Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tavoitteenani tässä tutkimuksessa on lisätä ymmärrystä kuntoutustoiminnasta tarinallisen näkökulman avulla. Tutkimus muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa koostuu johdantoartikkelista ja toinen osa sisältää kolme kuntoutusta käsittelevää artikkelia. Tehtävät, joihin pyrin tässä tutkimuksessa vastaamaan, ovat tarinallisen lähestymistavan sijoittaminen soveltavan sosiaalipsykologisen tutkimuksen kenttään, kuntoutukseen liittyvän tutkimuksen tarkasteleminen erilaisista soveltavan tutkimuksen näkökulmista, tarinallisen lähestymistavan lähtökohtien selkeyttäminen sosiaalipsykologisten taustateorioiden avulla ja kuntoutuksen tarinallisten mahdollisuuksien tarkasteleminen empiiristen tutkimusten valossa. Johdantoartikkelissa tarkastelen erilaisia soveltavan tutkimuksen lähtökohtia ja intressejä. Soveltavalla sosiaalipsykologisella tutkimuksella voi olla monenlaisia tavoitteita, vaikka usein se ymmärretäänkin yksinkertaistaen erilaisten interventioiden kehittämiseen tai niiden vaikutusten arviointiin tähtääväksi tutkimukseksi. Tämänkaltaista soveltavaa tutkimusta kutsutaan ”puhtaan tieteen mallin” mukaiseksi tutkimukseksi. Soveltavaa tutkimusta voidaan tehdä myös ”sosiaalitieteen mallin” mukaisesti, jolloin huomio suuntautuu sosiaalisten ongelmien taustoihin ja luonteeseen. Tämän työn keskeinen teema on kuntoutus. Kommentoin kuntoutukseen liittyvää tutkimusta erilaisten soveltavan tutkimuksen intressien näkökulmista. Narratiivinen eli tarinallinen lähestymistapa on tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Lähestymistavan esittelyssä painotan kahden teoreettisen suuntauksen (konstruktivismi ja sosiaalinen konstruktionismi) merkitystä lähestymistavan kehitykselle ja sen erilaisille tulkinnoille. Sijoitan johdantoartikkelissa työn toisessa osassa olevien soveltavien tutkimusten tulokset edellä mainittuihin teoreettisiin näkökulmiin. Keskeinen tulos on tulkinta narratiivisesta kuntoutumisesta. Sairaus tai muun elämänmuutos aiheuttaa yleensä katkoksen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Narratiivinen kuntoutuminen tarkoittaa muutoksille merkityksen antavan tarinan palautumista tai uudenlaisen juonen löytymistä. Toinen keskeinen tulos on sosiaalisen tarinavarannon variaation kuvaaminen. Sosiaalinen tarinavaranto tarjoaa erilaisia metaforia ja logiikoita elämänmuutosten tulkitsemiseen ja merkityksellistämiseen. Lopuksi totean, että narratiivinen lähestymistapa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia soveltavaan kuntoutuksen tutkimiseen. Tutkimuksen toinen osa sisältää kolme kuntoutusta käsittelevää artikkelia. Ensimmäinen artikkeli (Valkonen 1997a) perustuu työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa olleiden kuntoutujien haastatteluihin. Tarkastelen siinä työkykyyn ja kuntoutumiseen liittyviä kokemuksia ja tulkitsen kuntoutumista narratiivisena prosessina. Toisessa artikkelissa (Valkonen 1998a) tarkastelen sydäninfarktiin liittyviä sosiaalisia käsityksiä ja sen aineisto on kerätty eläytymismenetelmällä. Sydäninfarkti saa tutkimuksen mukaan erilaisia merkityksiä elämäntavan, taistelun, emansipaation, kohtalon tai sattuman metaforien yhteydessä. Kolmannessa artikkelissa (Valkonen 1998b) olen käyttänyt samaa aineistonkeruumenetelmää ja olen kartoittanut siinä työkyvyn muutoksiin liittyviä sosiaalisia mallitarinoita. Löydetyt tarinat noudattivat individualistista, sosiaalista, institutionaalista tai determinististä logiikkaa
