämmältä kuin ikkunanäkymän laatu

Relationships between recovery experiences and well-being among younger and older teachers

Purpose: The study had three aims. We investigated, first, how six recovery experiences (i.e., detachment, relaxation, control, mastery, meaning, and affiliation) during off-job time suggested by the DRAMMA model (Newman et al. in J Happiness Stud 15(3):555–578. https://doi.org/10.1007/s10902-013-9435-x, 2014) are related to well-being (i.e., vitality, life satisfaction, and work ability). Second, we examined how age related to these outcomes, and third, we investigated whether age moderated the relationships between recovery experiences and well-being outcomes. Methods: A sample of 909 Finnish teachers responded to an electronic questionnaire (78% women, average age 51 years). The data were analyzed with moderated hierarchical regression analyses. Results: Detachment from work, relaxation, control, and mastery were associated with higher vitality. Detachment, relaxation, meaning, and affiliation were related to higher life satisfaction. Older age was related to lower work ability, but not to vitality or life satisfaction. Older teachers benefited more from control and mastery during off-job time than did younger teachers in terms of vitality, whereas younger teachers benefited more from relaxation in terms of all well-being outcomes. Conclusions: Detachment, relaxation, control, mastery, meaning, and affiliation during off-job time were related to higher well-being, supporting the DRAMMA model. Age moderated the relationships between control, mastery, and relaxation and vitality and life satisfaction. The role of aging in recovery from work needs further research

Musiikinhistoriaa musiikkioppilaitoksissa – opetussuunnitelmien pedagoginen tausta-ajattelu

Music history teaching in Finland has been a compulsive part of every music student&rsquo;s studies in Finnish Music schools and conservatoires. To date, the music history curricula in music schools have mostly focused on musical eras and styles, composers and compositional analysis. However, the Finnish national core curriculum is embedded in constructivist learning concept and local music schools should draw up their curricula with the framework of this national core curriculum. &nbsp;In this article, we are examining the contradiction between local curricula, based often on music history teaching tradition, and constructive pedagogical approaches expressed in Finnish national core curriculum. Analysis of music history students&rsquo; interview has revealed that at least some students have difficulties to combine their music history studies to their musicianship and to their musical identity. This article discusses the impact of new pedagogical approaches, which emphasize dialogue as a prerequisite for meaningful learning in music history classes. &nbsp;Instead of repeating a static content of musical styles, composers and compositions, music history studies could enhance students&rsquo; historical consciousness. Music history as an educational subject could also challenge students to examine their explicit and tacit knowing as well as their conceptual and narrative thinking. &nbsp; We hope that themes presented in this article could reinforce the need for a profound rethinking of learning concepts in music history tuition.</p

Drammatic breaks:Break recovery experiences as mediators between job demands and affect in the afternoon and evening

publishedVersionPeer reviewe

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä

Tutkimushankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä proaktiivisista, yhteisöllisistä ja johtamisen keinoista, joilla voidaan edistää työhyvinvointia muuttuvassa työelämässä. Tavoitteena oli myös edistää työuupumusongelman ratkaisemista Suomessa. Tätä tarkoitusta varten hankkeessa validoitiin uusi työuupumusta mittaava kyselymenetelmä, joka soveltuu sekä tutkimukseen että käytäntöön. Hankkeessa tuotettiin tietoa siitä, miten työpaikoilla voidaan työn voimavaroja vahvistamalla ja työn vaatimuksia rajaamalla tukea työntekijöiden työn imua ja proaktiivista toiminta sekä torjua työuupumusta työn murroksessa. Tutkimme myös sitä, mitkä työn voimavara- ja vaatimustekijät ennustavat työn imua ja työuupumusoireita. Tutkittuja ilmiöitä seurattiin koronaviruspandemiaan liittyvien muutosten, kuten lisääntyneen etä- ja hybridityön kontekstissa

Työstä palautumisen kokemusten yhteys arjen kognitiivisiin virheisiin suomalaisilla opettajilla

acceptedVersionPeer reviewe

Promoting and prolonging the beneficial effects of a vacation with the help of a smartphone-based intervention

Het doel van dit onderzoek was om te onderzoeken of het positieve effect van vakanties op het herstel, het welbevinden en de werkprestaties van werknemers te versterken en te verlengen zijn met behulp van een smartphone-gebaseerde interventie. In een 4-weekse longitudinale studie onder 79 Finse leraren hebben wij het beloop van herstel, welbevinden, en werkprestatie vóór, tijdens, en na een vakantie onderzocht. Deelnemers werd gevraagd om een herstel-app, genaamd Holidaily, bij voorkeur dagelijks te gebruiken en vijf digitale vragenlijsten in te vullen. De groep kon verdeeld worden in niet-gebruikers, passieve gebruikers, en actieve gebruikers. Uitkomsten van de studie zijn dat de meeste herstel- en welbevinden indicatoren voor alle deelnemers verbeterden tijdens de vakantie. Werkprestatie en concentratievermogen veranderden niet na de vakantie vergeleken met ervoor. Creativiteit daalde direct na de vakantie, maar steeg anderhalve week na de vakantie tot een hoger niveau dan voor de vakantie. Actief gebruik van de app had een positief effect op enkele uitkomstmaten. Zo steeg bij actieve gebruikers hun creativiteit direct na de vakantie, terwijl dit daalde onder passieve gebruikers. Het wegebben van positieve vakantie-effecten lijkt trager onder actieve gebruikers. Maar weinig deelnemers gebruikten de app actief. Desalniettemin duiden onze resultaten erop dat een smartphone-gebaseerde herstel-interventie positieve vakantie-effecten kan verlengen.The aim of this study was to investigate whether beneficial vacation effects can be strengthened and prolonged with a smartphone-based intervention. In a four-week longitudinal study among 79 Finnish teachers, we investigated the development of recovery, well-being, and job performance before, during, and after a one-week vacation in three groups: non-users (n = 51), passive (n = 18) and active (n = 10) users. Participants were instructed to actively use a recovery app (called Holidaily) and complete five digital questionnaires. Most recovery experiences and well-being indicators increased during the vacation. Job performance and concentration capacity showed no significant time effects. Among active app users, creativity at work increased from baseline to after the vacation, whereas among non-users it decreased and among passive users it decreased a few days after the vacation but increased again one and a half weeks after the vacation. The fading of beneficial vacation effects on negative affect seems to have been slower among active app users. Only few participants used the app actively. Still, results suggest that a smartphone-based recovery intervention may support beneficial vacation effects

Janus kinase 2 activation mechanisms revealed by analysis of suppressing mutations

Background: Janus kinases (JAKs; JAK1 to JAK3 and tyrosine kinase 2) mediate cytokine signals in the regulation of hematopoiesis and immunity. JAK2 clinical mutations cause myeloproliferative neoplasms and leukemia, and the mutations strongly concentrate in the regulatory pseudokinase domain Janus kinase homology (JH) 2. Current clinical JAK inhibitors target the tyrosine kinase domain and lack mutation and pathway selectivity. Objective: We sought to characterize mechanisms and differences for pathogenic and cytokine-induced JAK2 activation to enable design of novel selective JAK inhibitors. Methods: We performed a systematic analysis of JAK2 activation requirements using structure-guided mutagenesis, cell-signaling assays, microscopy, and biochemical analysis. Results: Distinct structural requirements were identified for activation of different pathogenic mutations. Specifically, the predominant JAK2 mutation, V617F, is the most sensitive to structural perturbations in multiple JH2 elements (C helix [aC], Src homology 2-JH2 linker, and ATP binding site). In contrast, activation of K539L is resistant to most perturbations. Normal cytokine signaling shows distinct differences in activation requirements: JH2 ATP binding site mutations have only a minor effect on signaling, whereasJH2aCmutations reduce homomeric (JAK2-JAK2) erythropoietin signaling and almost completely abrogate heteromeric (JAK2-JAK1) IFN-gamma signaling, potentially by disrupting a dimerization interface on JH2. Conclusions: These results suggest that therapeutic approaches targeting the JH2 ATP binding site and aC could be effective in inhibiting most pathogenic mutations. JH2 ATP site targeting has the potential for reduced side effects by retaining erythropoietin and IFN-gamma functions. Simultaneously, however, we identified the JH2 aC interface as a potential target for pathway-selective JAK inhibitors in patients with diseases with unmutated JAK2, thus providing new insights into the development of novel pharmacologic interventions.Peer reviewe