Endoscopic biliary procedures: studies on cannulation and stenting

Deep cannulation is a prerequisite for successful endoscopic retrograde cholangiopancreatography (ERCP) procedures. Of the biliary procedures, stenting is one of the most common. This study was carried out to investigate current and controversial issues regarding biliary cannulation and stenting. The double guidewire (DGW) technique was studied to analyze its safety and feasibility in biliary cannulation as a single procedure and as a part of the novel three-step cannulation protocol. Female gender was evaluated in regard to difficult cannulation. The use of an angled and a straight tipped guidewire in biliary cannulation was studied in a prospective, randomized trial. Additionally, the patency of the novel antireflux plastic biliary stent was compared to the patency of the conventional plastic biliary stent in a prospective, randomized setting. The DGW method seems safe and feasible as an alternative cannulation technique in biliary cannulation. Female gender was not associated significantly with difficult biliary cannulation in our study, although the cannulation times seemed to be longer and the alternative cannulation techniques seemed to be needed more often in females than males. According to the results of this thesis, an angled tipped guidewire may facilitate biliary cannulation. In controversy to the previous result presented in the literature, the antireflux plastic biliary stent tested herein should not be used, as the patency of the stent was significantly shorter compared to the conventional plastic stent.Siirretty Doriast

The Role of Oxysterol Binding Proteins in Macrophages

Biological membranes consist of several types of lipids that have important structural and functional roles. Moreover, these lipids can act as signaling molecules or affect the function of cellular proteins. Regulation of lipid homeostasis is critical for the maintenance of cellular physiology, and disturbances in lipid metabolism aspects are key components behind many diseases, including atherosclerosis. Macrophage cells play central roles in the development of atherosclerosis. The excessive uptake of modified lipoprotein particles in the vessel subendothelial space results in a proinflammatory response and the formation of macrophage foam cells. Oxysterols, oxidized cholesterol derivatives that primarily are taken up along with the modified lipoproteins, act at the crossroads of lipid metabolism and inflammation, and are important signaling lipids involved in atherogenesis. In this thesis the functions of three members of the Oxysterol Binding Protein (ORP) Family were studied in the macrophage cell type. Their role was studied by knocking down the proteins individually using lentiviruses. Moreover, the general function of these proteins was studied using other cell models. In the first part, the targeting of late endosomal protein ORP1L was investigated. ORP1L was shown to affect the motility and function of late endosomes in a sterol-dependent manner by mediating interactions between late endosomes and endoplasmic reticulum. Similar contacts between cellular compartments are also demonstrated for ORP3 and ORP8. In the second part the role of ORP8 in the macrophage was investigated by transcriptomic, biochemical and functional assays. ORP8 knockdown was shown to result in activation of several nuclear pathways and to affect cellular migration. In the third part, the lipid composition of macrophages was studied in conditions relevant for atherogenesis. The analysis revealed complex and profound changes in the cellular lipidome in the absence of ORPs, with implications for the inflammatory response, suggesting that ORP proteins modulate inflammatory processes. This work provides information on the cellular functions of macrophage-enriched ORP members, and reveals novel aspects in the function of the proteins. These data suggest that the modulation of ORP levels and/or function represents an attractive target for prevention or treatment of atherosclerosis.Biologiset kalvot koostuvat erilaisista lipideistä eli rasva-aineista, joilla on tärkeitä rakenteellisia ja toiminnallisia tehtäviä. Lipiditasapainon säätely on erittäin tärkeää solujen fysiologian kannalta, ja sen häiriöt ovat keskeisessä asemassa monien tautien, kuten valtimonkovettumataudin, taustalla. ---- Makrofaagit eli syöjäsolut ovat keskeisiä soluja valtimonkovettumataudin kehittymisen kannalta, sillä ne poistavat kolesterolia valtimoiden seinämistä. Liiallisena tämä prosessi voi johtaa tulehdusreaktioon ja makrofaagien muuttumiseen vaahtosoluiksi. Kolesterolin mukana makrofaagit ottavat sisäänsä oksisteroleja, hapettuneita kolesterolijohdannaisia. Oksisterolit ovat tehokkaita signalointilipidejä, jotka säätelevät solun tulehdusreaktioita sekä rasva-aineenvaihduntaa, ja niiden määrän on havaittu kasvavan valtimonkovettumataudin edetessä. Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu kolmen oksisteroleja sitovan proteiiniperheen (ORP) jäsenen toimintaa. ORP1L, ORP3 ja ORP8 proteiinit ilmentyvät makrofaagi-solutyypissä erityisen runsaasti. Proteiinien toimintaa tutkittiin makrofaagi-solumallissa hiljentämällä proteiineja yksi kerrallaan käyttäen hyväksi lentiviruksia. Lisäksi proteiineja tutkittiin yleisemmin käyttäen hyväksi muita solumalleja ja tekniikoita. Tutkimuksissa havaittiin, että ORP1L proteiini säätelee myöhäisten endosomien liikettä ja toimintaa solun kolesterolistatuksesta riippuvaisesti muodostamalla vuorovaikutuksen soluelinten välille. Myös ORP3- ja ORP8-proteiinien havaittiin muodostavat vastaavia vuorovaikutuksia solun eri kalvostojen välillä. ORP8:n havaittiin säätelevän eri tumankuljetusreittejä, ja vaikuttavan makrofaagien liikkuvuuteen. Kolmannessa osatyössä tutkittiin ORP-proteiinien puuttumisen vaikutusta makrofaagien lipidikoostumukseen olosuhteissa, jotka ovat olennaisia valtimonkovettumataudin kehittymisen kannalta. Proteiinien puutos aiheutti huomattavia muutoksia, mm. tulehduksellisissa lipideissä. Tulokset viittaavat siihen, että ORP-proteiineilla säätelevät makrofaagien tulehdusreaktioita. Tutkimus on antanut tärkeää uutta tietoa ORP-proteiinien toiminnasta sekä niiden vaikutuksista solujen fysiologian kannalta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ORP-proteiinien tasojen ja/tai toiminnan säätelystä saattaa olla hyötyä valtimonkovettumataudin ennaltaehkäisyssä tai hoidossa

Impact of The Globalizing Forest Industry on Ecosystem Services:Corporate Responsibility and the Sustainable Management of Coupled Human-environment Systems

Siirretty Doriast

The validity and relevance of a jurisdiction clause in a contract for the international carriage of goods by sea : Interpretation of European Union law with comparative elements from national laws

Oikeuspaikka-asiat ovat olennainen osa kansainvälisiä sopimuksia, erityisesti sopimuksissa tavarankuljettamisesta meritse. Mikä on toimivaltainen tuomioistuin asian käsittelemään, kun rahti on vahingoittunut matkalla, ei aina ole selkeä. On useita normeja, sekä kansainvälisiä että kansallisia, jotka vaikuttavat oikean foorumin valintaan. Välttääkseen epäselvyyden oikean oikeuspaikan valinnassa sekä rinnakkaiset menettelyt, kuljetussopimuksen osapuolet, rahdin omistaja ja rahdinkuljettaja, voivat sisällyttää kuljetussopimukseensa oikeuspaikkalausekkeita osoittamaan mahdollisen riidan käsiteltäväksi nimettyyn tuomioistuimeen. On kuitenkin useita säännöksiä, kuten merioikeusyleissopimukset, kansalliset lait sekä erityisesti Euroopan Unionin oikeus, jotka rajoittavat tarjolla olevan oikeustoimipaikan valintaa merikuljetusriidoissa. Jotkut näistä normeista sisältävät pakollisia säännöksiä, joista edes sopimuksen osapuolet eivät voi poiketa. Tämä on selkeä rajoitus osapuolten autonomialle sekä tärkeä asia ottaa huomioon neuvotellessaan tavarankuljetussopimusta meriteitse. I kappaleessa tutkielma kuvailee tutkimuksen taustaa sekä kuljetussopimuksiin lisättävien oikeuspaikkalausekkeiden etuja. Osapuolet ovat parhaimmassa asemassa arvioidakseen, mikä tuomioistuin olisi sopivin tapauksen ratkaisemaan. Tämä suunnittelu parantaa ennakoitavuutta sopimussuhteissa sekä välttää mahdollisesti kalliin ja pitkän oikeudenkäynnin koskien oikeaa toimivaltaa. Kappale II osoittaa yleiskatsauksen, miten eri oikeusjärjestelmät, roomalainen oikeus ja common law, tulkitsevat oikeuspaikkalausekkeita sekä käsittelee kahden valtion, Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan, lakeja. Lisäksi, käsitellään Lis pendens ja forum non conveniens oikeusperiaatteita oikeuspaikkalausekkeiden yhteydessä sekä kuinka niiden soveltaminen toimivaltariidoissa eroaa sen perusteella, mikä tuomioistuin asian käsittelee. Kansallisten tuomioistuimien oikeuspaikkalausekkeiden tulkinta on perustavanlaatuinen näkökohta tässä tutkimuksessa, koska kansallinen tuomioistuin on se, joka tutkii tapauksen tosiseikat ja muodostaa päätöksensä niiden perusteella. Näin ollen nimenomaisen tuomioistuimen soveltamat oikeusperiaatteet muodostuvat olennaisiksi. Kappale III esittelee tätä aihetta ympäröivän sääntelykehyksen, erityisesti kansainväliset yleissopimukset sekä Euroopan Unionin oikeuden. Se käsittelee mahdollista oikeusnormiristiriitaa Euroopan Unionin oikeuden ja kansallisten lakien sekä kuljetusyleissopimusten välillä. Erityispaino on eri normien etusijajärjestyksellä sekä tilanteilla, joissa erikoistuneet yleissopimukset voivat mennä Euroopan Unionin oikeuden edelle. Kappale IV käsittelee kahta olennaista, mutta monimutkaista kysymystä koskien tätä aihetta. Ensiksi, sopimuksenulkoisten osapuolien, kuten laivaajan ja alirahdinkuljettajan sekä kuljettajan avustajien vastuuta, kun tavara on vahingoittunut, sekä voivatko nämä kolmannet osapuolet vedota kuljetussopimuksessa olevaan oikeuspaikkalausekkeeseen. Toiseksi, konossementin haltijan, vastaanottajan, joka tulee sopimuksen osapuoleksi ilman, että on osallistunut sopimuksen ehtojen neuvotteluun, juridista asemaa. Näin ollen, onko kolmasosapuoliedunsaaja sidottu oikeuspaikkalausekkeeseen, johon hän ei ole suostunut eikä ole ollut tietoinen sen olemassaolosta? Kuljetusoikeuden luonne sopimuksena kolmannen osapuolen eduksi on se, mikä tekee tästä aiheesta erityisen kiehtovan. Näin ollen eri oikeusjärjestelmien ja Euroopan Unionin oikeuden näkökulma kolmannen osapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista liittyen oikeuspaikkalausekkeisiin on tämän tutkimuspaperin ytimessä. Yhteenvetona tutkielma muodostaa yleiskuvan olennaisista löydöksistä ja argumenteista sekä niihin perustuen osoittaa, että kansainvälinen merikuljetus toimisi tehokkaammin, jos kuljetussopimuksen osapuolet sisällyttäisivät oikeuspaikkalausekkeita kuljetussopimuksiinsa. Vaikkakin erilaisten pakollisten säännösten luonne rajoittaa osapuolien autonomiaa, on yhä tilaa valita kaikille sopimuksen osapuolille sopivin oikeuspaikka, ja näin tekemällä selkeyttää valittavana olevien foorumeiden monimutkaisuutta. Tosin joitakin pakollisia säännöksiä tarvitaan suojelemaan heikompaa osapuolta, mutta kaupallisissa transaktioissa, joissa osapuolet ovat yhtä vahvoja, osapuolien sopimusvapauden rajoittaminen on vain este tehokkaalle merikuljetukselle.Jurisdiction issues are an essential part of international agreements, in particular with carriage of goods by sea contracts. What is the competent court to review the dispute in case the cargo has been damaged during the transport is not always evident. There are several norms, both international and national, that affect the selection of the proper forum. In order to avoid confusion in selecting the correct forum, and parallel proceedings, the parties of the carriage contract, the cargo owner and the carrier, may incorporate jurisdiction clauses into their carriage contract to refer a possible dispute to be reviewed by a particular court of law. However, there are several regulations that limit the selection of available jurisdictions in sea transport disputes, such as the Maritime Conventions, national laws and in particular the European Union law. Some of these norms contain mandatory provisions that even the parties of the contract may not derogate from. This is a clear limitation to the party autonomy and a vital issue to be considered in negotiating a carriage of goods by sea contract. In chapter I, the thesis describes the background of the research and the benefits of including jurisdiction clauses into carriage contracts. The parties are in the best position to evaluate, which court would be the fittest to solve the case. This planning enhances foreseeability in contractual relationships and avoids a possibly costly and lengthy litigation over proper jurisdiction. Chapter II provides an overview of how different legal systems, civil law and common law, interpret jurisdiction clauses and discusses the laws of two countries, Finland and the United Kingdom. Furthermore, the legal doctrines of lis pendens and forum non conveniens are discussed in respect to forum clauses and how their application in jurisdiction disputes differ depending on the court reviewing the case. The interpretation of jurisdiction agreements by national courts is a fundamental aspect in this research, since it is the national court that will examine the facts of the case and base its ruling upon them. Consequently, the legal principles applied by a specific court of law become relevant. Chapter III presents the regulatory framework around this topic, in particular the international conventions and the European Union law. It discusses the possible conflict of norms between the European Union law and national laws, in addition to transport conventions. A special emphasis is on the priority order of different norms and in which situation the specialized conventions might take precedence over European Union law. Chapter IV discusses two essential, yet complex questions regarding this topic. Firstly, the liability of non-contractual parties, such as actual carriers and subcarriers, as well as the carrier’s assistants, in case there is damage to the goods and whether these third parties can rely on a jurisdiction clause in the carriage contract. Secondly, the legal position of the bill of lading holder, the consignee, who becomes a party to the carriage contract without participating in the negotiations of the terms of the contract. Accordingly, is the third party beneficiary bound by a jurisdiction clause that he has not agreed to, nor have been aware of its existence? The nature of carriage of goods contract as a contract in favour of a third party beneficiary is what makes this topic particularly intriguing. Consequently, the approach of different legal systems as well as European Union law regarding the rights and obligations of a third party in relation to a jurisdiction clause is at the heart of this research paper. In conclusion, the thesis presents an overview of the relevant findings and arguments, and based upon them establishes that international sea transport would function more efficiently in case the parties to the carriage contract would incorporate jurisdiction clauses into their carriage contracts. Even though, the mandatory nature of different regulatory norms limit party autonomy, there is still enough room to select the most suitable forum for all the parties in the contract and by doing so, to clarify the complexity of available forums. Although, some mandatory provisions are needed to protect the weaker party, in commercial transactions where the parties possess equal bargaining power, limiting the parties’ freedom of contract is merely an obstruction to the efficient functioning of sea transport

Representations of Immigrants in New Zealand newspapers, 2010-2012

Tämä tutkielma tarkastelee maahanmuuttaja-aiheisia kirjoituksia Uuden-Seelannin sanomalehdissä vuosina 2010-2012. Tavoitteena on selvittää miten maahanmuuttajista kirjoitetaan mitä diskursiivisia strategioita käytetään ja millaisia asenteita maahanmuuttajia kohtaan teksteistä välittyy. Aiheena maahanmuutto on hyvin ajankohtainen ja maahanmuuttaja-aiheista uutisointia on myös tutkittu melko paljon. Itse halusin rajata tutkimusalueen nimenomaan Uuteen-Seelantiin, koska vastaavanlaista tutkimusta ei tästä maasta löytynyt. Uudessa-Seelannissa maahanmuutto oli 1980-luvulle asti hyvin rajoitettua ja vain tiettyjä maita suosivaa, mikä myöskin tekee siitä kiinnostavan tutkimuskohteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa kriittisen diskurssianalyysin (CDA) näkökulmaan kielestä sosiaalisten identiteettien ja tieto- ja uskomusjärjestelmien rakentajana ja ylläpitäjänä. Kriittiseen diskurssianalyysiin liittyy vahvasti laadullinen tutkimus, sillä johtopäätökset perustuvat aineiston yksityiskohtaiseen analyysiin. Itse yhdistelin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää, sillä halusin myös tilastoja erilaisten strategioiden ja asenteiden yleisyydestä. Tutkimuksen aineisto tulee Corpus of New Zealand Newspaper English korpuksesta, joka pitää sisällään tekstejä kymmenestä Uuden-Seelannin sanomalehdestä vuosilta 2010-2012. Etsin korpuksesta kaikki maininnat maahanmuuttajista ja luokittelin ne niistä välittyvän asenteen mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että Uuden-Seelannin sanomalehdissä käytetään paljon sanaa laiton kuvaamaan paperittomia maahanmuuttajia, mikä on yleisesti hyvin tyypillistä maahanmuuttaja-aiheisessa kirjoittelussa. Laittomista maahanmuuttajista puhuttaessa sävy on automaattisesti kielteinen ja termi yhdistää maahanmuuttajat rikollisuuteen. Lisäksi maahanmuuttajista kirjoitettaessa tavallista oli mainita heidän määränsä joko konkreettisena numerona tai paljoutta ilmaisevana kielikuvana, kuten tulva tai aalto. Tämäkin on aiempien tutkimusten valossa ominaista maahanmuuttajista kirjoitettaessa. Yllättävää sen sijaan oli, että maininnat maahanmuuttajista olivat asenteeltaan pääasiassa neutraaleja tai myönteisiä heitä kohtaan. Aiempien tutkimusten perusteella oli odotettavissa, että maahanmuuttajista kirjoitettaessa kielteiset asenteet olisivat vallalla, mutta kielteisiä mainintoja oli koko aineistosta vain viidesosa. Toisaalta on perusteltua väittää, että kielteisten mainintojen määrä oli silti tarpeettoman suuri. Esimerkiksi puhumalla paperittomista maahanmuuttajista laittomien sijaan, olisi moni kielteinen mielleyhtymä vältettävissä

Rationaaliluvun ja sen eri merkitysten hallinta yläkoulussa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan yläkoulun oppilaiden rationaaliluvun eri representaatioiden eli esitysmuotojen tuntemista. Motivaationa tutkielmalle on selvittää yläkoulun oppilaiden rationaaliluvun ymmärrystä ja sen eri representaatioiden erottamista toisistaan. Erityisesti haluttiin selvittää, erottuuko suhde muista esitysmuodoista. Tutkielmassa selvitetään myös, onko matematiikassa menestymisellä yhteyttä monipuolisempaan rationaaliluvun representaatioiden hallitsemiseen. Rationaaliluvut ovat tärkeä osa arkea ja jatkokouluttautumista, jolloin niiden hallitseminen peruskoulussa on jopa edellytys jatkoa ajatellen. Tutkielmaa varten kerättiin aineisto kahdesta yläkoulun 7. ja 8. luokista sekä heidän käyttämästään oppikirjallisuudesta. Oppilaiden rationaaliluvun eri representaatioiden tuntemusta mitattiin avoimilla kuvailutehtävillä, perinteisillä laskutehtävillä ja murtolukujen suuruusvertailutehtävällä. Tätä aineistoa analysoitiin yhdistellen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Johtopäätöksenä oli, että oppikirjallisuudessakin eniten painoarvoa saaneet representaatiot, erityisesti osa kokonaisuudesta ja osamäärä, olivat paremmin tunnetut kuin vähemmän painoarvoa saaneet representaatiot. Noin puolet oppilaista osasivat tehdä mehua mehutiivisteestä annetun suhteen avulla ja se esiintyi kaikista vähiten oppilaiden vastauksissa. Murtolukujen suuruuden vertailu oli oppilaille pääosin helppoa. Tehtävissä sekä matematiikassa menestymisellä oli havaittavissa pieni yhteys erilaisten rationaaliluvun representaatioiden hallitsemiseen

Globaalistuvan talouden ympäristömoraali

Talouden globalisaatio on ollut monesti esillä viime aikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työpaikkojen siirto ulkomaille konsernien sisällä tai ulkoistamalla tuotantoa, piensijoitustoiminnan arkipäiväistyminen, yhdysvaltalaisten eläkerahastojen rantautuminen suomalaisyritysten omistajiksi ja räjähdysmäisesti voimistunut ilmastonmuutoksesta huolestuminen ovat esimerkkejä suurimmista kansalaisia koskettaneista huolenaiheista, jotka kytkeytyvät tiiviisti kansainvälisten yritysten toimintaan

Dual-Mode Congestion Control Mechanism for Video Services

Recent studies have shown that video services represent over half of Internet traffic, with a growing trend. Therefore, video traffic plays a major role in network congestion. Currently on the Internet, congestion control is mainly implemented through overprovisioning and TCP congestion control. Although some video services use TCP to implement their transport services in a manner that actually works, TCP is not an ideal protocol for use by all video applications. For example, UDP is often considered to be more suitable for use by real-time video applications. Unfortunately, UDP does not implement congestion control. Therefore, these UDP-based video services operate without any kind of congestion control support unless congestion control is implemented on the application layer. There are also arguments against massive overprovisioning. Due to these factors, there is still a need to equip video services with proper congestion control.Most of the congestion control mechanisms developed for the use of video services can only offer either low priority or TCP-friendly real-time services. There is no single congestion control mechanism currently that is suitable and can be widely used for all kinds of video services. This thesis provides a study in which a new dual-mode congestion control mechanism is proposed. This mechanism can offer congestion control services for both service types. The mechanism includes two modes, a backward-loading mode and a real-time mode. The backward-loading mode works like a low-priority service where the bandwidth is given away to other connections once the load level of a network is high enough. In contrast, the real-time mode always demands its fair share of the bandwidth.The behavior of the new mechanism and its friendliness toward itself, and the TCP protocol, have been investigated by means of simulations and real network tests. It was found that this kind of congestion control approach could be suitable for video services. The new mechanism worked acceptably. In particular, the mechanism behaved toward itself in a very friendly way in most cases. The averaged TCP fairness was at a good level. In the worst cases, the faster connections received about 1.6 times as much bandwidth as the slower connections

Lapsuusiän syöpää sairastaneiden kokemuksia sairaalassa hoidossa olemisesta

Lapsena syöpää sairastaminen tarkoittaa, että lapsella on paljon ja usein pitkiäkin hoitojaksoja sairaalassa. Sairaala näyttäytyy lapselle vieraana ja outona ympäristönä, jossa pitää sopeutua moniin erilaisiin asioihin. Syöpää sairastavien lasten sairaalakokemuksista on niukasti kansainvälisesti tuotettua tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsuusiän syöpää sairastaneiden kokemuksia sairaalassa hoidossa olemisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää lasten ja nuorten hoitotyötä ja hoitoympäristöä niin, että syöpää sairastavaa lasta ja nuorta voidaan tukea sairastamisen aikana kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseen osallistui kuusi (n=6) täysi-ikäistä osallistujaa, jotka olivat sairastaneet syövän lapsena. Aineisto kerättiin viiden (n=5) avoimen yksilöhaastattelun ja yhden (n=1) kirjoitelman avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan lapsuusiän syöpää sairastaneilla on kokemuksia sairaalan arjen hallinnan haastavuudesta. Lapsilla oli kiinteä ja usein pitkäaikainen hoitosuhde sairaalaan. Sairaalassa lapsi menetti kehollisen koskemattomuutensa kehon traumaattisten kokemusten, kipujen ja hoidon fyysisten sivuvaikutusten kautta. Turvallisuuden tunteessa esiintyi myös vaihteluita ja sairaalassa lapselle muodostuikin aivan uusi arki. Syöpää sairastavalla lapsella esiintyy myös mielen tunnekuormitusta, joka syntyi toisten lasten kuoleman tiedostamisesta, oman kuoleman mahdollisuuden ymmärtämisestä ja monimuotoisten tunteiden kuten esimerkiksi pelon, vihan, ahdistuksen ja pettymyksen esiintymisestä. Lapsi voi tukea lähimmäistensä jaksamisen niin, että peittelee omia tunteitaan, välttääkseen aiheuttamasta lisää huolta vanhemmilleen ja perheelleen. Sairaalan arjessa esiintyy myös lapsen selviytymistä edistäviä tekijöitä. Lapsi oli sairaalassa läheistensä ympäröimänä, perhe osallistui kiinteästi hoitoon. Myös vahva vertaisyhteisö ja hyvän ystävän löytäminen sairaalassa vahvistivat selviytymistä sairaalaympäristössä. Ammatillinen hoito oli lapsilähtöistä ja tavallisen arjen tapahtumat jatkuivat myös sairaalassa. Yksi lapsen voimavarakeskeinen asia oli asiantuntijaksi kehittyminen omassa hoidossaan. Lapsen mielen selviytymiskeinoina olivat, että hän sopeutuu elämäntilanteeseensa ja vaikka hän tietää, että syöpään voi kuolla, on hänellä kuitenkin vahva ja vakaa usko omaan parantumiseensa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että vaikka syöpään sairastuminen ja sairaalaan hoitoon joutuminen on lapselle kriisi sen haastavuuden ja kuormittavuuden vuoksi, löytyy sairaalan arjessa kuitenkin tekijöitä, jotka edistävät lapsen selviytymistä sairauden kanssa uusissa olosuhteissa. Näiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää lasten ja nuorten hoitotyötä sekä koulutusta. Jatkossa tarvitaan lisää tietoa lapsuuden sairaalakokemusten vaikutuksista aikuiselämään