Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö ja sen rajat pahoinpitelytuomioiden perusteella

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on empiirisesti selvittää pahoinpitelytuomioista, millaisia järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttötilanteet ovat olleet sekä millaisiksi tuomioistuimet ovat määritelleet kyseisten toimijoiden voimankäytön rajat. Voimankäyttötilanteiden osalta tutkitaan eritoten kohdattua vastarintaa, käytettyjä voimakeinoja sekä kohdehenkilölle aiheutuneita henkilövammoja. Tuomioistuinten voimankäyttöä koskevassa arvioinnissa keskitytään voimankäytön rajojen eri määrittelytapoihin sekä arvioinnissa huomioituihin oikeudellisiin seikkoihin. Tutkimuksen aineistona toimii käräjä- ja hovioikeuksissa vuosina 2015–2020 arvioidut 18 pahoinpitelytapausta, joissa vastaajana on ollut järjestyksenvalvoja tai vartija. Tutkimusote on laadullinen ja analyysimenetelmänä käytetään sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaiheita varten taustoittavasti selvitetään, miten yksityisen turvallisuusalan toimijoiden voimakeinot ovat lainsäädännössä ja oikeuskirjallisuudessa määritelty sekä miten kyseisten toimijoiden voimankäyttöä ja sen rajoja lain tasolla säännellään. Tämän tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluu erityisesti lainkäyttäjät, järjestyksenvalvojat ja vartijat itse sekä heidän voimankäyttönsä kohdehenkilöt. Tämä tutkimus tuotti järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttötilanteista tarpeellista lisätietoa. Aineisto osoitti vastarinnan yleisimmiksi muodoiksi käskytyksen tottelemattomuuden ja fyysisen vastustamisen. Lähes jokaisessa tapauksessa voimankäytön tapana oli ollut fyysinen voima, josta maahanvienti osoittautui toistuvimmaksi tyyliksi. Lisäksi selvisi, että puolessa tapauksista voimankäytön kohdehenkilölle oli aiheutunut vakavia vammoja. Tämän tutkimuksen ehdoton uutuusarvo koskee tuomioistuinten käsitystä järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäytön rajoista. Tuomioistuinten arvioinnista havaittiin, että suurimmassa osassa tapauksista oli pohdittu lain edellyttämiä voimankäytön tarpeellisuus- ja puolustettavuusvaatimuksia, mutta perustelut tietylle johtopäätökselle uupuivat useasta tapauksesta. Tuomioistuinten määritellessä voimankäytön rajoja merkittävimmiksi teemoiksi muodostuivat vastarinnan suhde voimakeinoihin sekä toisintoimimisen mahdollisuus. Voimankäytön rajojen yhdeksi lähtökohdaksi tapauksista selvisi se, että vastarinnan ollessa väkivaltaista ainoita sallittuja voimakeinoja ovat hallittu maahanvienti, turvallinen maassa pitäminen sekä käsiraudoitus. Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden voimankäytön kokonaiskuvaa varten jatkotutkimustarpeiksi ehdotetaan piilorikollisuuden selvittäminen sekä voimankäyttökoulutuksen tutkiminen

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat tavallisia perusterveydenhuollon potilailla. Ne voivat kuitenkin olla vaikeasti tunnistettavia, koska potilaat hakeutuvat vastaanotolle ensisijaisesti somaattisten vaivojen, esimerkiksi rinta- tai vatsakipujen, hengenahdistuksen, huimauksen, takykardian tai univaikeuksien vuoksi. Nämä ahdistuneisuushäiriöt on tärkeätä tunnistaa ja hoitaa, koska ne aiheuttavat kärsimystä, huonontavat toimintakykyä ja niihin liittyy usein terveyspalvelujen runsasta käyttöä. Sosiaalisten tilanteiden pelko on syytä hoitaa jo senkin vuoksi, että se altistaa päihteiden käytölle itselääkintänä. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein samanaikainen depressio, joka tulee huomioida hoidossa. Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla, lääkehoidolla tai näiden yhdistelmällä. SSRI- ja SNRI-lääkkeet ovat ensisijainen lääkevalinta

Vaatimustenkäsittely ohjelmiston kehittämisessä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimeksiantajayrityksen projekti- ja portfoliohallinnan järjestelmän nykytila sen hyödyntämisen ja järjestelmään tehtyjen muutosten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa kaikille järjestelmän kanssa toimiville tahoille yhteinen ymmärrys järjestelmän nykytilasta. Työn tuotos toimii lähtökohtana tulevan kehittämissuunnitelman luonnissa. Työ rajattiin koskemaan vain järjestelmään jo toteutettujen vaatimusten dokumentointia, uusien vaatimusten keräys ja kartoitus rajattiin työn ulkopuolelle. Työssä ei myöskään kehitetty toimeksiantajayrityksessä käytössä olevaa vaatimusdokumentaation mallipohjaa tai tutkittu mallipohjan toimivuutta sovellusalueelle. Tietoperustassa käsitellään vaatimustenkäsittelyn osa-alueita, vaatimusmäärittelyä ja vaatimustenhallintaa. Lisäksi tutustutaan vaatimusmäärittelyn aktiviteetteihin. Vaati-mustenkäsittely luo perustan onnistuneelle ohjelmistokehittämiselle ja -ylläpidolle. Hyvin toteutetun vaatimusmäärittelyn avulla voidaan varmistaa, että ohjelmisto vastaa tilaajan odotuksia ja toteutus vastaa tilaajan tarvetta. Tietoperustassa perehdytään myös ohjelmiston takaisinmallinnukseen sekä sen hyödyntämiseen järjestelmän uudelleendo-kumentoinnin työtapana. Aiheen valinta ja suunnittelu sekä työn tuotoksen toteutustavan suunnittelu sijoittui marras- joulukuulle 2012. Työn tietoperusta kirjoitettiin tammikuussa 2013. Tämän jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin työn tuotokset. Työn tuloksena syntyi projekti- ja portfoliohallinnan järjestelmän vaatimusdokumentaatio, johon dokumentoitiin järjestelmän nykytilaan vaikuttaneet liiketoiminnan ja toi-minnalliset vaatimukset. Tämän lisäksi kartoitettiin järjestelmän tukemat kehittämisen prosessit. Vaatimukset ryhmiteltiin niiden tukemien prosessien ja toteutustavan mukai-sesti kuvaamaan järjestelmän nykytilaa. Työn tuloksina toimeksiantaja sai järjestelmän kehittämissuunnitelmaan tarvittavan taustamateriaalin.This Bachelor’s thesis examines the current state of project and portfolio management software used by the case company. The goal was to provide information on how and why the software was configured and customized as it was. The thesis was limited to documenting only the requirements that were already implemented in the software. The collecting and analyzing of new requirements were left outside the scope of the study. The requirements document template was not developed, neither was the suitability of the template analyzed in this study. The thesis consists of a theory section and a case section. The theory section discusses the characteristics of requirements engineering, and states the activities used in the re-quirements definition and requirements management. Requirements engineering creates a base for successful software engineering and maintenance. Through well performed requirements engineering it can be ensured that the software fulfills customers’ expectations and the implementing meets the needs of the customers. The theory part also focuses on reverse engineering and how to make use of reverse engineering as a method of software redocumentation. The case of the study was planned during November and December 2012. The theory section was written in January 2013. After that the case of the study was executed. The case part presents how the result of the study was accomplished. The result of the thesis was a requirement documentation of project and portfolio management soft-ware. The documentation included business requirements and functional specifications that have affected the configuration or customization to the software. Development processes supported by the software were also documented. The current state of the project and portfolio management software was presented through requirements grouped by supported processes and the way they were implemented. The case company can use the current state document as base material for the roadmap

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

English summaryPeer reviewe

Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat

•Masennuslääkkeitä käytetään tavallisimmin 6–12 kuukauden jaksoissa. Lääkityksen lopettamisvaiheen oireita esiintyy 10–20 %:lla potilaista. •Potilaat saattavat myös keskeyttää masennuslääkehoidon oma-aloitteisesti ja saada tällöin oireita. •Lopettamisoireiden kehittymistä voidaan estää pienentämällä masennuslääkkeen annosta portaittain. •Oireet väistyvät useimmiten 1–3 viikossa itsekseen, mutta vaikeimpia oireita voidaan hoitaa aloittamalla masennuslääkehoito uudelleen

Näin masennuslääke vaihdetaan

Masennuslääkkeitä joudutaan vaihtamaan puutteellisen vasteen ja haittavaikutusten vuoksi. Vaihtotapa valitaan yksilöllisesti ja potilaan vointia tulee seurata vaihdon aikana

CYP1A2 polymorphism −1545C > T (rs2470890) is associated with increased side effects to clozapine

Background Cytochrome P450 1A2 gene (CYP1A2) polymorphisms have been suggested to be associated with increased side effects to antipsychotics. However, studies on this are scarce and have been conducted with either various antipsychotics or only in small samples of patients receiving clozapine. The aim of the present study was to test for an association between the CYP1A2 −1545C > T (rs2470890) polymorphism and side effects in a larger sample of patients during long-term clozapine treatment. Methods A total of 237 patients receiving clozapine treatment completed the Liverpool University Neuroleptic Side-Effect Rating Scale (LUNSERS) assessing clozapine-induced side effects. Of these patients, 180 completed the questionnaire satisfactorily, agreed to provide a blood sample, and were successfully genotyped for the polymorphism. Results The TT genotype of CYP1A2 polymorphism −1545C > T (rs2470890) was associated with significantly more severe side effects during clozapine treatment (p = 0.011). In a subanalysis, all seven types of side effects (sympathicotonia–tension; depression–anxiety; sedation; orthostatic hypotension; dermal side effects; urinary side effects; and sexual side effects) appeared numerically (but insignificantly) more severely among TT carriers. In addition, use of mood stabilizers was more common among patients with the TT genotype (OR = 2.63, p = 0.004). Conclusions This study has identified an association between the CYP1A2 polymorphism −1545C > T (rs2470890) and the occurrence of more severe clozapine side effects. However, these results should be regarded as tentative and more studies of larger sample sizes will be required to confirm the result.BioMed Central opean acces

A cluster model of temperament as an indicator of antidepressant response and symptom severity in major depression

Not enough is known about which patients suffering from major depressive disorder benefit from antidepressant drug treatment. Individual temperament is relatively stable over a person's lifespan and is thought to be largely biologically predefined. We assessed how temperament profiles are related to depression and predict the efficacy of antidepressant treatment. METHODS: We recruited one hundred Finnish outpatients (aged 19 to 72) suffering from major depressive disorder, of whom 86 completed the 6-week study. We assessed their temperament features with the Temperament and Character Inventory and used cluster analysis to determine the patient's temperament profile. We also categorized the patients according to the vegetative symptoms of major depressive disorder. RESULTS: There was an association between skewed temperament profile and severity of major depressive disorder, but the temperament profiles alone did not predict antidepressant treatment response. Those with higher baseline vegetative symptoms score had modest treatment response. Our model with baseline Montgomery Åsberg Depression Rating Scale (MADRS) vegetative symptoms, age and temperament clusters as explanatory variables explained 20% of the variance in the endpoint MADRS scores. CONCLUSION: The temperament clusters were associated both with severity of depression and antidepressive treatment response of depression. The effect of the temperament profile alone was modest but, combined with vegetative symptoms of depression, their explanatory power was more marked suggesting that there could be an association of these two in the biological basis of MDD