Omaishoitaja huolehtii läheisestään usein oman jaksamisensa äärirajoilla – mistä tukea?

Artikkelissa tuodaan esille opinnäytetyönä tehdyn määrällisen tutkimuksen päätulokset omaishoitajien tuen tarpeesta ja heitä koskevien tukipalvelujen kehittämisestä. Tutkimukseen osallistui 48 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueen omaishoitajaa. Tutkimustulosten perusteella omaishoitajat ovat uupuneita ja työ on henkisesti raskasta. Suurin osa omaishoitajista on iäkkäitä ja hoitaa kotona omaa puolisoaan. Vapaa-aikaa ei ole tai sitä ei ole riittävästi. Omaishoitajat toivovat rahallisen tuen lisäksi enemmän vapaita ja vapaiden mahdollistamista esimerkiksi kotiin saatavan sijaishoidon avulla. Myös lyhytaikaiselle sijaishoidolle olisi tarvetta. Lasten omaishoitajat toivovat enemmän heille suunnattuja tukipalveluja. Artikkelissa tuodaan esille omaishoitajien omia ajatuksia heille suunnatuista tukipalveluista ja niiden mahdollisista kehittämiskohteista. Tutkimukseen osallistuneet kunnat voivat hyödyntää saatuja tuloksia kehittäessään omia palvelujaan, jotta tarjolla olevat tukimuodot ja tuen tarpeet kohtaisivat entistä paremmin. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös muualla Suomessa

Sairaanhoitajaopiskelijoiden painehaavaumien ehkäisyosaamisen varmistaminen

Painehaavaumat ovat hyvin yleisiä ollen kipeitä, aiheuttaen infektioita ja lisäten potilaan kuolemanriskiä. Lisäksi ne lisäävät hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja ennen kaikkea aiheuttavat huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. Painehaavaumien ennaltaehkäisy on taloudellinen vaihtoehto hoitoon verrattuna. Sairaanhoitajien tietoisuus painehaavoista ja heidän painehaavaumien ehkäisyosaaminen onkin merkittävässä roolissa niin potilaan hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmasta. Näin ollen painehaavaosaaminen tuli varmistaa jo opiskelujen aikana. Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositukseen pohjautuvan opinnäytetyön tuotoksena syntyi monipuolinen, helppokäyttöinen, ulkoasultaan selkeä, oppimista tukeva ja osaamista arvioiva tietovisa nimeltään Estä painehaava! Tietovisa on tehty Moodle-alustalle, jota Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään pääasiallisena oppimisportaalina. Tietovisan avulla opiskelija voi mitata painehaavaosaamistaan sekä syventää sitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadukas tietovisa painehaavaumien ennaltaehkäisystä, joka tukisi niin asian oppimista kuin sen osaamisen arviointia. Pitkän aikavälin tavoitteena oli lisätä tietoutta ja osaamista painehaavaumien ennaltaehkäisystä niin, että se kantautuu opiskelijoiden mukana työelämään ja käytäntöön

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen toimintakyvyn tukeminen vaatii monipuolista osaamista

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa merkittävä sairausryhmä niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin tarkasteltuna. Hyvien kuntoutuskäytäntöjen hallinnalla on osoitettu olevan vaikuttava rooli potilaan toimintakyvyn palautumisessa sairastumisen jälkeen. Sairastuminen voi tuoda mukanaan laajakirjoisia toiminnanhaittoja ja kuntoutuskäytäntöjen hallinta vaatii hoitohenkilökunnalta laaja-alaista ammattitaitoa. Tällaista ammattitaitoa voidaan lisätä kouluttamalla henkilökuntaa. Tätä tavoiteltiin opinnäytetyönä tehdyssä kehittämisprojektissa, jonka yhteistyökumppanina toimi Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto. Tarkoituksena oli hoitohenkilökunnan kouluttaminen AVH-potilaiden kuntoutumisen tukemiseen ja se toteutettiin järjestämällä kaksi kehittämisiltapäivää vuodeosaston henkilökunnalle. Kehittämisprojektilla pyrittiin vahvistamaan henkilökunnan ammatillista kasvua ja sitä kautta vaikuttamaan työyksikön kuntoutuskäytäntöihin. Osallistujat kokivat kehittämisiltapäivät tarpeellisina ja ammatillista osaamista kehittävinä. Ammattitaidon ylläpitäminen säännöllisillä koulutuksilla ja käytännön harjoituksilla nähdään tarpeellisena myös jatkossa

Ei se oo niin kuoleman vakavaa

Huumorilla on aivan erityinen merkitys palliatiivisessa ja saattohoidossa. Naurulla eli huumorin tuotoksella voidaan lievittää muun muassa kipua, ahdistusta, ikävää, ja yksinäisyyden tunnetta sekä tuoda mielihyvää, turvaa ja iloa. Huumori on selviytymiskeino, joka auttaa käsittelemään myös vaikeita asioita. Huumorin tulee olla aina potilaasta lähtöisin. Hoitajalta edellytetään ihmistuntemusta, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän kykenee tunnistamaan, kenelle huumori sopii. Nauru ja huumori auttavat myös hoitajia selviytymään vaativasta ja raskaasta työstä. Huumori onkin sekä potilaiden että ammattilaisten voimavara ja selviytymistä kannatteleva tekijä

Vuorotyöläisen unen ja palautumisen tutkiminen älysormuksen avulla

Vuorotyö asettaa haasteita levon, unen ja palautumisen ajastamiseen arjessa, mikä vaikuttaa vuorotyöläisen työkykyyn. On todettu, että epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on enemmän kroonista väsymystä, työperäisiä uniongelmia, hermostuneisuutta ja stressiä kuin päivätyöntekijöillä. Häiriintynyt ja lyhyt uni liitetään epidemiologisissa tutkimuksissa myös suurentuneeseen riskiin sairastua moniin yleisiin sairauksiin. Oura-älysormuksen avulla tutkittiin vuorotyöläisen unirytmiä ja työstä palautumista mittaamalla kehon toimintaa ja unen laatua. Tutkimusaikana tutkittavien palautuminen oli pääosin hyvää ja erinomaista. Tutkittavista 33 % kuitenkin arvioi palautuvansa aamuvuoroista melko huonosti, kun taas suurin osa (94 %) koki palautuvansa hyvin iltavuoroista. Tutkittavista 65 %:lla tuli esille tutkimusaikana tarvitset lisäaikaa palautumisellesi -arvoja. Palautumista auttavia tekijöitä olivat tutkittavien mukaan vapaa-aika ja harrastukset, lepo ja uni, liikunta, ravitsemus sekä osallistuva työvuorosuunnittelu

Uniongelmat ovat yleisiä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla

Artikkelissa kerrotaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden unesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla laaditulla kyselytutkimuksella. Tuloksista käy ilmi, että hieman yli puolet sotealan opiskelijoista kokee unen määrän riittämättömäksi. Eniten unta haittaaviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat stressin ja vähäisen ajan unelle. Lisäksi älylaitteen käyttämisen iltaisin sekä epäsäännöllisen päivärytmin koettiin haittaavan unta. Tuloksista selvisi myös, että yli puolet vastanneista kärsi uni- ja nukahtamisongelmista viikoittain ja siihen liittyviä oireita vastaajilla oli ollut jo vuosia. Riittävällä unella on merkitystä opiskeluhyvinvointiin ja siksi opiskelijoiden uniongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskelijat toivoivat saavansa apua uniongelmiinsa muun muassa opiskelijaterveydenhuollon kautta

Kaatumisten ehkäisy -tapahtumilla turvallisuutta kotona asuville ikääntyneille

Tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille tapahtui vuosien 2013‒2015 keskiarvon mukaan noin 30 000 sairaalahoitoa vaativaa kaatumistapaturmaa. Suomessa hoidetaan vuosittain noin 600 lonkkamurtumaa, joista noin 90 prosenttia johtuu kaatumisista. Lonkkamurtumapotilaan hoito maksaa murtuman jälkeisenä ensimmäisenä vuotena noin 30 900 euroa potilasta kohden ja laitoshoidon kulut ovat vielä suuremmat. Ikääntyneiden kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska kaatumiset heikentävät ikääntyneen elämänlaatua ja lisäävät yhteiskunnallisia kustannuksia. Peruspalvelukuntayhtymä (PPKY) Kallion alueella on tiedostettu kaatumisten ehkäisyn tarve. Kaatumisia ehkäisevällä projektilla osallistuttiin PPKY Kallion ja Alva (alueellinen vapaaehtoistoiminta) -hankkeen kaatumisten ehkäisy -kampanjaan pitämällä yhteensä kolme eri kaatumisten ehkäisy -tapahtumaa. Tapahtumien tavoitteena oli vähentää ikääntyneiden kaatumisia viemällä tietoa kaatumisten ehkäisystä ja vaaratekijöistä ikääntyneille, heidän omaisilleen ja PPKY Kallion kotihoidon työntekijöille. Projektin yhtenä osana laadittiin huoneentaululomake, jossa on seitsemän eri kaatumisen riskitekijää, niiden ehkäisykeinot ja mahdollinen muutostarve. Huoneentaulut jaettiin ikääntyneille tapahtumissa. Huoneentaulun avulla ikääntyneet voivat helpommin hahmottaa omia riskitekijöitään ja tarvittavia muutoksia sekä liittää kaatumisten ehkäisyn osaksi joka päivästä elämäänsä. Myös omaiset ja hoitohenkilökunta voivat käyttää huoneentaulua apuna ikääntyneiden kaatumisen vaaratekijöiden kartoittamisessa ja vaaratekijöiden minimoimisessa

”Joku, jolle puhua” – nuoret kaipasivat keskusteluapua koronarajoitusten aikana

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen ja lisääntyneet mielenterveyden häiriöt ovat olleet laajasti esillä mediassa koronavirusepidemian aikana. Useat eri tahot ovat tuottaneet tutkimustietoa koronarajoitusten ja etäopiskelun vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Psyykkisen tuen tarjoaminen matalankynnyksen palveluina edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien laajenemista. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka tuloksista käy ilmi koronarajoitusten heikentävä vaikutus nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen. Vaikutus ei kuitenkaan tämän tutkimuksen mukaan ollut niin suuri kuin useimmat muut tutkimukset osoittavat. Tuen tarjoamisessa ja sen kohdentamisessa nuoriin oli haasteita, joita opetus- ja oppilashuollon henkilöstön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulee jatkossa kehittää

Potilaiden ja läheisten kokemukset sairaanhoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla potilaiden ja läheisten kokemuksia sairaanhoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta. Tutkimusaineisto kerätiin potilailta (n=10) ja läheisiltä (n=31) sähköisenä Webropol-kyselynä. Aineisto muodostui avoimesta kysymyksestä, jossa vastaajia pyydettiin kuvailemaan sairaanhoitajan osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Sairaanhoitajat tarvitsevat palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa moninaisia potilaan ja läheisen kohtaamisosaamiseen ja vuorovaikutusosaamiseen liittyviä taitoja. Potilaan ja läheisten mukaan sairaanhoitajalla tulee olla vahvaa osaamista potilaan oirehoidon lisäksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusteiden osaamisesta. Sairaanhoitajat tarvitsevat myös ohjausosaamista sekä ihmislähtöisen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Sairaanhoitajalla tulee olla myös juridista ja eettistä osaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta potilaan ja läheisten arvioimana. Sairaanhoitajat tarvitsevat laaja-alaista osaamista laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamiseksi. Heidän osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa voidaan tukea kehittämällä ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia ja lisäämällä täydennyskoulutusta sairaanhoitajille sekä yhdenmukaistamalla palliatiivisen hoitotyön koulutusta kansallisella tasolla.Abstract Patients and relatives experience of nurse competence in palliative care The purpose of study was to describe patients and the nearby experiences of nurse competences in palliative care and end of life care. Data collected from patients (n=10) and nearby (n=31) by electronic questionnaire. Data consisted open question with palliative care and end of life care. Data were analyzed with inductive content analysis. Nurses need in palliative care and end of life care an extensive interaction of patient and nearby and encounters competence. In addition, nurses need deep competence of patients’ somatic symptoms management and competence of palliative care and end of life care in basic care. Also, competence of counselling and person-centered palliative care and end of life care, juridical and ethical competences were important. Nurse need an extensive competence of palliative care and end of life implementation. The nurse competence in palliative care and end of life can be supported by developing contents of palliative care in the curricula of Applied Science, increasing continuing education for nurses and unifying palliative care education in national level