Price Discrimination in Higher Education: An Alternative for Finland?

This thesis is a literature review that sets out to explore price discrimination in the context of higher education tuition fees. As Finland has seen a downfall in the global higher education rankings (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022c), the local Ministry of Finance issued a statement proposing a wider deployment of tuition fees (Valtiovarainministeriö, 2022). Based on this background, I apply the existing empirical and theoretical literature to the Finnish higher education market. First, the thesis builds the foundation for understanding price discrimination and personalized pricing, and then it examines the necessary conditions related to implementing price discrimination. Following this, I discuss some of the issues related to using personalization as a pricing scheme, outline some of the possible outcomes, and assess the ability of personalized tuition fees to achieve the objectives of the Ministry of Finance. In brief, I find that applying price discrimination in the higher education system of Finland has the potential to improve the institutions’ financial standing, but further research is needed to initiate the implementation process and to evaluate, for example, the ability of personalized tuition fees to help in achieving non-financial objectives of higher education

Construction and Formulation of Calculation Models for Thermal Swing Adsorption Reactor Modelling: Application in Post-Combustion Carbon Capture

Carbon dioxide capture from combustion-based energy production emissions is one potential method for climate change mitigation and adsorption-based post-combustion carbon capture is currently under research as a potential technology. The main objective of this thesis was to construct and formulate suitable calculation models for the purpose of modelling a thermal swing adsorption reactor in post-combustion carbon capture from flue gas. In the process, the adsorption step would be conducted at a low temperature of 283 K, while the desorption step would include a high temperature carbon dioxide rich purge gas as the desorption medium. The models to be built were chosen to be a one-dimensional Python-based model and a two-dimensional computational fluid dynamics model using Ansys Fluent software with user-defined functions being utilized. As an initial step, a vast literature review was conducted in order to gain knowledge on the basics of adsorption and adsorption processes, the most important adsorption process parameters and indicators, as well as thermal swing adsorption in the context of post-combustion carbon capture. Literature review also preceded the model construction process, as the heat and mass transfer models for the one-dimensional calculation model and the adsorption isotherm models and parameters for both calculation models were gathered from previous studies in the field. Following the literature review, the construction process of the calculation models began, which included a significant amount of trial-and-error. First, the one-dimensional model was built, followed by the two-dimensional model. After both models were deemed to represent the behavior of a thermal swing adsorption reactor, the calculations were conducted with relevant data gathered from the calculations. After the calculations, the data from both models were compared and analyzed. The adsorption step results were considered to be comparable, as the results from the both models were very similar. In the desorption step, however, variation in the results was apparent. The initial carbon dioxide adsorbent loading levels were higher in the two-dimensional model. This was accounted to be due to numerical inaccuracy of the computational fluid dynamics model, which was also further analyzed. The effect of desorption temperature was a key consideration in the modelling work. Desorption temperature level had a significant role on the adsorbent loading levels in the process cycle and the temperature level should be chosen to fit the process needs as a whole. Thermal swing adsorption -based post-combustion carbon capture possesses many challenges, but it can potentially be utilized to capture at least a part of the carbon dioxide from flue gases. As a conclusion, the objective of constructing the calculation models can be thought to be met, when considering the results as a whole. For future research, the models should be improved and further developed to better represent actual reactor conditions. A two-dimensional Python-based model could provide a highly modifiable modelling tool with computational cost control.Hiilidioksidin talteenotto polttoon perustuvan energiantuotannon päästöistä on yksi potentiaalinen tapa hillitä ilmastonmuutosta ja adsorptioon perustuvia poltonjälkeisiä hiilidioksidin talteenottomenetelmiä tutkitaan potentiaalisena teknologiana tälle. Tämän diplomityön pääasiallinen tavoite oli rakentaa ja muotoilla sopivat laskentamallit lämpövaihteluadsorptioon pohjautuvan poltonjälkeisen hiilidioksidin talteenoton reaktorimallintamista varten. Prosessissa adsorptiovaihe toteutettaisiin matalassa 283 K:n lämpötilassa ja desorptiovaiheessa korkeassa lämpötilassa oleva korkean hiilidioksidipitoisuuden omaava tuotekaasu toimisi huuhtelukaasuna. Rakennattaviksi malleiksi valittiin yksiulotteinen, Python-koodikieleen perustuva malli sekä kaksiulotteinen, laskennallisen virtausdynamiikan malli Ansys Fluent -ohjelmistolla käyttäjän määrittelemiä funktioita (user-defined function) hyödyntäen. Työn alkuvaiheessa suoritettiin laaja kirjallisuuskatsaus yleistiedon keräämiseksi adsorptiosta, adsorptioprosesseista, niiden tärkeimmistä parametreista ja indikaattoreista sekä lämpövaihteluadsorptiosta poltonjälkeisen hiilidioksidin talteenoton kontekstissa. Kirjallisuuskatsaus edelsi myös laskentamallien rakentamista, sillä lämmön- ja aineensiirtomallit yksiulotteiseen laskentamalliin ja adsorptioisotermimallit ja -parametrit molempiin laskentamalleihin valittiin aikaisemmista alan tutkimuksista. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen laskentamallit rakennettiin. Mallienrakennusprosessiin sisältyi paljon yritystä ja erehdystä. Yksiulotteinen malli rakennettiin ensin ja sitä seurasi kaksiulotteisen mallin rakentaminen. Kun molempien mallien oltiin todettu edustavan lämpövaihteluadsorptioreaktorin toimintaa, laskennat suoritettiin ja olennainen data laskennoista kerättiin. Laskentojen jälkeen molempien mallien dataa vertailtiin ja analysoitiin. Adsorptiovaiheen tuloksien todettiin olevan vertailukelpoisia, sillä molemmat mallit tuottivat samankaltaisia tuloksia. Desorptiovaiheen tuloksissa oli kuitenkin huomattavia eroavaisuuksia. Kaksiulotteisessa mallissa alkuvaiheen adsorbenttikuormitus hiilidioksidin osalta oli suurempi. Tämän katsottiin johtuvan numeerisesta epätarkkuudesta, jota analysoitiin tarkemmin. Desorptiolämpötilan vaikutus oli tärkeä näkökulma mallinnuksessa. Tällä lämpötilalla oli suuri vaikutus adsorbentin kuormitustasoihin prosessissa ja lämpötilan valinta tulisikin olla sopiva koko prosessia ajatellen. Lämpövaihteluadsorptioon perustuvaan poltonjälkeiseen hiilidioksidin talteenottoon liittyy useita haasteita, mutta sitä voidaan potentiaalisesti hyödyntää talteenottamaan vähintään osa savukaasujen hiilidioksidista. Yhteenvetona voidaan todeta, että laskentamallien rakentamisen ja muotoilun tavoite saavutettiin työn aikana, kun laskentatuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Tulevaisuuden tutkimustyötä varten malleja pitää kuitenkin parantaa ja jatkokehittää, jotta ne vastaisivat paremmin oikeita reaktoriolosuhteita. Kaksiulotteinen Pythoniin perustuva malli voisi tarjota monipuolisesti muokattavissa olevan ja laskentakustannuksiltaan hallitun mallinnustyökalun

Biopolttoaineiden valmistus metsäteollisuuden raaka-aineista ja sivuvirroista

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, miten nestemäisiä ja kaasumaisia biopolttoaineita tällä hetkellä Suomessa valmistetaan metsäteollisuuden raaka-aineista ja sivuvirroista, mitä nämä raaka-aineet ovat sekä mitkä ovat kotimaisten biopolttoaineiden tulevaisuudennäkymät. Metsäteollisuus on Suomen toiseksi suurin teollisuudenala, mutta puupohjaisten ja metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettavien biopolttoaineiden tuotantomäärät ovat pienet. Metsäteollisuudessa sivuvirtoja syntyi vuonna 2016 arviolta 27,7 miljoonaa tonnia, mutta lähes puolet siitä oli mustalipeää joka meni polttoon sellunkeittokemikaalien talteenottoa ja lämmön sekä sähkön tuotantoa varten. Noin 30 prosenttia sivuvirroista oli erilaisia kiinteitä puupohjaisia sivuvirtoja ja loput 20 prosenttia lietteitä, tuhkaa ja muita jätteitä. Tärkeimmiksi raaka-aineiksi tunnistettiin lignoselluloosapohjainen eli pääasiallisesti selluloosasta,hemiselluloosasta sekä ligniinistä muodostuva materiaali, joka käsittää niin raakapuun kuin kaikki puupohjaiset sivuvirrat, esimerkiksi puun kuoren ja sahanpurun sekä sivuvirroista tärkeimmiksi raakamäntyöljy sekä erilaiset metsäteollisuuden lietteet. UPM Biopolttoaineet valmistaa raakamäntyöljystä biodieseliä 120 miljoonaa litraa vuodessa vetykäsittelymenetelmällä. Prosessi sisältää raaka-aineen esikäsittelyn, vetykäsittelyn sekä tuotteina saatavien hiilivetyjen erottamisen tislaamalla. Myös Neste valmistaa biodieseliä vetykäsittelymenetelmällä, raaka-aineenaan jäterasvat. St1 valmistaa sahanpurusta bioetanolia fermentoinnilla, tuotantokapasiteetin ollessa 10 miljoonaa litraa vuodessa. Tuotantoprosessin vaiheet ovat raaka-aineen esikäsittely, hydrolyysi, fermentointi sekä jälkikäsittely eli etanolin väkevöittäminen. Biokaasua valmistaa metsäteollisuuden lietteistä vain Metsä Fibre yhdellä laitoksella. Prosessi vaatii lietteiden esikäsittelyn lietteiden suuren lignoselluloosapitoisuuden vuoksi. Esikäsittelyn lisäksi on hydrolyysivaihe, asidogeneesi, asetogeneesi sekä metanogeneesi ja epäpuhtauksien poistaminen. Metsä Fibrellä on lisäksi kaksi kaasutuslaitosta, joissa puun kuorta kaasutetaan ja saatua tuotekaasua käytetään energiantuotantoon. Kaasutuksessa kiinteistä raaka-aineista saadaan osittain hapettamalla valmistettua kaasumaista tuotekaasua, joka sisältää pääasiassa vetyä ja hiilimonoksidia.Puhdistettua tuotekaasua voidaan myös konvertoida Fischer–Tropsch-synteesillä kemiallisten katalyyttien avulla useiksi eripituisiksi hiilivedyiksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Suomen metsien puusto kasvaa tällä hetkellä enemmän kuin mitä puuta käytetään, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla päinvastainen. Esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvotteen myötä puun ja sivuvirtojen hyödyntäminen biopolttoaineiden valmistamiseksi voi tulevaisuudessa kasvaa. Suomessa onkin tällä hetkellä jo biojalostamohankkeita, joiden pääasialliset tuotteet olisivat biopolttoaineita. Ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä siitä, mitä kustakin raaka-aineesta valmistettu tuote on kestävin. Tämän lisäksi Suomen metsien merkitys hiilinieluina tulee tulevaisuudessa kasvamaan, joka on ristiriidassa puun käytön lisäämisen kanssa

JÄÄKIEKKOILIJAN ENSIAPU: Ensiapuopas ja -koulutus jääkiekkoseuralle

Jesse Maja Sanna Santaoja Sini Svärd Jussi Viljanen Jääkiekkoilijan ensiapuopas - Ensiapuopas ja –koulutus jääkiekkoseuralle 25 sivua ja 3 liitettä Syksy, 2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja AMK, Sairaanhoitaja-diakonissa AMK Opinnäytetyössämme tarkastelimme yleisimpiä jääkiekkovammoja, keskittyen niiden ensiaputoimiin. Työn keskiössä oli ensiapupäivä jääkiekkojoukkueelle sekä käyttöön jäävä ensiapuopas yleisimmistä, jääkiekkovammojen hoidosta. Ensiapupäivää ja -opasta suunnitellessamme kiinnitimme huomiota osallistujien jo olemassa oleviin ensiapuvalmiuksiin ja kohdensimme oman koulutuksemme vain jääkiekossa syntyviä vammoja käsitteleväksi kokonaisuudeksi. Vammojen ennaltaehkäisy on tärkeää, mutta vammautumisen tapahtuessa oikean ensiavun saaminen edesauttaa parantumista sekä ehkäisee lisävammojen syntyä. Vammojen ehkäisyn ja niiden oikean hoidon kautta, halusimme tukea nuorten terveyden edistämistä ja innostusta liikkumiseen. Ensiapupäivää suunnitellessamme keräsimme tietoa useilta eri tahoilta. Tarpeellista informaatiota saimme kerättyä, kun osallistuimme jääkiekkojoukkueen harjoituksiin, ensiapuiltaan sekä pääsimme haastattelemaan ison jääkiekkojoukkueen huollosta vastaavaa henkilöä.ABSTRACT In this thesis was discussed the typical ice hockey injuries concentrating on treatments. The main outcome was to create and implement a First Aid Day to a local ice hockey team and to produce a first aid guide which the players can use also in future. When planning the day and the guide, the attention was paid to the already existing first aid skills of the participants and targeted the training day to the injuries, which are the most common in ice hockey. Information was collected from many different faces during the first aid day planning process. Furthermore, important necessary information was gathered when participating in practice of the hockey team and their first aid course. A person who was the caretaker of a big hockey organisation was also inter-viewed for the study. The prevention of the injuries is important, but when the accident happens, the right kind of the first aid helps the recovery and healing process and prevents the development of additional injuries. Prevention of injuries and through their correct treatment, this study aimed at supporting youth’s health promotion and joy of movement. With this thesis, the authors wanted to support sport activities in a small local city

Tuulivoimarakentamisen edistäminen : Keinoja sujuvaan hankekehitykseen ja eri tavoitteiden yhteensovitukseen

Tuulivoimaloiden määrä Suomessa on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja tavoitteena on edelleenkin kasvattaa tuulivoiman osuutta energiantuotannosta. Tuulivoiman lisääminen edesauttaa Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. Tässä selvityksessä on tutkittu tapoja edistää tuulivoimarakentamista kolmen osakokonaisuuden kautta: tuulivoimarakentamista koskevien viranomaismenettelyiden sujuvoittaminen ja selkeyttäminen; merituulivoiman kannattavuuden parantaminen; tuulivoimarakentamisen ja aluevalvonnan yhteensovittaminen. Kukin osakokonaisuus koostuu nykytilanteen kuvauksesta sekä johtopäätöksinä esitetyistä toimenpide-ehdotuksista. Viranomaismenettelyiden sujuvoittamisehdotukset koostuvat ohjeistuksen ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisäämisestä sekä yksityiskohtaisemmista ehdotuksista koskien YVA-menettelyä, kaavoitusta, vaikutusten arviointia sekä eräitä muita lupa- ja lausuntomenettelyitä. Viranomaismenettelyiden osalta työssä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että myös talousvyöhykkeellä edellytetyt viranomaismenettelyt on kuvattu kattavasti. Merituulivoiman kannattavuuden edistämiseksi ehdotetaan muun muassa tarkempaa selvitystä valtion takauksien hyödyntämisestä pitkäaikaisissa sähkönostosopimuksissa. Puolustusvoimien aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittamisen teknologisia mahdollisuuksia on kuvattu kattavasti. Yhteensovittamisen kehittämiseksi esitetään, että tuulivoimaloiden tarvitsemasta Puolustusvoimien hyväksynnästä säädetään lailla. Selvitykseen ei ole sisältynyt esitettyjen toimenpiteiden vaikutustenarviointi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Toiminnanharjoittajan ja siihen rinnastettavan vastuu ympäristövahinkolain mukaan

Tämän tutkielman aiheena on laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (ympäristövahinkolaki, YVL 19.8.1994/737) ja sen mukainen toiminnanharjoittajan ja siihen rinnastettavan toimijan vastuu. Ympäristönäkökulmien tärkeys ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen ovat voimistuneet huomattavasti viime aikoina. Tämän myötä myös ympäristövahinkoja koskeva sääntely on kasvanut. Yleinen vahingonkorvauslaki (VahL 31.5.1974/412) ei kata ympäristövahinkojen aiheuttamia menetyksiä tarpeeksi kattavasti, joten niitä varten on luotu oma erityissääntelynsä. Ympäristövahinkolain merkittävin lisä vahingonkorvauslakiin verrattuna on se, että se perustuu ankaralle vastuulle. Perinteinen vahingonkorvausoikeus perustuu tuottamusvastuulle, joten tutkielmassa esitellään ankaran vastuun käyttöalaa varsin kattavasti. Ympäristövahinkolailla nimenomaan haluttiin parantaa vahingonkärsijän asemaa, joten tähän kiinnitetään huomiota mm. oikeustapausten yhteydessä. Koska ympäristövahinkolaki on osa vahingonkorvausoikeudellista järjestelmää, esittelee tutkielma vahingonkorvauslain pääpiirteet ja periaatteet sekä hieman tarkemmin ankaran vastuun ja isännänvastuun perusteet ja soveltamiskäytännön. Ympäristöoikeudellisena säädöksenä tutkimus sisältää myös ympäristönsuojelulain (YSL 4.2.2000/86) pääpiirteisen esittelyn. Ympäristönsuojelulaki on yleislaki pilaantumisen torjunnassa ja se sisältää tiettyjä kansainvälisesti vakiintuneita periaatteita, joiden tehtävänä on ohjata ympäristöoikeudellista päätöksentekoa. Ennen vastuunjakokysymyksiä tutkielma esittelee yleisesti ympäristövahinkolain soveltamisalaa (YVL 1 §) ja sitä, minkälaisia vahinkoja sen perusteella korvataan. Merkityksellistä on myös selostaa ympäristövahinkolain suhde muuhun lainsäädäntöön ja siihen liittyvät linkkisäännökset etenkin vahingonkorvauslain osalta. Lisäksi oman tilansa saa syy-yhteysvaatimuksen merkityksen selostaminen sekä sietämisvelvollisuuden sisältö. Vastuunjakokysymyksillä on ympäristövahinkolaissa merkittävä asema. Tutkielma keskittyy pääasiassa YVL 7.1 §:n 1 kohdan mukaiseen toiminnanharjoittajan vastuu sekä YVL 7.1 §:n 2 kohdan mukaiseen toiminnanharjoittajaan rinnasteisen tahon vastuuseen. Ylipäänsä YVL 7 §:n mukaista vastuuta on pidetty epäselvänä, vaikka aiheesta on annettu jo neljä korkeimman oikeuden ratkaisua. Tutkielmassa pyritään löytämään selkeitä oikeusohjeita sille, milloin esim. rakennuttaja on vastuussa toiminnasta ja milloin taas rakennuttajan tilaama urakoitsija. Samoin etsitään oikeusohjeita vastuun rinnastamisen soveltamiseksi. Oikeuskäytäntö esitellään tutkielmassa perusteellisesti ja etsitään siitä tulkintaohjeita toiminnanharjoittajan vastuun selvittämiseksi. Varsinkin oikeuskäytännön ohella tutkielma esittelee korkeimman oikeuden ratkaisujen merkitystä ja niiden teoreettista sisältöä. Tuomiot on perusteltava kunnollisesti, jotta oikeuskäytäntö täyttää vaadittavat oikeusturvaodotukset. Tähän päästään rationaalisella perustelulla, mikä luo ennakoitavuutta yhteiskuntaan. Lopuksi tutkimus esittelee olennaisilta osin muuta pohjoismaalaista, lähinnä ruotsalaista oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Vastuun kohdentumiseen liittyvistä lainkohdista tutkielman ulkopuolelle on jätetty YVL 7.1 §:n 3 kohdan mukainen toiminnan luovutuksen saaja ja YVL 8 §:n mukainen yhteisvastuu. Tutkielman metodi on pääosin oikeusdogmaattinen. Tutkielma perustuu pääosin kotimaiseen lainsäädäntömateriaaliin ja suomalaiseen oikeuskirjallisuuteen sekä kuten jo on mainittu, oikeuskäytäntöön

Integraatioprosessi yritysostoissa ja fuusioissa : Miksi yritysostot epäonnistuvat?

Yritysostoja ja fuusioita tapahtuu jatkuvasti ja se onkin yksi yleisimmistä kasvumahdollisuuksista yrityksille. Yritysostoja ja fuusioita tekevät monet niin pienemmät kuin isommatkin yritykset. Yritysostoille ja fuusioille tyypillistä on se, että ne ovat heterogeenisiä ja aina täysin yksilöllisiä. Yrityskauppojen hyödyt realisoituvat usein vasta kauppojen tekemisen jälkeen ja onnistumista määrittää hyvin pitkälti integraatioprosessi. Yrityskauppojen epäonnistumisen tai onnistumisen voi määritellä puntaroimalla, vastaako yrityskaupoista maksettu summa yrityskaupoilla tavoiteltuja tavoitteita tai hyötyjä. Tässä tutkielmassa epäonnistuneilla yrityskaupoilla tarkoitetaan nimenomaan sellaisia yrityskauppoja, joista on maksettu liian paljon. Yrityskauppoja pannaan alulle monesta eri syystä. Useimmiten tarvetta yrityskaupoille kuitenkin ohjaa kilpailuympäristön tuoma paine kasvaa. Toisinaan tarve yritysostoille ja fuusioille saattaa tulla siitä, että halutaan laajentaa uusille aloille. Vaikka yritysostoja toteutetaan jatkuvasti, ovat ne alttiita epäonnistumaan. Suurin syy epäonnistuneille yrityskaupoille on huonosti hoidettu integraatioprosessi. Kirjallisuudesta löytyy verrattain niukasti tietoa yrityskauppojen epäonnistumisista. Tässä tutkielmassa perehdytään juuri yritysostojen ja fuusioiden integraatioprosessiin sekä siihen, miksi yritysostot ja fuusiot epäonnistuvat niin usein. Koska jokainen yritysosto ja fuusio on erilainen, niin tässä tutkielmassa perehdytään aihepiiriin ensin kirjallisuuden ja sitten teemahaastatteluiden kautta. Integraatioprosessissa erityisesti kulttuurikysymykset aiheuttavat suuria ongelmia. Vaikka kulttuurikysymykset ovat osaltaan tunnistettu kirjallisuudessa, ei niitä silti empiiristen tulosten valossa huomioida riittävästi toteutettaessa yritysostoja ja fuusioita. Huolimatta yritysostojen ja fuusioiden heterogeenisyydestä, ongelmakohdiksi osoittautuvat jokaisessa tapauksessa hyvin samankaltaiset asiat. Tämän tutkimuksen empiiristen tulosten mukaan integraatioprosessi hoidetaan ostavan yrityksen toimesta niin, että lähes kaikki prosessit, toimintatavat ja käytännöt mielivaltaisesti jalkautetaan ostettavaan yritykseen. Ostettavan yrityksen osaamisen hyödyntäminen jää usein due diligence vaiheessa käyttämättä. Yrityskauppojen ongelmakohta on myös selkeästi se, että riskejä ja mahdollisia eteen tulevia ongelmia ei kunnolla huomioida arvonmäärityksessä. Tämän seurauksena yrityskaupoista maksettu hinta osoittautuu liian suureksi, koska odotetut synergiat eivät toteudukaan halutulla tavalla. Odotettujen synergioiden toteutuminen vaatisi yleensä sen, ettei ongelmakohtia tai esteitä tule eteen

Biopolttoaineiden valmistus metsäteollisuuden raaka-aineista ja sivuvirroista

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, miten nestemäisiä ja kaasumaisia biopolttoaineita tällä hetkellä Suomessa valmistetaan metsäteollisuuden raaka-aineista ja sivuvirroista, mitä nämä raaka-aineet ovat sekä mitkä ovat kotimaisten biopolttoaineiden tulevaisuudennäkymät. Metsäteollisuus on Suomen toiseksi suurin teollisuudenala, mutta puupohjaisten ja metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettavien biopolttoaineiden tuotantomäärät ovat pienet. Metsäteollisuudessa sivuvirtoja syntyi vuonna 2016 arviolta 27,7 miljoonaa tonnia, mutta lähes puolet siitä oli mustalipeää joka meni polttoon sellunkeittokemikaalien talteenottoa ja lämmön sekä sähkön tuotantoa varten. Noin 30 prosenttia sivuvirroista oli erilaisia kiinteitä puupohjaisia sivuvirtoja ja loput 20 prosenttia lietteitä, tuhkaa ja muita jätteitä. Tärkeimmiksi raaka-aineiksi tunnistettiin lignoselluloosapohjainen eli pääasiallisesti selluloosasta,hemiselluloosasta sekä ligniinistä muodostuva materiaali, joka käsittää niin raakapuun kuin kaikki puupohjaiset sivuvirrat, esimerkiksi puun kuoren ja sahanpurun sekä sivuvirroista tärkeimmiksi raakamäntyöljy sekä erilaiset metsäteollisuuden lietteet. UPM Biopolttoaineet valmistaa raakamäntyöljystä biodieseliä 120 miljoonaa litraa vuodessa vetykäsittelymenetelmällä. Prosessi sisältää raaka-aineen esikäsittelyn, vetykäsittelyn sekä tuotteina saatavien hiilivetyjen erottamisen tislaamalla. Myös Neste valmistaa biodieseliä vetykäsittelymenetelmällä, raaka-aineenaan jäterasvat. St1 valmistaa sahanpurusta bioetanolia fermentoinnilla, tuotantokapasiteetin ollessa 10 miljoonaa litraa vuodessa. Tuotantoprosessin vaiheet ovat raaka-aineen esikäsittely, hydrolyysi, fermentointi sekä jälkikäsittely eli etanolin väkevöittäminen. Biokaasua valmistaa metsäteollisuuden lietteistä vain Metsä Fibre yhdellä laitoksella. Prosessi vaatii lietteiden esikäsittelyn lietteiden suuren lignoselluloosapitoisuuden vuoksi. Esikäsittelyn lisäksi on hydrolyysivaihe, asidogeneesi, asetogeneesi sekä metanogeneesi ja epäpuhtauksien poistaminen. Metsä Fibrellä on lisäksi kaksi kaasutuslaitosta, joissa puun kuorta kaasutetaan ja saatua tuotekaasua käytetään energiantuotantoon. Kaasutuksessa kiinteistä raaka-aineista saadaan osittain hapettamalla valmistettua kaasumaista tuotekaasua, joka sisältää pääasiassa vetyä ja hiilimonoksidia.Puhdistettua tuotekaasua voidaan myös konvertoida Fischer–Tropsch-synteesillä kemiallisten katalyyttien avulla useiksi eripituisiksi hiilivedyiksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Suomen metsien puusto kasvaa tällä hetkellä enemmän kuin mitä puuta käytetään, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla päinvastainen. Esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvotteen myötä puun ja sivuvirtojen hyödyntäminen biopolttoaineiden valmistamiseksi voi tulevaisuudessa kasvaa. Suomessa onkin tällä hetkellä jo biojalostamohankkeita, joiden pääasialliset tuotteet olisivat biopolttoaineita. Ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä siitä, mitä kustakin raaka-aineesta valmistettu tuote on kestävin. Tämän lisäksi Suomen metsien merkitys hiilinieluina tulee tulevaisuudessa kasvamaan, joka on ristiriidassa puun käytön lisäämisen kanssa

Sustained in-vivo release of triptorelin acetate from a biodegradable silica depot: Comparison to Pamorelin® LA

Funding Information: Funding: Funding support from Ferring Pharmaceutical A/S is acknowledged. Publisher Copyright: © 2021 by the authors. Licensee MDPI, Basel, Switzerland.Triptorelin acetate was encapsulated into silica microparticles by spray-drying a mixture of colloidal silica sol and triptorelin acetate solution. The resulting microparticles were then combined with another silica sol containing silica nanoparticles, which together formed an injectable silica-triptorelin acetate depot. The particle size and surface morphology of the silica-triptorelin acetate microparticles were characterized together with the in vitro release of triptorelin, injectability and rheology of the final injectable silica-triptorelin acetate depot. In vivo pharmacokinetics and pharmacodynamics of the silica-triptorelin acetate depot and Pamorelin® were evaluated and compared in Sprague-Dawley male rats after subcutaneous administration. Serum samples up to 91 days were collected and the plasma concentrations of triptorelin and testosterone were analyzed with ultraperformance liquid chromatography-tandem mass spectrometry (UPLC-MS/MS). In vivo pharmacokinetics showed that injections of the silica-triptorelin acetate depot gave 5-fold lower Cmax values than the corresponding Pamorelin® injections. The depot also showed a comparable sustained triptorelin release and equivalent pharmacodynamic effect as the Pamorelin® injections. Detectable triptorelin plasma concentrations were seen with the depot after the 91-day study period and testosterone plasma concentrations remained below the human castration limit for the same period.Peer reviewe