Klarinetin asteikkoja kohti - Just hyvin! : Näkökulmia klarinetin asteikkosoittoon

Jo ensimmäisistä klarinettitunneista alkaen oppilaat soittavat sävelmiä useissa eri sävellajeissa. Sävellajit voidaan soittaa myös asteikkoina ja niiden erillinen harjoitteleminen on osa musiikkioppilaitosten perusopetusta. Kuinka asteikkojen ongelmakohtien tekninen hiominen saataisiin muutettua nuorille oppilaille mieleiseksi puuhaksi? Teoreettinen ymmärrys ei aina kohtaa käytäntöä, koska teoriatunnilla käytetty lähestymistapa asteikkoihin ei hahmotu klarinetisteille heidän instrumenttinsa kautta. Päädyimme tuottamaan oman opetusmateriaalin, joka lopulta muodostui ”Just hyvä! – Asteikkoja klarinetille” -harjoituskirjaksi. Kirja sisältää lyhyitä sävelmiä kaikissa sävellajeissa ja pyrkii harjoituttamaan juuri kyseisen asteikon ongelmakohtia klarinetilla soitettuna. Sekä asteikkojen että kolmisointujen harjoitukset muuttuvat sitä haastavammiksi, mitä pidemmälle sävellajien opiskelussa edetään. Näin ollen kirja tarjoaa haasteita ja iloa opetukseen koko perustason opintojen ajan ja vielä sen jälkeenkin. Kirja on tarkoitus julkaista vuoden 2014 aikana. Ennen oman nuottimateriaalin säveltämistä keskityimme tarkastelemaan jo olemassa olevaa opetusmateriaalia. Perehdyimme laajalti asteikkokirjallisuuteen ja analysoimme erilaisia opetusmetodeita. Loimme myös tarkemman katsauksen Ruotsin musiikkikoulujärjestelmään haastattelemalla ruotsalaista klarinettipedagogiikan uranuurtajaa Michael Schlyteriä. Haastattelu antoi meille paljon uusia ideoita, jotka muovasivat osaltaan asteikkokirjamme henkeä. Vanhoja perinteitä tutkien, kollegoiden ja oppilaiden mielipiteitä kuunnellen sekä omaa ammattitaitoamme hyödyntäen syntyi opinnäytetyömme, josta toivottavasti on hyötyä myös muille klarinettipedagogeille. Kokemus oman opetusmateriaalin tuottamisesta kannustaa meitä jatkossakin tarttumaan pedagogisiin ongelmakohtiin ja luomaan ratkaisuja, jotka konkreettisesti kehittävät muusikoiden ja musiikkipedagogien työkenttää.Our thesis is an introduction into the world of playing scales on the clarinet. By researching traditional teaching materials we were able to recognize some didactical characteristics that held the key to an effective and student friendly method for teaching scales. As a complimentary source, we utilized our fresh acquaintances with foreign music school systems and their approach to playing scales. More specifically, we took a glance at the Swedish music school system by interviewing Swedish clarinet pedagogue Mr. Michael Schlyter and by reading about the British Grades system. The fingering technique on the clarinet provides great challenges for playing scales. As the process of our thesis advanced, we decided to produce teaching material of our own for learning how to play scales by concentrating on the fingering technique as well as the musical point of view. Our motivation for this was to create a method that concentrated explicitly on the clarinet as the foundation for the approach. Prior to this thesis, we had been challenged as teachers to form a holistic comprehension on playing scales on the clarinet. We found that the scale books available predominantly offered outdated solutions for learning how to play scales. From the books we used as references, only a few were able to create new ideas on how to approach this essential part of clarinet technique. The didactical starting points for our material can be summarized into five simple ideas: the approachability of the material; the usability; the participatory nature of the exercises; the flexibility of use and finally the clarity of the purpose of the exercises. By creating this thesis, we hope to have developed something new in the field of clarinet pedagogy. This process has encouraged us to meet pedagogical challenges we face every day with a curious grip.Minna Lehtinen, Kristiina Virkkilä: Just hyvä! - Asteikkoja klarinetille, 36 s. (2013) Asteikkoharjoituskirja, saatavilla Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin Konservatorion kirjastosta (Ruoholahti)

Sinusta tulee isä! Isien huomioiminen äitiysneuvolatyössä

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kehittää Ylöjärven kaupungin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien työtä isien huomioimisessa. Työmme tarkoituksena oli tuottaa isille suunnattu opaslehtinen Ylöjärven kaupungin äitiysneuvoloiden käyttöön. Opaslehtisen tavoitteena oli kehittää Ylöjärven äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien työtä isien huomioimisen kohdalla. Opaslehtisen tarkoituksena oli antaa tarpeellista tietoa esikoistaan odottaville isille. Teimme opinnäytetyömme yhteistyössä Ylöjärven kaupungin kanssa. Toiminnallisen työmme tuotoksena teimme ensimmäistä lastaan odottaville isille tarkoitetun opaslehtisen. Opaslehtisen sisällössä käsittelimme isäksi kasvamisen teemoja raskausajasta lähtien aina vauvan syntymän jälkeiseen perhe-elämään asti. Jatkossa olisi hyvä selvittää minkälaisia keinoja terveydenhoitajat käyttävät isien huomioimisessa lastenneuvolassa. Tätä kautta voisi kehittää uusia toimintamalleja terveydenhoitajien käyttöön. Kehittämistehtävänä tuotimme opaslehtisen englanniksi ja ruotsiksi. Tätä kautta tuotostamme voidaan hyödyntää myös ulkomaalaistaustaisten isien huomioimisessa.The aim of this thesis was to develop the work of public health nurses in supporting fatherhood at the maternity clinics in the city of Ylöjärvi. The purpose of this thesis was to produce a guidebook for expectant fathers to be used in maternity clinics in Ylöjärvi. The aim of the guidebook was to develop the work of public health nurses in supporting fatherhood. The purpose of the guidebook was to give useful information to fathers who are expecting their first-born child. In the future, we think that it would be good to find out what kind of means public health nurses use in supporting fatherhood at the child health clinics. This way it would be possible to develop new working methods for public health nurses. As our development work, we translated the guidebook into English and Swedish. This way the guidebook can be used with foreign fathers in supporting their fatherhood.Opaslehtistä ei tekijänoikeudellisista syistä julkaista

Young adults with complex communication needs and technology – perspectives on AAC, communications technology and the potential of smart textiles as AAC

Tausta ja tavoitteet. Puhevammaiset henkilöt käyttävät usein kommunikoinnin apuvälineitä arjen kommunikoinnissaan. Nykyiset kommunikoinnin apuvälineet mahdollistavat kommunikoinnin, mutta niiden avulla voi olla haastavaa osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin. Teknologinen kehitys on mahdollistanut uudenlaisten apuvälineteknologioiden kehittämisen. Kehitteillä on esimerkiksi puettavia kommunikoinnin apuvälineitä, niin sanottuja älyvaatteita. Uusien kommunikoinnin apuvälineiden kehittäminen on tarpeen, jotta puhevammaisilla henkilöillä on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä, muodostaa sosiaalisia suhteita ja osallistua tärkeisiin aktiviteetteihin. Puhevammaisten henkilöiden kommunikointitarpeet ovat viime vuosikymmenten teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä laajentuneet verkkovälitteiseen vuorovaikutukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä puhevammaisten nuorten nykyisten kommunikoinnin apuvälineiden käytettävyydestä ja viestintäteknologian käytöstä. Tutkielma avaa myös puhevammaisten nuorten näkemyksiä älyvaatteen käyttömahdollisuuksista kommunikoinnin tukena. Tutkittavat ja menetelmä. Tutkielman aineisto kerättiin järjestämällä ideointityöpaja, johon osallistui kolme puhevammaista nuorta. Ideointityöpaja toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla tulokset ryhmiteltiin kolmeen teemaan: kommunikointi nuorten arjessa, nuorten suhde viestintäteknologian käyttöön ja nuorten näkemykset älyvaatteen käyttömahdollisuuksista kommunikoinnin tukena. Tulokset. Ideointityöpajaan osallistuneet puhevammaiset nuoret olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin kommunikoinnin apuvälineisiinsä. Nuorten kokemat rajoitteet apuvälineen käytössä vastasivat aikaisempia tutkimustuloksia aiheesta. Kommunikoinnin apuvälineen käytettävyys erilaisten viestintäsovellusten kanssa, toiminnallisissa harrastuksissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa vaikuttivat heidän osallistumiseensa arjessa. Ideointityöpajaan osallistuneet puhevammaiset nuoret olivat taitavia ja monipuolisia teknologian käyttäjiä. Kiinnostus teknologian mahdollisuuksia ja kehitystä kohtaan vaihteli kuitenkin osallistujien välillä, osallistujista yksi käytti viestintäteknologiaa vähäisemmissä määrin. Teknologian ja viestintäteknologian merkitys näyttäytyi nuorten arjessa erittäin tärkeänä, ja side viestintäteknologiaan arjen mahdollistajana oli voimakas. Älyvaatteen toimintaidea herätti nuorissa jonkin verran varautuneisuutta, nuoret kyseenalaistivat sen tarvetta ja yksi osallistujista ilmaisi huolta esimerkiksi tahattomien liikkeiden aiheuttamista vahinkoviesteistä. Nuoret suhtautuivat toisaalta uteliaasti älyvaatteen käyttömahdollisuuksiin erilaisissa toiminnallisissa harrastuksissa ja mahdollisuuteen ideoida ja olla mukana kehittämässä uusia kommunikoinnin apuvälineitä. Johtopäätökset. Osallistamalla teknisesti taitavia puhevammaisia henkilöitä kommunikoinnin apuvälineiden suunnitteluun on mahdollista kehittää apuvälineitä, jotka tukevat yhä paremmin puhevammaisten henkilöiden moninaisia kommunikointitarpeita. Tulevaisuudessa kommunikoinnin apuvälineiden kehitystyössä tulisi hyödyntää puhevammaisten runsasta kokemustietoa osana moniammatillista kehitystyötä, jotta uudet kehitettävät apuvälineet vastaisivat yhä paremmin puhevammaisten henkilöiden tarpeita, ja jotta apuvälineissä voitaisiin hyödyntää uusimpien teknologioiden mahdollisuuksia ja apuvälineiden hylkäämisaste pienenisi