Voimalaitoksen sisäisen lämmitysjärjestelmän kartoitus

Opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa Pori Energia Oy:n Aittaluodossa sijaitsevan voimalaitoksen sisäisen kaukolämpöjärjestelmän rakenne, käyttökohteet ja mahdolliset puutteet. Työn alkuvaiheessa oletuksena oli, että talvisin sisäisessä kaukolämpöjärjestelmässä on puutteita. Selvityksen edetessä todettiin, että osassa laitosta lämmitys on riittämätön tai se puuttuu kokonaan. Työ aloitettiin kartoittamalla sisäisen kaukolämpöjärjestelmän rakenne ja kulutuskohteet. Selvitys tehtiin pääasiassa kenttäkierroksilla. Jokainen linja käytiin yksityiskohtaisesti läpi seuraamalla putkien haarautumista. Mittaukset tehtiin käyttäen ultraäänivirtausmittaria, jolla selvitettiin lämmönsiirtimien tulevat ja lähtevät nestevirtaukset. Mittausten pohjalta laadittiin lämmönsiirtimien teholaskelmat. Selvityksessä paljastui, että osa lämmityskohteista oli puutteellisia ja lämmönsiirtimien putkilinjat huonokuntoisia. Tuloksien pohjalta voitiin muodostaa parannusehdotuksia voimalaitoksen sisäisen kaukolämpöjärjestelmän parantamiseksi

Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen

Selvityksessä tarkastellaan korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ensimmäisen osan tilastoselvityksessä analysoidaan sitä, miten ensikertalaisten asema opiskelijavalinnoissa on kehittynyt ja onko koulutukseen sijoittuminen nopeutunut. Erityiskysymyksinä on tarkasteltu siirtohakujen toimivuutta sekä eri valintatapojen vaikutuksia koulutukseen sijoittumiseen alkuvaiheen opintojen etenemiseen. Selvityksen toista osaa varten tehtiin kyselytutkimus valmennuskursseille osallistumisesta neljälle yliopistojen tieteenalalle hakeutuville (kasvatus-, kauppa-, lääke- ja oikeustiede). Kyselyllä haluttiin selvittää, miten laajaa valintakokeeseen valmentaville kursseille osallistuminen on, ketkä kursseille osallistuvat ja missä määrin valmennuskurssit parantavat koulutuspaikan saamisen todennäköisyytt

Elevation of tumor necrosis factor alpha levels is associated with restless legs symptoms in clinically depressed patients

Background: Restless legs syndrome is a sensorimotor disorder associated with several mental illnesses particularly depression. Methods: A cross-sectional study of primary care patients. The prevalence of restless legs symptoms was studied in 706 patients with depressive symptoms and 426 controls without a psychiatric diagnosis by using a structured questionnaire. The depressive symptoms were evaluated with the BDI and the psychiatric diagnosis was confirmed by means of a diagnostic interview (M.I.N.I.). The subjects with elevated depressive symptoms were divided into two groups subjects with depressive symptoms with and without clinical depression. Results: The prevalence of restless legs symptoms was 24.8% in the controls, 50.0% in the patients with clinical depression and 42.4% in the patients with depressive symptoms. CRP value was significantly higher (p =.003) in the clinically depressed patients than in the other groups. There was a higher concentration of TNF-alpha in the subjects with restless legs symptoms (7.4 ng/l +/- 3.2) compared with the subjects without symptoms (6.7 ng/1 +/- 2.3)(p Conclusions: TNF-alpha level was associated with restless legs symptoms only among subjects with depressive symptoms whether they had clinical depression or not. We suggest that TNF-alpha could be an underlying factor between restless legs symptoms and comorbidities.Peer reviewe

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä

Leisure time physical activity and its relation to psychiatric comorbidities in depression. Findings from Finnish Depression and Metabolic Syndrome in Adults (FDMSA) study

Purpose: The study aim was to examine association between leisure time physical activity (LTPA) and psychiatric comorbidities among people with depression. Methods: Total 447 patients aged 35 years and older suffering from depressive symptoms (DS) and who were confirmed depression positive participated this study. The study was conducted between 2008 and 2011 in municipalities within Central Finland Hospital District. DS were determined with Beck Depression Inventory (BDI-21) with cutoff score >= 10 and psychiatric diagnoses were confirmed by Mini-International Neuropsychiatric Interview (M.I.N.I.). LTPA, other diseases as well as use of antidepressant were captured by self-reported questionnaire. Participants also took part in physical examination. The associations between LTPA and psychiatric comorbidities were analyzed using generalized linear models. Results: LTPA level was not related to number of psychiatric comorbidities (after adjustment for age, gender, BMI, BDI and use of antidepressant p = 0.24) among depressed patients. The higher levels of LTPA were linearly associated with lower cardiovascular diseases (p = 0.036) and obesity (p = 0.006) as well as fewer DS <0.001) among depressed patients. Limitations: Possibility of LTPA level overestimation and study results generalizability to younger persons. Conclusions: According to this study, LTPA level is not associated with psychiatric comorbidities among depressed patients in Finnish adult population. However, our results showed that the higher the LTPA level was, the less the participants suffered from depressive symptoms. In addition, higher levels of physical activity were associated with fewer heart diseases and obesity outlining the importance of overall health-care and health promotion although other forms of treatment are also needed.Peer reviewe

Palkkatuen vaikuttavuus – palkkatukijärjestelmän ja sen uudistuksien arviointi

Raportissa selostetaan VN TEAS -rahoitteisena tutkimuksena toteutetun hankkeen keskeisimmät tulokset. Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset. Arviointituloksien tuottamisessa on seurattu kansainvälisiä eturintaman tutkimuksia palkkatuen vaikuttavuudesta sekä sovellettu alan viimeisempiä lähestymistapoja kaltaistamiseen liittyen. Suomen rikkaat rekisteriaineistot mahdollistavat kansainvälisesti vertaillen luotettavien kaltaistamisanalyysien tekemisen. Analyyseissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laajoja yksilötason pitkittäisaineistoja, joihin on myös liitetty tietoja sekä työ- ja elinkeinoministeriön ns. URA-aineistoista että Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteristä. Tilastollisin menetelmin tuotettuja arviointituloksia on soveltuvin osin täydennetty kuvauksellisilla havainnoilla palkkatuella työllistyneistä. Analyysien pohjaksi on tuotettu monipuolinen katsaus alan kansainväliseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen. Arviointitulokset ovat linjassa alan kansainvälisen ja aiemman kotimaisen kirjallisuuden kanssa. Yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa tuella työllistyneiden ansiotuloja, lisää heidän työkuukausiaan ja vähentää heidän työttömyysriskiään tukijakson päättymisen jälkeen, joskaan vaikutukset eivät ole kovin suuria. Lisäksi pidempi tukijakso näyttää nostavan vaikuttavuusarvioita jonkin verran. Kuntasektorille sekä muille yksityisille toimijoille kohdennettu palkkatuki ei sitä vastoin vaikuta toimivalta välineeltä tavoitteen ollessa tuella työllistyneiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja työllisenä pysymisen parantaminen. Tämä herättää kysymyksen siitä, että olisiko näiden sektoreiden osalta eri tavoin suunniteltu ja implementoitu palkkatuki tai peräti jokin aivan toinen toimenpide tältä osin vaikuttavampi ratkaisu. Jatkoa ajatellen aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinneissa tulisi myös Suomessa edetä samaan suuntaan kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, missä aktiivista työvoimapolitiikkaa arvioidaan nykyään pääosin satunnaistettuihin kokeisiin nojautuen. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimenpidekokonaisuuksiin tai erilaisten toimenpiteiden limittymiseen ja myös kustannus- hyötyanalyyseihin

A longitudinal study of restless legs symptoms among patients with depression

Background The aim of this study was to analyse the relationship between depressive symptoms and clinical depression and restless legs symptoms in a longitudinal primary care setting. Methods The prevalence of restless legs symptoms at baseline and after a six-year follow-up was studied in 474 patients with depressive symptoms and 333 population-based control subjects without depressive symptoms. Depressive symptoms at the baseline and after the six-year follow-up were evaluated with the Beck Depression Inventory (BDI) Second Edition. A psychiatric diagnosis was confirmed with a diagnostic interview (M.I.N.I.). Statistical comparisons between groups were made using analysis of variance (ANOVA) for continuous variables and a chi-square test or logistic models for categorical variables. Repeated measures were analysed using generalizing estimating equations (GEE) models. Results At baseline the prevalence of restless legs symptoms was 24.3% in control subjects, 43.8% in the patients with depressive symptoms without a depression diagnosis, and 49.3% in clinically depressed patients. During the follow-up up the prevalence of restless legs symptoms declined significantly (p = 0.003). In addition to baseline restless legs symptoms, the prognostic factors for restless legs symptoms among patients with clinical depression were age and BDI score. In the control subjects, moderate and high leisure time physical activity was inversely associated with restless legs symptoms at the follow-up. Conclusions A higher level of baseline depressive symptoms was a risk factor for restless legs symptoms in patients with clinical depression. In the prevention and treatment of restless legs symptoms among the patients with depression, the priority is the effective treatment of depression.Peer reviewe