Tuotteiden kustannusrakenne ja yhteistyön taloudelliset vaikutukset elintarvikealan maaseutuyrityksissä

Tuotekohtaisten kustannusten seurannan tärkeys korostuu elintarvikealan maaseutuyrityksissä paitsi tehokkaan ja kannattavan toiminnan myös myyntihinnan määrttämisen perustana. Tähän mennessä pienen elintarvikealan yrityksen taloushallinnon kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä tuotteiden valmistukseen liittyvien toimintojen osaaminen on ollut aloittavissa yrityksissä tärkempää kuin taloushallinnon tehtävien osaaminen. Taloushallinnon osaaminen on kuitenkin ensiarvoista yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Kirjanpito yrityksen ulkoisia sidosryhmiä varten on vasta toinen puoli pienyrityksen talouden hallintaa. Kannattavuuden seurannan näkökulmasta tärkeään sisäiseen laskentaan ei juuri ole pienyrityksille palveluita saatavissa. Tämän vuoksi yrittäjän tulisi perehtyä yrityksensä kustannuslaskentaan itse. Jo yritystoimintaa aloitettaessa koko tuotantoprosessi olisi pystyttävä suunnittelemaan siten, että taloudellisesti terve toiminta olisi mahdollista vallitsevilla tuotantopanosten ja tuotteiden markkinahinnoilla. Tämän vuoksi kustannuslaskennan osaaminen vaikuttaa yrityksen tuleviin menestymahdollisuuksiin jo ennen yritystoiminnan aloittamista. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitosessa tutkittiin maaseudulla toimivan pienen alle 5 henkilöä työllistävän elintarvikealan yrityksen taloushallinnon kehittämistä kustannuslaskennan erilaisten toteuttamistapojen avulla. Tutkimuksessa analysoitiin yritysten kustannusrakennetta tuotekohtaisesti sekä tarkasteltiin yritysten välisen yhteistyön merkitystä tuotanto- ja markkinointikustannusten alentamisessa. Tutkimuksen kustannustarkastelu toteutettiin perehtymällä 16 yrityksen kustannustietoihin. Yrityksistä 11 valmisti elintarvikkeita ja viisi tuotti ateriapalveluja. Mallilaskelmien avulla tarkasteltiin mm. tuotantoprosessin muutosten vaikutuksia tuotekohtaisiin yksikkökustannuksiin sekä yrityksen lyhyen tähtäimen kannattavuuteen. Kannattavuuden saavuttamisen osatekijoistä keskeisin on kustannustehokkuus, jota voidaan parantaa mm. raaka-aineiden ja työn käytön tehostamisella. Kustannusten hallinta edellyttää suurta tarkkuutta tuotantoprosessin joka vaiheessa. Erityisesti palvelutoimintoja harjoittavissa ateriapalveluyrityksissä tarkkuutta tarvitaan työn käytön suuunnittelussa työkustannusten alentamiseksi. Myös keskittyminen suppeaan tuotevalikoimaan näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan eduksi yrityksen kustannustehokkuudelle. Kuitenkaan keskittyminen ei ole pienessä yrityksessä välttämättä käytännössä paras vaihtoehto, sillä siihen vaikuttaa esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoprosessin luonne. Saattaa olla kannattavampaa valmistaa useita eri tuotteita, jos valmistusprosessin ja niihin sisältyvien odotusaikojen limittyminen mahdollistaa ammattitaitoisen henkilökunnan työllistämisen kokoaikaisesti. Yritysten välinen yhteistyö on hyvä keino vähentää kustannuksia. Erityisesti kuljetuskustannuksissa on mahdollista saada aikaan huomattavia säästöjä. Yhteistyön avulla on myös mahdollista saada näkyvyyttä markkinointiin ja parantaa neuvotteluvoimaa markkinoilla. Kuljetus- ja markinointiyhteistyön taloudelliset edut tulevat selvemmin esiin pienillä tuotantomäärillä, koska jakelusta ja markkinoinnista aiheutuvien kustannusten suhteellinen osuus tuotekohtaisista kokonaiskustannuksista on muuten merkittävä. Pienessäkin yrityksessä kustannuslaskannan ja taloushallinnon menetelmien tarve kasvaa tuotannon laajentuessa ja monimutkaistuessa. Pienyrityksen sisäisen laskennan tulisi tuottaa tietoa yrittäjille erityisesti kannattavuuden parantamista varten. Tutkimuksen mallilaskelmat osoittavat, että kehittämiskohteet kannattavuuden parantamiseen ovat pieninä osina yrityksen tuotantoprosessissa. Näiden kehittämiskohteiden rakenne on yrityskohtainen, ja yrittäjä pystyy löytämään ratkaisuja kannattavuusongelmiin, jos hän pystyy tarkastelemaan tuotantoprosessiaan sekä kokonaisuutena että osina.In small- and medium-sized companies the role of management accounting is often considered fairly less important compared with the role of financial accounting because business profitability is usually verified and analysed in terms of financial accounting. However, management accounting is very significant in defining the principles of business profitability. The study analyses the cost structure in the small rural companies, as well as economic effects of co-operation of these companies. The objective was to estimate the production and marketing costs of the food products of the companies and to analyse the composition of costs. Furthermore, it was analysed how the production and marketing costs will depend on the firm size, product range, marketing channels, and the co-operation with other companies. Cost structures of 16 Finnish rural small food processing companies were analysed. The main problems in cost accounting in the companies were analysed and several alternatives in cost accounting were recommended. The traditional cost accounting methods were used, especially absorption costing in which all manufacturing costs are observed. The benefits of target costing and activity based costing for the case companies were also examined slightly. The results suggest that traditional costing methods were found to be sufficient for most cost accounting purposes of the case companies because direct production costs still have the most significant role in their cost structures and overhead costs can be allocated to the right cost objects in the production process. Co-operation between small companies is often considered to be one of the most important means of reducing production and overhead costs. Especially, the benefits of co-operation in transportation and marketing cost reduction were found valuable if the practical problems in co-operation between small companies can be solved. In this case research co-operation between small companies was found slightly problematic to work in practice.vokMTT TaloustutkimusThe cost analysis and economic effects of co-operation of rural firms in food secto

Yrittäjän sosiaalisen oppimisen motiivit viljanviljelytiloilla

ei saatavill

ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa

Tutkimus- ja kehittämishankkeessa Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa (ToMaHoK) tutkittiin vuosina 2009–2012, millä edellytyksillä saadaan masennuksen hoidon ongelmakohtia korjattua. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota masennuksen yksinkertaiseen tunnistamiseen, tarkkaan diagnostiikkaan, tehokkaaseen hoitoon, riittävän pitkään seurantaan ja hedelmälliseen työpaikkayhteistyöhön. Masennuksen hoitoa tutkittiin seuraamalla vuoden ajan 233 työterveyshuollon masennuspotilaan hoitoa. Raportissa kerrotaan, millä keinoilla suositusten mukainen masennuksen hoito on mahdollista toteuttaa työterveyshuollossa ja esitetään ehdotus tehokkaasta masennuksen hoitomallista

Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa: Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus

Yritysten toimintatavat ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetty rahallinen ja inhimillinen panostus vaihtelevat paljon. Osassa tutkimuksia on osoitettu työkyvyttömyyskustannusten laskevan, mutta mitkä toimet tuottavat parhaimman tuloksen? Tässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten työkykyjohtamisen eroja ja niiden vaikutuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehtyjen investointien ja työkyvyttömyyskustannusten väliseen suhteeseen. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaista suuryritystä, joista tarkasteltiin yhteensä 20 taloudellista yksikköä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa takautuvasti aikaväliltä 2008 – 2013. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillä toimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksia onnistuttiin alentamaan. Menestyvissä yrityksissä työkykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua

Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työkyvyn tukeen

Tavoitteellinen työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävä toiminta luo mahdollisuuden työntekijöiden parempaan terveyteen ja työkykyyn. Toiminnan avulla on saavutettavissa myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Samalla luodaan hyvää ilmapiiriä sekä lisätään luottamusta ja työmotivaatiota. Tavoitteet toteutuvat työpaikan, työterveyshuollon ja tarvittavien muiden toimijoiden yhteistyöllä. Onnistunut yhteistyö lisää keskinäistä luottamusta

Randomized controlled trial of postoperative exercise rehabilitation program after lumbar spine fusion: study protocol

Abstract Background Lumbar spine fusion (LSF) effectively decreases pain and disability in specific spinal disorders; however, the disability rate following surgery remains high. This, combined with the fact that in Western countries the number of LSF surgeries is increasing rapidly it is important to develop rehabilitation interventions that improve outcomes. Methods/design In the present RCT-study we aim to assess the effectiveness of a combined back-specific and aerobic exercise intervention for patients after LSF surgery. One hundred patients will be randomly allocated to a 12-month exercise intervention arm or a usual care arm. The exercise intervention will start three months after surgery and consist of six individual guidance sessions with a physiotherapist and a home-based exercise program. The primary outcome measures are low back pain, lower extremity pain, disability and quality of life. Secondary outcomes are back function and kinesiophobia. Exercise adherence will also be evaluated. The outcome measurements will be assessed at baseline (3 months postoperatively), at the end of the exercise intervention period (15 months postoperatively), and after a 1-year follow-up. Discussion The present RCT will evaluate the effectiveness of a long-term rehabilitation program after LSF. To our knowledge this will be the first study to evaluate a combination of strength training, control of the neutral lumbar spine position and aerobic training principles in rehabilitation after LSF. Trial registration ClinicalTrials.gov Identifier NCT00834015peerReviewe

KESMAn matkassa

Miten kestävyydestä voisi tulla maaseutumatkailun kilpailuvaltti? Kuinka kolme eri ulottuvuutta, ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys kohtaavat matkailuyritysten toiminnassa? Tässä julkaisussa opiskelijat etsivät erilaisia näkökulmia kestävään matkailuun. Opiskelijat ovat osallistuneet Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun – KESMA II -hankkeeseen, johon liittyen on toteutettu erilaisia projektiopintoja, työharjoitteluita sekä kestävään matkailuun liittyviä opinnäytetöitä. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun – KESMA II -hanke toteutettiin neljän maakunnan yhteistyönä 1.1.2013 – 31.12.2014. Hankkeen kohdealueina olivat Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Savo. Pääkohderyhminä olivat maaseudulla toimivat mikromatkailuyritykset sekä matkailun kehittäjät, kouluttajat ja aluetoimijat. Hankkeen toimijoina ja kumppaneina olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Ruralia-instituutti