Palvelukortteli : Konseptin kuvaus ja soveltaminen erilaisiin taajamiin

Raportissa tarkastellaan ikääntyneiden tarpeisiin vastaavaa palvelukortteli -konseptia. Siinä esitellään olemassa olevia ikääntyneille suunnattuja palvelu- ja asumiskohteita Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa sekä hyviä käytäntöjä Suomessa. Meneillään olevaa kehitystyötä liittyen ikääntyneiden asumiseen Suomessa tarkastellaan Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin koordinoiman Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut -hankkeen tulosten kautta. Palvelukorttelia käsitellään sekä uudisrakentamisen avulla toteutettavana erillishankkeena että täydennys- ja korjausrakentamisen kautta toteutuvana palvelukeskittymänä. Palvelukortteli on hybridirakennus, joka sijaitsee julkisen liikenteen solmukohdassa. Se voi olla matala kylämäinen tilojen verkosto tai tornimainen yksittäinen rakennus. Palvelukorttelin tarkoituksena on täydentää ikääntyneille suunnattua palvelutarjontaa sekä tukea alueellisesti ikääntyneiden itsenäistä asumista. Se voi tarjota palveluasumista tai muistisairaiden ryhmämuotoista asumista. Olemassa olevien resurssien tehokas hyödyntäminen ja paikallisuus ovat lähtökohtana palvelukorttelin toteutukselle. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin verkostoituminen ja resurssien jaettu käyttö tuottavat synergiaetua palveluntuottajille ja monipuolisia palveluita asukkaille. Palvelukorttelin toteutuksen lähtökohtana on yhdyskunta- ja väestörakenteen tarkastelu. Tarkastelun avulla tunnistetaan asumispalveluiden tarve. Palvelukorttelin avulla voidaan täydentää asumisratkaisuja ja samalla tukea itsenäisesti asuvia ikääntyneitä. Sen palveluita käyttävät kaikki alueen asukkaat. Keskeinen sijainti on saavutettavuuden ja toiminnan kannalta edellytys. Palvelukortteli tarjoaa palveluille alustan, jossa tilat ovat useiden toimijoiden käytössä. Palvelukorttelin toteutus ja hallinnointi edellyttävät verkostojohtamista ja koordinointia. Jaettujen tilojen käyttö perustuu vuokra- tai käyttösopimuksiin sekä toimijoiden sitoutumiseen. Palvelukorttelin tulee olla mitoitettu paikallisiin olosuhteisiin, kunnan asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen. Resurssien tehokas hyödyntäminen tukee kaikkia alueen asukkaita sekä paikallisia palveluiden tuottajia. Palvelukortteli tukee ennaltaehkäisevää toimintaa sekä ikääntyneiden sosiaalista ja fyysistä kuntoutust

Elinvoimainen taajama - Työpaperi / 2 - ”Kaveria ei jätetä”, Case Keuruu

Käynnissä olevan kaupungistumisen seurauksena maaseudun tyhjeneminen vähentää pikkukuntien elinvoimaisuutta ja väestön ikärakenne hajautuu alueellisesti. Kaupunkeihin muuttajat ovat pääasiassa nuoria ja vastaavasti ikääntyneet jäävät maaseudulle. Kuntatasolla väestön vanheneminen lisää mm. sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja samalla, kun verotulot laskevat työikäisten vähentyessä. Väestön keskittyminen suurimpiin keskuksiin aiheuttaa osaltaan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemistä harvaan asutuilla alueilla, mikä vaikeuttaa palvelujen turvaamista ja heikentää alueen kilpailukykyä.Samanaikaisesti koko Suomen väestö ikääntyy voimakkaasti. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta. Väestön ikääntymisen taustalla vaikuttavat suurten ikäluokkien tulo vanhuusikään sekä syntyvyyden ja kuolevuuden aleneminen. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. Muutos on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävä, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin. Siitä aiheutuu hyvinvointiyhteiskunnalle sellaisia haasteita, jotka edellyttävät määrätietoista varautumista. Yhteiskunnan on mukauduttava laajasti nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Elinvoimainen taajama –hankkeessa tavoitteena on tunnistaa pienten kuntien kehittämishaasteet ja –vahvuudet resursseineen sekä yhdyskuntarakenteen ja rakennuskannan tasolla. Hankkeessa kuntien kehittämistä lähestytään esimerkkikuntien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut tämän esiselvityksen, joka keskittyy Keuruun keskustaajaman kehittämiseen. Selvityksen tavoitteena on tehdä suunnitelma, jossa seniori- ja ikäihmisten asumista sekä palveluja saadaan tuotua mahdollisimman lähelle keskustatoimintoja. Työn yhtenä kantavana teemana on muistiystävällinen taajama, jossa on huomioitu ihmisten liikkuminen ja orientoituminen taajamarakenteessa. Toisena teemana on ikäihmisten yhteisöllinen ja kohtuuhintainen asuminen. Tämä raportti sekä opinnäytetöiden suunnittelukonseptit ovat Keuruun kaupungin ja muiden toimi-joiden sekä Elinvoimainen taajama -hankkeessa mukana olevien tahojen käytettävissä. Raportissa kuvailtua kehittämisprosessia voidaan hyödyntää myös laajemmin väestöltään pienenevien kuntien kehittämisessä. Raportti liittyy Elinvoimainen taajama –konsortiohankkeeseen (2018-2020), jonka painopiste on pienten, alle 20 000 asukkaan kuntien palveluiden ja asumisen kehittämisessä. Hanke on jatkoa aikaisemmin Aalto-yliopiston Sotera-instituutissa toteutetuille tutkimus- ja kehityshankkeille liittyen Ympäristöministeriön Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelmaan (2015-2017) ja Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeeseen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (2017-2018). Näiden hallituksen asettamien kehittämisohjelmien taustalla on meneillään oleva väestö- ja palvelurakenteen muutos

TÄYTYY -hanke - Ikääntyneiden asuin- ja palveluympäristö, arviointiesimerkkeinä Lapinjärvi ja Savitaipale

Täydentäen toimivaa -hanke, TÄYTYY (2017–2018), oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanketta. Ikääntyvän väestön tarpeet asuntorakentamisen ja palveluiden suhteen olivat hankkeessa keskeisessä roolissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten rakennettua ympäristöä tulee kehittää ja täydentää ikääntyvälle yhteiskunnalle sopivaksi. Kehitystyön lähtökohtana on olemassa olevan rakennuskannan ja palvelutarjonnan arviointi. Erilaisten arviointimenetelmien tarve on kansainvälinen. Lähivuosina merkittävä määrä palvelurakennuksista tulee peruskorjausvaiheeseen. Rakennusten arvioinnin tavoitteena on saada käsitys rakennuksesta, sen toimivuudesta ja laadusta. Arvioinnin avulla voidaan selvittää tarvittavat muutos-, korjaus- tai laajennustarpeet. Rakennus voi olla teknisesti hyväkuntoinen mutta soveltua huonosti nykyiseen toimintaan. Syynä tähän ovat käyttötarkoituksen tai toimintamallien muutokset. Yksittäisen rakennuksen arviointi ei riitä, vaan se on nähtävä osana laajempana toiminnallista kokonaisuutta. Lapinjärven ja Savitaipaleen alueen rakennuskannan arvioinneissa on käytetty kyselykaavaketta ja pisteytysjärjestelmää, jota on kehitetty Sotera-instituutissa. Lähtökohtana arviointimenetelmälle oli asiantuntijaryhmän tekemä palvelurakennusten läpikävely ja tietojen ja arvioiden kirjaaminen. Arviointi tehtiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa tehtyjen arviointien tuloksena voidaan todeta, että elinvoimaisen taajaman edellytys on toimiva keskusta, jossa asuminen ja verkottunut palvelutuotanto ovat keskeinen elementti. Paikallisiin olosuhteisiin soveltuva palvelujärjestelmä ja ikääntyneille soveltuva asuntokannan kehittäminen edistävät turvallisen, muuntojoustavan, houkuttelevan ja helppokulkuisen taajaman kehittämistä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin, EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote), Lapinjärven kunnan, Porvoon kaupungin ja Toimintakeskus Suvannon kanssa (Savitaipale). Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Ympäristöministeriö osallistuivat hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn