Place-name perspectives on the Saami past: The importance of multidisciplinary source criticism

This paper presents some basic methods for studying early modern and prehistoric times of Saami communities with the help of place-names. The main aim is to point out the fundamental significance of source criticism in such studies. The roles of linguistic and cultural information in place-name studies are also discussed. As an example, a study on the place-name family Guivi by T. I. ltkonen is revisited and some relevant previously unpublished archaeological material is reported. Finally a framework for a well-constructed study that combines place-names and cultural information is presented

Perusteellista ja perusteltua perustietoa pohjoissaamen paikannimistä

Kirja-arvio teoksesta: Samuli Aikio 2017. Davvisámi báikenamat. Kárášjohka: ČálliidLágádus. 272 s. ISBN 978-82-8263-220-1

Inarinsaamen ja koltansaamen nuotta-apajien nimet: nimeämiskulttuureja etsimässä

In this article the structure, formation and naming reasons of Inari (Aanaar) and Skolt Saami seine fishing ground names are analyzed and an overview of the history and the vocabulary connected to seine fishing are discussed. The material consists of samples of 204 Inari Saami names from the municipality of Inari, Finland and 161 names from Suõʹnnʼjel Saami village in Pechenga, present day Russia. The used method is an applied version of the syntactic-semantic classification model developed originally by Kurt Zilliacus and Eero Kiviniemi during 1960’s and 70’s. The applicability of the method on Saami place name materials is critically discussed. The results show that Inari and Skolt Saami place name grammars that regulate the structure and formation of the names differ from one another but there are also many similarities. In Skolt Saami names, a clearly prototypic structure model can be found: it includes two syntactic parts (a modifier part and a generic part) and ends to word laapp ‘fishing ground’. The Skolt Saami names are on average one word longer than in Inari Saami. The mentioned type can be found in Inari Saami but there is also a variety of other types that are as common as that. The structure types of Inari Saami fishing ground names resemble the types of house names. The naming reasons, on the other hand, are mostly similar. The most popular reason in both languages is to situate the named place in the surrounding landscape.Peer reviewe

Inarinsaamen ja koltansaamen nuotta-apajien nimet:: nimeämiskulttuureja etsimässä

In this article the structure, formation and naming reasons of Inari and Skolt Saami seine fishing grounds’ names are analyzed and an overview of the history and the vocabulary connected to seine fishing are discussed. The material consists of samples of 204 Inari Saami names from the municipality of Inari, Finland and 161 names from Suõʹnnʼjel Saami village in Pechenga, present day Russia. The used method is an applied version of the syntactic-semantic classification model developed originally by Kurt Zilliacus and Eero Kiviniemi during 1960’s and 70’s. The applicability of the method on Saami place name materials is critically discussed. The results show that Inari and Skolt Saami place name grammars that regulate the structure and formation of the names differ from one another but there are also many similarities. In Skolt Saami names a clearly prototypic structure model can be found: it includes two syntactic parts (a modifier part and a generic part) and ends to word laapp ‘fishing ground’. The Skolt Saami names are on average one word longer than in Inari Saami. The mentioned type can be found in Inari Saami but there is also a variety of other types that are as common as that. The structure types of Inari Saami fishing grounds’ names resemble the types of houses’ names. The naming reasons, on the other hand, are mostly similar. The most popular reason in both languages is to situate the named place in the surrounding landscape.Tässä artikkelissa analysoin inarin- ja koltansaamen nuotta-apajien nimien rakennetta, muodostamistapaa ja nimeämisperusteita. Lisäksi tarkastelen nuottaamiseen liittyvää sanastoa ja sen historiaa. Materiaalina on 204 inarinsaamenkielistä apajannimeä Inarista sekä 161 koltansaamenkielistä apajannimeä Suonikylästä, Petsamosta. Nimiä analysoidaan Kurt Zilliacusin ja Eero Kiviniemen 1960 ja -70-luvuilla kehittämän syntaktis-semanttisen luokittelumallista sovelletulla metodilla. Alkuperäisen metodin sopivuutta saamen kielten paikannimien luokitteluun lähestytään kriittisesti. Tulokset osoittavat, että inarin- ja koltansaamen nimiopit eroavat toisistaan, mutta niissä on myös paljon yhteistä. Koltansaamen apajannimistä on tunnistettavissa selvästi prototyyppinen, kaksisosainen rakennetyyppi, jonka perusosa on tai se päättyy sanaa laapp ’apaja’. Koltansaamen apajannimet ovat keskimäärin yhden sanan pidempiä kuin inarinsaamessa. Edellä mainittu rakennetyyppi löytyy myös inarinsaamesta, mutta se on vain yhtä tavallinen kuin useat muut tyypit. Inarinsaamen apajannimien rakennetyypit muistuttavat talonnimien rakennetyyppejä. Nimeämisperusteet ovat pääosin samanlaisia kummassakin kielessä. Tavallisin nimeämisperuste on molemmissa kielissä apajan sijainnin tai aseman kuvaaminen

Nauravat tunturit

Tiivistelmä Kun saamelainen menee metsään, hän ei välttämättä mene puita kasvavalle alueelle. Metsä, pohjoissaameksi meahcci, tarkoittaa kentän eli asutun pihapiirin ulkopuolista aluetta kasvillisuudesta riippumatta