Adventure Sports & Travel Tech -innovaatioklusterin esiselvitys

Rovaniemen kaupunki tilasi kesällä 2023 asiantuntijatyönä VTT Oy:ltä ja Arctic Trail Oy:ltä esiselvityksen Adventure Sports &amp; Travel Tech -innovaatioklusterin perustamisesta. Työssä keskityttiin siihen, miten Lapin matkailuyritykset hyödyntävät kansainvälisesti kasvavan luontoelämysmatkailun, uusien teknologioiden (mm. digitalisaatio) sekä innovaatiotoiminnan ja yhteistyön (mm. klusterit ja digitaaliset alustat) mahdollisuudet kasvun ja kannattavuuden parantamiseksi. Työ toteutettiin analysoimalla matkailun innovaatioiden ja digitalisaation nykytilaa sekä haastattelemalla alan yrityksiä ja matkailuorganisaatioita elo-syyskuussa 2023.Selvitystyön johtopäätökset ovat:-Lapin matkailun kasvua ja kannattavuutta on mahdollista parantaa erityisesti kesän ja syksyn luontoelämyspalveluiden tarjontaa lisäämällä. Kesällä ja syksyllä asiakkaat suosivat useiden kohteiden yhdistelmiä ja tarjonnan lisääminen kannattaisi aloittaa multi-destination-konseptien (usean kohteen palveluketjut) tuotteistamisesta majoitus-, kuljetus-, opastus- ja välinevuokrausyritysten tiiviinä yhteistyönä.-Kesän ja syksyn matkailutarjonnan kysynnän kasvattaminen edellyttää Lapin ”brändäämistä” lumet-toman ajan matkailukohteena ja tarjonnan näkyvyyden voimakasta lisäämistä valikoiduilla kohdemarkkinoilla. Tässä avainasemassa ovat Visit Finland, alueelliset matkailuorganisaatiot, yritykset, kunnat ja kohdemarkkinoiden matkanjärjestäjät.-Kesän ja syksyn luontoelämysmatkailun kasvattamiseksi Lapin sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta on parannettava mm. säännöllisillä reittilennoilla kotimaasta ja ulkomailta, kansainvälisten matkanjärjestäjien charter-lennoilla ympäri vuoden, tiheämmillä juna- ja linja-autoyhteyksillä sekä paremmilla yhteyksillä Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin.-Lapin matkailuyritykset ovat hyödyntäneet vain vähän teknologiaa, innovaatioita ja ulkoista TKI-rahoitusta asiakaskokemuksen, laadun ja toimintaprosessien parantamiseksi. Erityisesti muutamissa keskisuurissa ja pienissä yrityksissä on kiinnostusta yhteiseen kehittämistyöhön laajempien palvelukokonaisuuksien tuottamiseksi.-Osa haastatelluista keskisuurista ja pienistä yrityksistä piti innovaatioklusteria kiinnostavana toteutusmuotona hyvin organisoidulle, pitkäjänteiselle ja yhteisesti resursoidulle yhteistyölle, joka olisi avoin muillekin yrityksille ja muiden toimialojen osaamiselle tuottaakseen konkreettista liiketoimintahyötyä ja laajempaa vaikuttavuutta ympäröivään yhteiskuntaa. -Innovaatioklusteri tulisi pohjautua yritysten yhdessä tunnistamiin kehittämiskärkiin tai teemoihin, joiden kehittäminen vaatii tuekseen monitoimijaverkostoa ja yritysten yhteisiä investointeja. Haastattelussa nousi esiin muun muassa seuraavia teemoja: vesistöä hyödyntävät luontoliikuntapalvelut, pyörämatkailu ja reitistöt, digitaalisuuden hyödyntäminen, useamman matkakohteen palvelupaketit sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut ja niiden saavutettavuus Lapissa. Selvitystyön ehdotukset jatkoaskeliksi:-Innovaatioklusterista kiinnostuneet yritykset käynnistävät valmisteluvaiheen yhteisesti valitsemansa vetäjäorganisaation johdolla ja hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan ulkoista TKI-rahoitusta. -Valmisteluvaiheessa Innovaatioklusterille määritellään yhteiset tavoitteet, kehittämisen kärjet, toimintatapa, pelisäännöt ja rahoitusmalli. Myöhemmin mukaan voi liittyä muita organisaatioita klusterin määrittelemällä tavalla. -Ensimmäisinä konkreettisina tuotoksina klusteri rakentaa 2–3 Lapin laajuista usean kohteen palveluketjua ja tekee nämä näkyviksi kansainvälisillä markkinoilla Visit Finlandin, alueellisten matkailuorganisaatioiden ja kohdemarkkinoilla toimivien matkanjärjestäjien kanssa.<br/

Adventure Sports &amp; Travel Tech -innovaatioklusterin esiselvitys

Rovaniemen kaupunki tilasi kesällä 2023 asiantuntijatyönä VTT Oy:ltä ja Arctic Trail Oy:ltä esiselvityksen Adventure Sports &amp; Travel Tech -innovaatioklusterin perustamisesta. Työssä keskityttiin siihen, miten Lapin matkailuyritykset hyödyntävät kansainvälisesti kasvavan luontoelämysmatkailun, uusien teknologioiden (mm. digitalisaatio) sekä innovaatiotoiminnan ja yhteistyön (mm. klusterit ja digitaaliset alustat) mahdollisuudet kasvun ja kannattavuuden parantamiseksi. Työ toteutettiin analysoimalla matkailun innovaatioiden ja digitalisaation nykytilaa sekä haastattelemalla alan yrityksiä ja matkailuorganisaatioita elo-syyskuussa 2023.Selvitystyön johtopäätökset ovat:-Lapin matkailun kasvua ja kannattavuutta on mahdollista parantaa erityisesti kesän ja syksyn luontoelämyspalveluiden tarjontaa lisäämällä. Kesällä ja syksyllä asiakkaat suosivat useiden kohteiden yhdistelmiä ja tarjonnan lisääminen kannattaisi aloittaa multi-destination-konseptien (usean kohteen palveluketjut) tuotteistamisesta majoitus-, kuljetus-, opastus- ja välinevuokrausyritysten tiiviinä yhteistyönä.-Kesän ja syksyn matkailutarjonnan kysynnän kasvattaminen edellyttää Lapin ”brändäämistä” lumet-toman ajan matkailukohteena ja tarjonnan näkyvyyden voimakasta lisäämistä valikoiduilla kohdemarkkinoilla. Tässä avainasemassa ovat Visit Finland, alueelliset matkailuorganisaatiot, yritykset, kunnat ja kohdemarkkinoiden matkanjärjestäjät.-Kesän ja syksyn luontoelämysmatkailun kasvattamiseksi Lapin sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta on parannettava mm. säännöllisillä reittilennoilla kotimaasta ja ulkomailta, kansainvälisten matkanjärjestäjien charter-lennoilla ympäri vuoden, tiheämmillä juna- ja linja-autoyhteyksillä sekä paremmilla yhteyksillä Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin.-Lapin matkailuyritykset ovat hyödyntäneet vain vähän teknologiaa, innovaatioita ja ulkoista TKI-rahoitusta asiakaskokemuksen, laadun ja toimintaprosessien parantamiseksi. Erityisesti muutamissa keskisuurissa ja pienissä yrityksissä on kiinnostusta yhteiseen kehittämistyöhön laajempien palvelukokonaisuuksien tuottamiseksi.-Osa haastatelluista keskisuurista ja pienistä yrityksistä piti innovaatioklusteria kiinnostavana toteutusmuotona hyvin organisoidulle, pitkäjänteiselle ja yhteisesti resursoidulle yhteistyölle, joka olisi avoin muillekin yrityksille ja muiden toimialojen osaamiselle tuottaakseen konkreettista liiketoimintahyötyä ja laajempaa vaikuttavuutta ympäröivään yhteiskuntaa. -Innovaatioklusteri tulisi pohjautua yritysten yhdessä tunnistamiin kehittämiskärkiin tai teemoihin, joiden kehittäminen vaatii tuekseen monitoimijaverkostoa ja yritysten yhteisiä investointeja. Haastattelussa nousi esiin muun muassa seuraavia teemoja: vesistöä hyödyntävät luontoliikuntapalvelut, pyörämatkailu ja reitistöt, digitaalisuuden hyödyntäminen, useamman matkakohteen palvelupaketit sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut ja niiden saavutettavuus Lapissa. Selvitystyön ehdotukset jatkoaskeliksi:-Innovaatioklusterista kiinnostuneet yritykset käynnistävät valmisteluvaiheen yhteisesti valitsemansa vetäjäorganisaation johdolla ja hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan ulkoista TKI-rahoitusta. -Valmisteluvaiheessa Innovaatioklusterille määritellään yhteiset tavoitteet, kehittämisen kärjet, toimintatapa, pelisäännöt ja rahoitusmalli. Myöhemmin mukaan voi liittyä muita organisaatioita klusterin määrittelemällä tavalla. -Ensimmäisinä konkreettisina tuotoksina klusteri rakentaa 2–3 Lapin laajuista usean kohteen palveluketjua ja tekee nämä näkyviksi kansainvälisillä markkinoilla Visit Finlandin, alueellisten matkailuorganisaatioiden ja kohdemarkkinoilla toimivien matkanjärjestäjien kanssa.<br/

Kansainvälisesti merkittävät kehitys- ja kokeiluympäristöt : Menestystekijät ja vaikuttavuuden kriteerit

VTT:n toteuttaman hankkeen neljä päätavoitetta olivat: 1) tunnistaa kehitys- ja kokeilu­ympäristöjen pullonkauloja ja menestystekijöitä kansainvälisten esimerkkien pohjalta, 2) tuottaa uutta tietoa kehitys- ja kokeiluympäristöjen menestystekijöistä, 3) tunnistaa konkreettiset vaikuttavuuden kriteerit arvioinnin ja johtamisen tueksi ja 4) tiivistää linjaukset ja keskeiset viestit kehitys- ja kokeiluympäristöjen vaikuttavien toimenpiteiden ja investointien sekä Kasvuportfolio-toimintamallin toimenpanon tueksi. Selvityksessä tunnistettiin kahdeksan kriittistä menestystekijää kehitys- ja kokeiluympäristöille. Ne ovat huippuosaaminen, infrastruktuuri, veturiorganisaatio, yritysten tarpeet, arvonluonti ja vaikuttavuus, rahoitus- ja liiketoimintamalli, ekosysteemit ja kaupunkien rooli. Raportin suositukset koskevat 1) yhtenäisen kansallisen kokonaiskuvan muodostamista tärkeimmistä kehitys- ja kokeiluympäristöistä sekä niitä tukevaa säädös- ja rahoituskokonaisuutta 2) nykyistä systemaattisemman ymmärryksen muodostamista alueellisten innovaatioympäristöjen merkityksestä, menetystekijöistä ja arvosta 3) käytännönläheisen työkalupakin valmistelua tukemaan kehitys- ja kokeiluympäristöjen rakentamista 4) pilottien käynnistämistä vahvasti sitoutuneiden veturiyritysten ja alueellisten ekosysteemitoimijoiden johdolla

Kasvuportfolio uusien kasvuavauksien ja kumppanuuksien tukena : Kehittämispilottina energiamurroksen kasvumahdollisuudet

Tässä raportissa esitellään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutetun Kasvuportfolio-toimintamallin lähtökohtia ja periaatteita sekä konkreettisena esimerkkinä energiamurrokseen liittyvien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen edellytyksiä. Kasvuportfolio-toimintamalli on uusi tapa tunnistaa ja jatkojalostaa Suomelle lupaavia kasvumahdollisuuksia. Toimintamallilla pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteeseen, jossa kasvua, osaamisvahvuuksia ja yhteiskunnallista hyötyä ja merkityksellisyyttä on kyettävä arvioimaan samanaikaisesti. Kasvuportfoliotyö tukee julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia innovaatioiden kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi. Energiamurros tarjoaa maailmanlaajuisesti merkittävän kasvupotentiaalin. Suomella on tähän erityisiä vahvuuksia, mutta kansainvälisen viennin ja kasvun realisoituminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa ekosysteemistä kehittämisotetta sekä julkisen ja yksityisen sektorin TKI-yhteistyön tiivistämistä sekä kansainvälisesti vetovoimaisia kehitys- ja kokeiluympäristöjä. Energiamurroksen haasteet ovat laajoja kokonaisuuksia, minkä vuoksi kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja vaikuttaminen ovat entistä merkityksellisempiä onnistuneelle kansainväliselle liiketoiminnalle

Sairaanhoitajien kokemuksia tietotekniikasta - Hoitotyö ja tietotekniikka, viha-rakkaussuhde?

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien tietoteknisiä valmiuksia. Tarkoituksena oli myös kyselylomakkeen avulla selvittää sairaanhoitajien mielipiteitä tietotekniikasta hoitotyössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa asioista, jotka vaikuttavat sairaanhoitajien mielipiteeseen tietotekniikasta. Opinnäytetyön ongelmina tarkasteltiin miten sairaanhoitajat kokevat tietotekniikan käytön, mitä toivomuksia sairaanhoitajilla on tietotekniikan suhteen ja kokevatko sairaanhoitajat saavansa riittävästi koulutusta tietotekniikan käyttöön. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueelta strukturoidulla kyselylomakkeella. Tavoitteemme oli saada noin 60 vastausta, lomakkeita palautui 43 kappaletta, näin ollen vastausprosentti on 71 %. Noin puolet vastaajista koki tietotekniset valmiutensa hyväksi tai kohtalaisen hyväksi. Hoitotyön ohjelmien yksinkertaistamista ja selkeyttämistä toivottiin useassa vastauksessa. Monet kokivat ohjelmien olevan sekavia käyttää ja niiden toiminnassa olevan paran-tamisen varaa. Vain 7 % vastanneista sairaanhoitajista koki saaneensa riittävää koulutusta tietotekniikan käyttämiseen. Tuloksista kerättyä tietoa voidaan käyttää hyväksi suunnitellessa sairaanhoitajien perehdyttämistä työssä käytettävään tietotekniikkaan sekä työssä olevien sairaanhoitajien tietoteknisen kouluttamisen suunnitteluun. Saatua tietoa voi myös käyttää sairaalan tietojärjestelmien kehittämiseen. Aihe liittyy keskeisesti potilaan hoitoon. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan, koska mielestämme sitä ei ole riittävästi huomioitu työelämässä. Varsinkin potilastietojärjestelmien käyttökokemuksia tulisi tutkia syvällisemmin ja näitä tietoja voitaisiin käyttää hyödyksi kun uusista tietojärjestelmistä päätetään.The goal of this thesis was to find out nurses’ readiness to use information technology. The other objective was to find out what nurses thought about using information technology in nursing. We aimed at producing information about factors that influence nurses’ opinions on IT. The research problems of this thesis were how nurses experience the usage of information technology, what they wish of IT, and whether they feel like they have received enough training to use IT. A quantitative research method was used in the thesis and the data were gathered from the Hospital District using a structured questionnaire. Our goal was to gather 60 responses 43 questionnaire’s were returned. About half of the respondents felt that their readiness to use IT was good or fairly good. Many of the respondents asked for improvements in the usability and clarity of patient information software. Many felt that the software was cluttered and confusing to use. Only about 7 percent of the respondents felt that they had had enough training to use IT. The results can be used to improve nurses’ IT training and to improve patient information systems. We think this topic is central to patient care so it should be studied more. We think it has not been taken into account enough in many organizations. Especially we think there should be more research on the user experiences of patient information systems. This data could be then used to improve the said systems

Recycling organic waste

Kompostien käyttöä on kokeiltu ja tutkittu Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Komposteja on hyödynnetty laskettelurinteen ja kaivosteollisuuden sivukiven läjitysalueen maisemoinnissa, pihanurmen ja energiakasvien kasvattamisessa, metsän lannoittamisessa ja maanviljelyssä. Pihanurmen perustamisen ja energiakasvien kasvattamisen kokeiluista on tehty myös erilliset tutkimukset. Tutkimustyöstä on vastannut MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Tutkimustieto on sisällytetty tähän julkaisuun. Kompostin käyttökokeissa ja tutkimuksissa on hyödynnetty Kainuun kuntien ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Eko-Kympin komposteja. Kaikki kompostit ovat aumakompostoinnin tuotoksia. Eko-Kympin komposti on valmistettu biojätteistä. Muut kompostit ovat lähtöisin kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteistä. Kajaanin kompostia kutsutaan myös A. & E. Juntunen Oy:n valmistamaksi biomullaksi. Saatujen kokemusten ja tutkimusten mukaan aumakompostoinnilla tuotettu komposti soveltuu näihin erilaisiin käyttömuotoihin, etenkin kun esille tulleita kehittämistoimia toteutetaan. Sivukiven läjitysalueiden maisemoinnissa, maanviljelyssä ja metsän lannoittamisessa komposti ei tarvitse kivennäismaata seosaineeksi. Sivukiven läjitysalueilla ne kompostit, joihin oli sekoitettu hiekkaa, eivät pysyneet paikoillaan. Aines valui sadeveden mukana alas rinteeltä. Pelkkää kompostia käytettäessä kompostimassa pysyi aloillaan. Maanviljelyssä ja metsän lannoittamisessa kivennäismaa on tarpeeton. Lisäksi kompostissa oleva kiviaines kuluttaa ja voi vaurioittaa levityslaitteita. Ravinteet vapautuvat kompostista hitaasti kasvien käyttöön. Kemiallisilla lannoitteilla on nopeampi vaikutus. Kompostit soveltuvat erityisen hyvin ympäristöihin, joissa täydennyslannoitusta ei tarvita tai joissa lannoite on vaikeaa levittää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kaivosten sivukiven tai rikastushiekan läjitysalueet tai muut vaikeakulkuiset kohteet. Myös metsien lannoittaminen ja maanviljely ovat Kainuussa kompostien hyödyntämisen osalta alihyödynnettyjä. Pöyry Finland Oy on laatinut Kajaaniin kaavaillulle biologiselle jätteiden käsittelylaitokselle teknistaloudelliset suunnitelmat. Yhtiön tekemissä suunnitelmissa tulee ilmi, että kaikkien Kainuun lietteiden aumakompostointi tuottaisi kompostia 13 000 tonnia vuodessa, kun tukiaine seulotaan erilleen. Mädätys- tai biokaasulaitosvaihtoehdoissa lopputuotteen määrä on edellistä pienempi. Pelkkien Kainuun lietteiden mädättäminen tuottaisi kompostia jälkikompostin seulonnan jälkeen 6 600 tonnia. Viherrakentaminen taajamissa on komposteille Kainuussa yleinen käyttömuoto. Sillä on kasvun edellytyksiä etenkin, kun kompostin laatuun panostetaan. Viherrakentaminen Kajaanin seudulla riittäisi kuluttamaan kaiken Kainuussa muodostuvan kompostin, kun kompostimullan kulutuksena pidetään 0,5 tonnia asukasta kohden vuodessa. Tämä vastaa Kajaanin seudulla 27 000 tonnin kompostimäärää. Kompostin muodostumismäärä ei tulevaisuudessa tule olemaan lähellä tätä laskennallista multamenekkiä. Kompostin huono menekki johtuu joidenkin kuntien osalta pikemminkin huonosta kompostin laadusta kuin markkinoiden kyllästymisestä. Tilanne on korjaantumassa suunnitteilla olevan biologisen jätteiden käsittelylaitoksen myötä. Siinä kompostituotteen laatuun voidaan panostaa tehokkaammin kuin erillisillä pienillä kompostointikentillä.Inom projektet ”Eloperäiset jätteet kiertoon” (”Det organiska avfallet i omlopp”) har man gjort användningstest och undersökningar med komposter vid ELY-centralen i Kajanaland. Man har testat komposter i samband med landskapsplanering vid en slalombacke, eller då en gräsmatta skapas, då energiväxter odlas, eller i samband med landskapsplanering vid en sidotipp med schaktningsavfall från gruvindustrin, eller vid gödsling av skog eller inom jordbruket. Det har även gjorts separata undersökningar om att skapa en gräsmatta och odla energiväxter. Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi, MTT, har svarat för forskningsarbetet. U ndersökningsdata har inkluderats i denna publikation. För användningstesten och undersökningarna avseende komposter har man använt komposterna i kommunerna samt organisationen för avfallsservice Eko-Kymppi. Alla komposter har uppstått i samband med strängkompostering. Eko-Kymppis kompost har byggts upp av biologiskt avfall. De övriga komposterna består av slam från de kommunala reningsverken. Komposten i Kajana kallas även biomull, som produceras av A. & E. Juntunen Oy. Enligt de erfarenheter som man har samlat och de undersökningar som har gjorts lämpar sig kompost som har producerats med strängkompostering för dessa användningsformer, särskilt då man genomför de utvecklingsåtgärder som har föreslagits. Vid landskapsplanering på sidotippar med schaktningsavfall, vid jordbruk och vid gödsling av skog bör man beakta att det inte behövs mineraljord som blandningsämne i komposten. Komposterna som man hade blandat in sand i hölls inte på plats på sidotipparna med schaktningsavfall. Blandningsämnet rann ner för sluttningen med regnvattnet. Då endast kompost användes blev kompostmassan kvar. Det är onödigt att använda mineraljord inom jordbruket och vid gödsling av skog. Därtill kan stenarna i komposten slita på spridningsanordningen och skada den. Näringsämnena frigörs långsamt från komposten så att växterna kan tillgodogöra dig dem. Kemiska gödslingsmedel verkar fortare. Kompost lämpar sig särskilt bra för miljöer där det inte behövs tilläggsgödsling eller där det är svårt att sprida ut gödsel. Sådana objekt är till exempel sidotippar med anrikningssand eller schaktavfall i samband med gruvor, eller andra svårframkomliga objekt. Komposter utnyttjas alltför lite för gödsling av skogarna och inom jordbruket i Kajanaland. Pöyry Finland Oy har gjort upp en teknisk-ekonomisk plan för den skisserade biologiska avfallshanteringsanläggningen i Kajanaland. Av de planer som bolaget har gjort upp framkommer att man med hjälp av strängkompostering av allt slam i Kajanaland skulle kunna producera 13 000 ton kompost per år, om stödämnet sållas. I alternativen med en rötanläggning eller en biogasanläggning är slutproduktens mängd mindre än i det föregående fallet. Om man skulle rötte slammet enbart i Kajanaland, skulle man redan kunna producera 6 600 ton kompost efter sållningen i samband med efterkomposteringen. Komposter i Kajanaland har vanligtvis använts för grönbyggande i tätorter. Detta har förutsättningar att öka i synnerhet om man satsar på kvaliteten av komposten. All kompost som uppstår i Kajanaland skulle kunna förbrukas för grönbyggande i Kajanaregionen, eftersom förbrukningen av kompostmull beräknas uppgå till 0,5 ton per invånare per år. Detta skulle betyda en kompostmängd på 27 000 ton i Kajanaregionen. Mängden kompost som bildas kommer inte i framtiden att motsvara denna genomsnittliga mullkonsumtion. Den dåliga åtgången av kompost beror i en del kommuner snarare på dålig kompostkvalitet än att det skulle finnas ett överflöd på marknaden. Situationen håller på att förbättras i och med att man planerar en ny hanteringsanstalt för biologiskt avfall. Där kan man satsa effektivare på kvaliteten hos den kompost som bildas som slutprodukt än vad man kan göra på separata små komposteringsfält.The Kainuu Centre for Economic Development, Transport and the Environment ran tests and conducted research on composting as a part of the “Eloperäiset jätteet kiertoon” (Recycling organic waste) initiative. The composts were used in landscaping ski slopes and gangue sites for the mining industry, planting lawns, growing energy plants, fertilising forests and in agriculture. The use of composts in planting lawns and growing energy plants was also studied in separate research projects. These projects were carried out by MTT Agrifood Research Finland. The data gathered in these projects has been included in this publication. The compost tests and research were conducted using composts of the municipalities and the Municipal Waste Authority of Kainuu. These composts were all produced with the windrow composting method. The composts used by the Municipal Waste Authority of Kainuu consist purely of organic waste. The other composts consist of sludge from their respective municipal sewage treatment plants. The compost used in Kajaani is also called “biosoil”, and it is produced by A. & E. Juntunen Oy. According to the test and research results of this study, compost produced by windrow composting is well suited for these various uses, especially when the challenges discovered are addressed. For example, when using compost in agriculture, forest fertilization and gangue site landscaping, mineral soil should not be used as a compound material. Tests revealed that in gangue sites compost heaps did not remain stationary when sand was mixed in. When sand was used, rainfall swept compost material down from the compost heap. However, when the heap consisted of only compost material, it remained stationary in any weather. The use of mineral soil was also deemed unnecessary in agriculture and forest fertilization. In addition, using sand and rocks in the compost material runs the risk of damaging distribution equipment. The nutrients in compost are released slowly for plants to use. Therefore the effects of chemical fertilizers typically emerge faster. However, compost is especially well suited for environments where additional fertilization is not required and environments where fertilization is difficult to carry out. These environments include gangue and tailings sites used in mining, and other hard to reach areas. Compost is also well suited for agriculture and fertilizing forests, but in these areas compost is clearly under-used considering the capacity of the composts used by the Municipal Waste Authority of Kainuu. The construction of a new organic waste disposal plant is currently being planned in Kajaani, and Pöyry Finland Oy has already prepared techno-economic plans for it. According to these plans, windrow composting all the sludge produced by the Kainuu region would produce 13,000 tons of compost a year after support material is separated. The alternative biogas plants would produce significantly less end-product. For example, decomposing only sewage sludge from the Kainuu region would produce 6,600 tons of compost a year after post-composting. In the region of Kainuu, compost is commonly used in landscaping urban areas. This use has the potential for further growth, especially if the quality of compost is improved. In the town of Kajaani, landscaping alone would be enough to consume all the compost produced in the region of Kainuu if the consumption of compost soil is assumed to be 0.5 tons a year per capita. This would amount to a total of 27,000 tons of compost a year in the Kainuu region. However, the production of compost will be nowhere near this average soil consumption in the future. The weak market for compost has most likely been caused by the poor quality of compost produced by most municipalities, rather than by market saturation. However, the situation is improving thanks to the new organic waste disposal plant now being planned. With the new plant, the quality of compost can be improved much further than with the use of several smaller compost fields