Synergistic use of fermentation and extrusion processing to design plant protein-based sausages

The synergistic effect of lactic acid fermentation and high-moisture extrusion processing of pea protein on the microbiological and sensory properties of plant-based sausages was investigated. Plant-based sausages were formed by combining fermented pea protein concentrate (PPC) biomass with high-moisture extruded pea protein isolate (PPI). Pea protein concentrate (PPC) was fermented with Lactococcus lactis subsp. lactis and Lactiplantibacillus plantarum to improve the perceived structure, texture, and flavour (specifically via expression of glutamic acid which is connected to umami flavour) of plant-based sausages.The sausages were prepared by stuffing the mixture of extruded PPI and fermented PPC (addition level 70:30) inside vegetarian casings followed by steam cooking. After preparation and cooking of the sausages, a trained sensory panel evaluated the intensities of ten selected attributes defining the flavour, odour, colour, and texture. In addition, dry matter content, acidification, microbial quality, and glutamate contents were analysed.The results demonstrated that fermentation decreased the pea-like odour and improved the texture of the sausages. In addition, yeast-like odour and umami taste were observed. The study was able to demonstrate novel clean-label processing approaches by combined fermentation and extrusion to generate in-situ meat-like flavour and texture based on plant protein ingredients

6 kuukauden 4 vuoden ikäisten lasten rokottaminen COVID-19-tautia vastaan Suomessa

Suomessa COVID-19-pandemia alkoi maaliskuussa 2020. Epidemian kuva on ajan kuluessa muuttunut vallitsevan virusvariantin vaihtuessa ja väestön rokotusten edetessä. Aikuisten koronarokotukset aloitettiin Suomessa vuodenvaihteessa 2020-2021. Kesällä 2021 lääkeviranomainen hyväksyi myyntiluvan laajennuksen 12 15-vuotiaiden koronarokotteille. Tämän ikäryhmän rokotukset aloitettiin Suomessa loppukesästä 2021. Myyntilupa laajeni syksyllä 2021 5-11-vuotiaisiin lapsiin, joiden rokotukset alkoivat Suomessa loppuvuodesta 2021. Lokakuussa 2022 Euroopan lääkevirasto EMA suositteli mRNA-koronarokotteiden myyntiluvan laajentamista 6 kuukauden 4 vuoden ikäisille lapsille. Tässä työpaperissa esitetään SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama tautitaakka 6 kuukauden 4 vuoden ikäisillä lapsilla, aiempien COVID-19-infektioiden merkitys suojalle uutta tautia vastaan, 6kk-4-vuotiaiden koronarokotusten tehokkuus ja turvallisuus nykyisen tutkimustiedon perusteella sekä arvio rokotusten toteutettavuudesta. Lopussa esitetään yhteenveto johtopäätöksistä ja pohdinta tämän ikäryhmän lasten rokotusten aloittamisesta Suomessa. Työpaperin on tehnyt Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten koronarokottamisen alatyöryhmä

5-11-vuotiaiden lasten rokottaminen COVID-19 tautia vastaan Suomessa

Tässä työpaperissa esitetään koronaviruksen tautitaakka 5-11-vuotiailla lapsilla, ikäryhmän rokotuksien vaikutus epidemiaan, 5-11-vuotiaiden koronarokotusten tehokkuus ja turvallisuus nykyisen tutkimustiedon perusteella sekä arvio rokotusten toteutettavuudesta. Lopussa esitetään johtopäätökset ja pohdinta lasten rokotusten aloittamisesta Suomessa. Työpaperin on tehnyt kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten koronarokottamisen alatyöryhmä

Arvon muodostuminen uudessa digitaalisessa vuorovaikutussovelluksessa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa suomalaiselle teknologiakasvuyritykselle heidän asiakasarvonsa syntymisprosessista asiakkaiden maailmassa ja vuorovaikutusviestinnän automatisointimahdollisuuksista. Kehittämistehtävinä oli selvittää asiakaskokemuksen nykytila, suunnitella yhdessä asiakkaiden kanssa tulevaisuuden asiakaskohtaamismallia, tarkastella digitalisaatiota ja internet-taloutta toimeksiantajan liiketoiminnassa, sekä tuottaa ehdotuksia, miten automaatiota voidaan hyödyntää vuorovaikutuksessa. Työ tehtiin toimintatutkimuksen viitekehyksellä yhdistäen toimintatutkimuksen ja palvelumuotoilun prosessit kokonaisasetelmaksi. Kehittämistyössä käytettiin hyväksi etnografisista lähtökohdista tehtyjä teemahaastatteluja ja havainnointia, palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä, sekä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmää. Tulokset ja johtopäätökset tuotettiin Service Logic Business Model Canvasilla ja Service Blueprintillä, jotka mallinsivat sekä arvonmuodostumista että asiakkaanpolun kriittisiä kohtia. Kehittämistyö eteni ketterinä iteraatioina tiiviissä vuorovaikutuksessa toimeksiantajan kanssa. Tuloksena syntyivät innovatiiviset ja toimeenpanokelpoiset lopputulokset. Tuloksista ilmenee miten ja mistä asiakasarvo muodostuu toimeksiantajan uuden digitaalisen sovelluksen myötä, ja miksi tämä liiketoimintaidea on potentiaalinen globaaleille markkinoille murtamaan perinteisiä liiketoimintamalleja. Lisäksi esitetään tulokset, millaisesta automaattisesta vuorovaikutuksesta asiakkaat saisivat lisäarvoa ja millaisilla ehdoilla he olisivat valmiita vuorovaikutukseen keinoälyn kanssa. Jatkokehittämisehdotuksia työhön löytyy useita ja ne esitellään opinnäytetyön lopussa.The purpose of the thesis was two-fold: firstly, to generate new information on how a Finnish technology startup’s customer value is formed, and secondly, to find out how customer interactions can be automated in a manner that increases customer value. The action research was set out to find out the current state of the customer experience and to plan the future customer journey model together with the customers. The thesis also reviewed how digitalization and internet economics affect the target organization’s business, and provided suggestions on how to automate their labor-intensive customer interactions in a manner that increases customer value. The work followed action research framework, but combined processes from both action research and service design, to form an overall guiding structure. The thesis utilized observations and theme interviews with ethnographical influences, as well as participatory methods of service design and futures research. The conclusions and results were combined in a customer journey map and a Service Logic Business Model Canvas. The work was carried out in agile iterations in close interaction with the target organization and their customers. The end results were innovative and had added value for the target organization. The results demonstrate the process in which a customer’s value is created and captured, and why this business idea has the potential to break some traditional business models in the global marketplace. In addition, this thesis presents the results of how this organization can automate their customer interaction with added value, and under what conditions customers would be ready to interact with artificial intelligence. There are several suggestions for further development work in the last chapter of this thesis

Tarkkaavaisuuden orientoitumiseen liittyvä pään liikkeen väheneminen seitsemän kuukauden ikäisillä lapsilla

Ihminen tarvitsee tarkkaavaisuutta vauvaiästä lähtien kyetäkseen toimimaan osana monimuotoista, lukuisista ärsykkeistä koostuvaa ympäristöään, ja tarkkaavaisuutta pidetäänkin toisinaan yhtenä varhaislapsuuden kognitiivista kehitystä parhaiten kuvaavana ominaisuutena. Vauvan tarkkaavaisuuden orientoitumista ja ylläpitämistä on mahdollista tutkia katseen lisäksi tarkastelemalla muita tarkkaavaisuuden komponentteja, kuten pään liikettä. Katseen kohdistumiseen tarkkaavaisuuden kohteena olevaan objektiin on aiemmissa tutkimuksissa todettu liittyvän pään liikkeen vähenemistä, kun kysymystä on tarkasteltu vähintään 10 kuukauden ikäisillä lapsilla. Lisäksi tarkkaavaisuuden intensiteettiä voidaan tarkastella esimerkiksi tutkimalla erilaisten ärsykekategorioiden vaikutusta tarkkaavaisuuteen. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että vauvan tarkkaavaisuus suuntautuu voimakkaammin ja pidempikestoisesti kasvoihin kuin muihin objekteihin. Kyseisestä ilmiöstä käytetään nimitystä kasvopreferenssi ja se on voimakkaimmillaan ensimmäisen elinvuoden toisella puoliskolla. Tämän pro gradu -tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, väheneekö seitsemän kuukauden ikäisen vauvan pään liike tietokoneen ruudulta näytettyjen kasvo- ja kontrollikuvien katsomisen aikana. Toisena tavoitteena oli tarkastella, väheneekö pään liike eri tavalla kasvo- ja kontrollikuvien katsomisen välillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta toisistaan erillisissä tutkimuksissa kerättyä aineistoa (n = 14 + 45), joissa oli selvitetty seitsemän kuukauden ikäisten lasten kasvojen havaitsemista samanlaisella tietokoneavusteisella tutkimusasetelmalla. Tutkittavat rekrytoitiin tutkimuksiin Väestötietojärjestelmästä tilatun otannan pohjalta. Otanta koostui Turun seudulla asuvista äideistä, joilla oli tutkimuksen ikäkriteerit täyttävä lapsi. Aineistojen analyysissa käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysia, jossa riippuvana muuttujana oli pään liike ja riippumattomina muuttujina aika ja kuvaärsyke. Tulokset olivat osittain odotetun kaltaisia. Pään liike väheni erittäin merkitsevästi sekä kasvo- että kontrollikuvien katsomisen ensimmäisen 400 millisekunnin aikana kummankin tutkimuksen aineistossa. Sen sijaan nähdyn objektin kategorialla ei ollut vaikutusta pään liikkeeseen eli kasvokuvan näkeminen ei johtanut selvempään pään liikkeen vähenemiseen. Tulokset viittaavat siihen, että vauvan pään liikkeen vähenemisellä on toiminnallista, vauvan keskittymistä helpottavaa vaikutusta tarkkaavaisuuden orientoitumisessa. Tämän lisäksi pään liikkeen väheneminen tarkkaavaisuuden orientoitumisen yhteydessä voi toimia nk. sosiaalisena vihjeenä muille siitä, että vauvan huomio on kiinnittynyt tiettyyn objektiin. Koska haasteet tarkkaavaisuuden ja pään liikkeen koordinaatiossa ovat tutkimusten mukaan yhteydessä heikkoon tarkkaavaisuuden säätelyyn, on pään liikkeen yhteyttä tarkkaavaisuuteen näin ollen tärkeää tutkia mahdollisimman varhaisessa kehitysvaiheessa. Tämän tutkimuksen perusteella nk. kasvopreferenssi ei näytä vaikuttavan vauvan pään liikkeeseen. Tulosta saattavat selittää tutkimusasetelmaan, otoksen edustavuuteen tai aineiston analyysiin liittyvät tekijät. Jatkossa voisi tutkia tarkemmin kehon liikkeen yhteyttä tyypilliseen ja epätyypilliseen tarkkaavaisuuden kehitykseen tässä tutkimuksessa kehitettyä menetelmää käyttäen. Tyypillisestä poikkeavien kehityskulkujen tunnistaminen sekä pään liikkeen että kasvojen havaitsemisen osalta, ja lapsen sekä hänen kehitysympäristönsä tukeminen kehityksen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on olennaista lapsen suotuisan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi

Fyysinen aktiivisuus oppimisen alueilla : Liikunta osana varhaiskasvatussuunnitelman perusteita

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä liikuntaa varhaiskasvatuksessa yleisesti sekä toimeksiantajan luona, eli päiväkoti Touhula TemppuVekarassa. Tavoitteena oli koostaa vinkkivihko, jossa fyysisen aktiivisuuden näkökulma yhdistyy varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2016) oppimisen alueisiin. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä, havainnointia ja haastattelua, jotka toteutettiin toimeksiantajan henkilökunnalle syys- ja lokakuun vaihteessa vuonna 2018. Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, minkälainen liikunnallinen toiminta tukee kunkin oppimisen alueen tehtävää sekä erilaisia konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä liikunnallinen toiminta käytännössä voisi eri oppimisen alueiden kohdalla olla. Havainnoinnin ja haastattelun avulla kerättiin näiden lisäksi toimintaympäristön muokkaamisessa auttavia vinkkejä. Aineiston keruun tuloksena saatiin selville useita yksittäisiä leikkejä sekä laajempia toimintakokonaisuuksia, jotka tukevat eri oppimisen alueiden tehtäviä kasvattaen samalla fyysisen aktiivisuuden määrää. Tuloksissa kävi ilmi, että liikunta ja fyysinen aktiivisuus on mahdollista nähdä osana kaikkia oppimisen alueita monin eri tavoin. Näitä tuloksia hyödyntäen sekä lähteistä kerätyn aineiston ja omien kokemustemme pohjalta koottiin vinkkivihko. Opinnäytetyön teoriapohja koostuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä fyysisen aktiivisuuden nykytilasta ja suosituksista.The purpose of the thesis was to increase the amount of physical exercise in early childhood education in general and particularly in daycare center Touhula TemppuVekara, which commissioned the thesis. The aim was to compile a tip booklet where the physical activity perspective is combined with the learning areas of National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (Finnish National Agency for Education 2017). The data collection methods used were questionnaire, observation and interview. They were conducted with the staff of the daycare center at the turn of September and October 2018. The questionnaire was used to gather information about which physical activity supports the function of each learning area, and also to get a variety of concrete examples of what physical activity could in practice be for different learning areas. Observation and interviews also provided useful tips for modifying the environment. Data collection helped to discover many individual plays and wider activities that support different functions of learning areas and increase the amount of physical activity at the same time. The results revealed that it is possible to see exercise and physical activity as a part of every learning area in many ways. The tip booklet was compiled by using the results of the data, sources material and the writers’ own experience of early childhood education. The knowledge base of the thesis consists of the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care, child´s growth and development, the present situation and the current recommendations for children’s physical activity

Palliatiivisen hoidon opettajien osaamisen vahvistaminen

Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysalan opettajilla tulee olla riittävä osaaminen palliatiivisesta hoidosta. Osaamisen päivittäminen opetussuunnitelma- ja kansainvälisten suositusten mukaiseksi on ajankohtaista. Näin taataan koulutuksessa oleville opiskelijoille riittävä osaaminen toimia palliatiivisen potilaan ja hänen läheisensä tukena sairauden eri vaiheissa. EduPal-hankkeessa palliatiivisen hoidon opettajille suunniteltiin viiden opintopisteen laajuinen verkkokurssi, jonka tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista palliatiivista hoidosta sekä pedagogista osaamista.Abstract Strenghtening competencies of palliative care teachers Teachers of future healthcare professionals should have adequate expertise in palliative care, and they should update their expertise in accordance with curriculum- and international recommendations. In this way, students in education are guaranteed sufficient skills to act as support for the palliative patient and their loved ones at different stages of the disease. A fivecredit online course for palliative care teachers was designed to strengthen the teachers’ competence in palliative care and pedagogical competence