Population ageing and fiscal sustainability in Finland: a stochastic analysis

This study analyses the fiscal sustainability of the Finnish public sector using stochastic projections to describe uncertain future demographic trends and asset yields. While current tax rates are unlikely to yield sufficient tax revenue to finance public expenditure with an ageing population, if developments are as expected, the problem will not be very large. However, there is a small, but not negligible, probability that taxes will need to be raised dramatically, perhaps by over 5 percentage points. Such outcomes, if realised, could destabilise the entire welfare state. The study also analyses three policy options aimed at improving sustainability. Longevity adjustment of pension benefits and introduction of an NDC pension system would reduce the expected problem and narrow the sustainability gap distribution. Under the third option, pension funds would invest more in equities and expect to get higher returns. This policy also limits the sustainability problem, but only under precondition that policymakers in the future can live with substantially larger variation in the value of the funds without adjusting tax rules or benefits.public finance; fiscal sustainability; uncertainty; stochastic simulations

Kuntoutus tarinallisesta näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tavoitteenani tässä tutkimuksessa on lisätä ymmärrystä kuntoutustoiminnasta tarinallisen näkökulman avulla. Tutkimus muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa koostuu johdantoartikkelista ja toinen osa sisältää kolme kuntoutusta käsittelevää artikkelia. Tehtävät, joihin pyrin tässä tutkimuksessa vastaamaan, ovat tarinallisen lähestymistavan sijoittaminen soveltavan sosiaalipsykologisen tutkimuksen kenttään, kuntoutukseen liittyvän tutkimuksen tarkasteleminen erilaisista soveltavan tutkimuksen näkökulmista, tarinallisen lähestymistavan lähtökohtien selkeyttäminen sosiaalipsykologisten taustateorioiden avulla ja kuntoutuksen tarinallisten mahdollisuuksien tarkasteleminen empiiristen tutkimusten valossa. Johdantoartikkelissa tarkastelen erilaisia soveltavan tutkimuksen lähtökohtia ja intressejä. Soveltavalla sosiaalipsykologisella tutkimuksella voi olla monenlaisia tavoitteita, vaikka usein se ymmärretäänkin yksinkertaistaen erilaisten interventioiden kehittämiseen tai niiden vaikutusten arviointiin tähtääväksi tutkimukseksi. Tämänkaltaista soveltavaa tutkimusta kutsutaan ”puhtaan tieteen mallin” mukaiseksi tutkimukseksi. Soveltavaa tutkimusta voidaan tehdä myös ”sosiaalitieteen mallin” mukaisesti, jolloin huomio suuntautuu sosiaalisten ongelmien taustoihin ja luonteeseen. Tämän työn keskeinen teema on kuntoutus. Kommentoin kuntoutukseen liittyvää tutkimusta erilaisten soveltavan tutkimuksen intressien näkökulmista. Narratiivinen eli tarinallinen lähestymistapa on tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Lähestymistavan esittelyssä painotan kahden teoreettisen suuntauksen (konstruktivismi ja sosiaalinen konstruktionismi) merkitystä lähestymistavan kehitykselle ja sen erilaisille tulkinnoille. Sijoitan johdantoartikkelissa työn toisessa osassa olevien soveltavien tutkimusten tulokset edellä mainittuihin teoreettisiin näkökulmiin. Keskeinen tulos on tulkinta narratiivisesta kuntoutumisesta. Sairaus tai muun elämänmuutos aiheuttaa yleensä katkoksen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Narratiivinen kuntoutuminen tarkoittaa muutoksille merkityksen antavan tarinan palautumista tai uudenlaisen juonen löytymistä. Toinen keskeinen tulos on sosiaalisen tarinavarannon variaation kuvaaminen. Sosiaalinen tarinavaranto tarjoaa erilaisia metaforia ja logiikoita elämänmuutosten tulkitsemiseen ja merkityksellistämiseen. Lopuksi totean, että narratiivinen lähestymistapa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia soveltavaan kuntoutuksen tutkimiseen. Tutkimuksen toinen osa sisältää kolme kuntoutusta käsittelevää artikkelia. Ensimmäinen artikkeli (Valkonen 1997a) perustuu työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa olleiden kuntoutujien haastatteluihin. Tarkastelen siinä työkykyyn ja kuntoutumiseen liittyviä kokemuksia ja tulkitsen kuntoutumista narratiivisena prosessina. Toisessa artikkelissa (Valkonen 1998a) tarkastelen sydäninfarktiin liittyviä sosiaalisia käsityksiä ja sen aineisto on kerätty eläytymismenetelmällä. Sydäninfarkti saa tutkimuksen mukaan erilaisia merkityksiä elämäntavan, taistelun, emansipaation, kohtalon tai sattuman metaforien yhteydessä. Kolmannessa artikkelissa (Valkonen 1998b) olen käyttänyt samaa aineistonkeruumenetelmää ja olen kartoittanut siinä työkyvyn muutoksiin liittyviä sosiaalisia mallitarinoita. Löydetyt tarinat noudattivat individualistista, sosiaalista, institutionaalista tai determinististä logiikkaa

Rehabilitation from the narrative approach

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The aim of this study is to enhance the understanding of rehabilitation through narrative approach. The study is divided in two parts. The first part serves as an introduction to the whole work, whereas the latter part is constituted from three separate articles, all dealing with rehabilitation. The objectives of this study are fourfold: to situate the narrative approach in the field of the applied social psychological research, to examine the rehabilitation research from variety of perspectives of the applied research, to clarify the basis of the narrative approach through social psychological theories and to examine the narrative possibilities of the rehabilitation in the light of the empirical research. The introduction article examines backgrounds and interests of applied research. Applied social psychological research may have many kinds of aims however in its most common usage it usually refers to developing or evaluating interventions. That kind of application is defined as ‘the pure science model’. Applied research can be carried out also using ‘the social science model’ where the attention is pointed towards the background conditions and the nature of social problems. The study seeks to scrutinize rehabilitation research from a variety of perspectives and interests of the applied research. The study relies theoretically on narrative approach with special focus on two theoretical orientations (constructivism and social constructionism). In the introductory article I construct a theoretical framework mentioned above, within which the applied researches presented in second part are studied. The research argues that after under going illness or other kind of life change people have to combine past, present and future into a narrative form to make events and experiences meaningful and understandable. Another central result of the study is to acknowledge the variation within the social stock of narratives. There are different kinds of metaphors and logics to interpret life events and to make them meaningful. At the end of the introduction article I state that the narrative approach offers many possibilities for applied research within rehabilitation. Second part of the study consists of three articles, all dealing with rehabilitation. First one (Valkonen 1997) is based on the interviews of people who took part of rehabilitation in order to maintain working capacity. I examine the experiences concerning working capacity and rehabilitation and interpret the rehabilitation as a narrative process. In the second article (Valkonen 1998a) I take a look at the social stock of narratives that is connected to the hearth attack. The empirical material is collected using the method called non-active role - playing. The meaning of hearth attack changed when it was connected to metaphor of life style, struggle, emancipation, fate or chance. The third article (Valkonen 1998b) utilises the same empirical method now focusing on the social stock of narratives concerning the changes in working capacity. Narratives that I found followed individual, social, institutional and deterministic logic

Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset

Suomen väestö ikääntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin. Pieni lasten lukumäärä näyttäytyy ensimmäisen parinkymmenen vuoden aikana kansantalouden ja julkisen talouden kannalta positiivisena, mutta se kumuloi samanaikaisesti tulevaa vajetta työvoimaan ja verotuloihin. Työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Hyvinvointivaltio ei ole varautunut väestörakenteen muutokseen ja sen aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen, jotka heikentävät mahdollisuuksia pitää yllä luvattuja julkisia palveluja ja haluttua tulonjakoa jatkossa. Tulevien sukupolvien asema heikkenee, jos veroasteen nousu ja velkaantuminen jatkuvat. Olemme tarkastelleet työurien pidentämistä alku- ja loppupäästä opintoaikaa lyhentämällä ja eläkeikää myöhentämällä ja eläkevarojen sijoituspolitiikan tehostamista. Näillä kaikilla toimilla voitaisiin vahvistaa julkistaa taloutta. Lisäksi tutkimme sukupolvien välisen tulonjaon tasaamista sitomalla eläkerahastointia syntyvyyteen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Linking retirement age to life expectancy: what happens to working lives and income distribution?

This report examines how the raising of the retirement age and linking it to the expected life expectancy would affect the working life decisions of wage earners who are approaching retirement age, the income distribution and the sustainability of the earnings-related pension system. The method used divides the wage earners per age, gender and educational level

Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen

Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida työmarkkinajärjestöjen syyskuussa 2014 sopiman työeläkeuudistuksen vaikutuksia työeläkejärjestelmään, julkisen talouden kestävyyteen, kansantalouteen ja tulonjakoon. On odotettavissa, että ehdotus muutetaan lainsäädännöksi ja hyväksytään eduskunnassa siten, että se tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Sopimuksen joidenkin yksityiskohtien täsmennys on vielä kesken, mutta niillä ei odoteta olevan suurta merkitystä. Sopimus on laaja kokonaisuus, josta tässä tutkimuksessa ovat mukana keskeiset työeläkejärjestelmää koskevat osat ja työttömyysputken ikärajan nosto

Eläkeiän sitominen elinaikaan: miten käy työurien ja tulonjaon?

Raportissa tutkitaan sitä, miten vanhuuseläkeiän nosto ja sen sitominen elinajan odotteeseen vaikuttaisivat lähellä eläkeikää olevien palkansaajien työurapäätöksiin, tulonjakoon ja työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Käytetty menetelmä erottelee palkansaajat iän, sukupuolen ja koulutustason mukaan