Tietokulttuurin ulottuvuudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa organisaatioissa:vuorovaikutteisen tiedolla johtamisen haaste

This article examines the dimensions of information culture (Choo 2013) in Finnish social and health care. Secondly, we ask how information culture should be developed in the context of reforms. Information culture is defined as interactive, open and value­based activity in organizations, and it can be defined by four dimensions: rule­following, relationship­based, risk­taking and result­oriented. The dimensions are studied based on 223 survey responses from the managers and supervisors in two health care districts. The results show that there is activity in all dimensions, result­oriented gets the slightly highest scores. Result­oriented and relationship­based information cultures are highly valued, but borders and problems in information reliability effect on information usage. Conclusively, supporting information creating and sharing activities and leadership practices are considered important in developing relationship­based and creative information culture in social and health care organizations

Sosiaalinen pääoma ja vuorovaikutus kunnissa virtuaalisen johtamisen kontekstissa

Etätyöhön ja virtuaaliseen johtamiseen siirtyminen COVID-19-pandemian aikana oli radikaali muutos monilla työpaikoilla. Kunnissa etätyöhön siirryttiin mahdollisuuksien mukaan ja monipaikkaisuus on jäänyt pysyväksi osaksi paikallista hallintoa ja palveluja. Lähestymme artikkelissamme virtuaalista johtamista sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Olemme kiinnostuneita, miten sosiaalisen pääoman ulottuvuudet ja mekanismit toteutuvat kuntien ylemmän ja keskijohdon johtamistyössä siirryttäessä etä- ja hybridityöhön vuosina 2020-2021. Käsittelemme sitä, miten kuntien johto näkee johtamisen ja vuorovaikutuksen toteutuvan virtuaalisen johtamisen kontekstissa, miten sosiaalisen pääoman ulottuvuudet ja mekanismit ilmenevät virtuaalisissa verkosto- ja vuorovaikutussuhteissa, ja millainen virtuaalinen vuorovaikutus vahvistaa sosiaalista pääomaa. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen case-tutkimus. Haastattelimme kevään 2021 aikana 22 johtajaa kahden kunnan ylimmästä ja keskijohdosta. Tuloksissa etäpalaverit kattoivat valtaosan päivästä. Useimmiten tarkoituksena oli informointi ja yhteisten linjausten tekeminen, mikä rajoitti keskustelua. Yhteisöpuheessa painottuivat yhteisöllisyys, ratkaisukeskeisyys ja inhimillisyys, kun taas minäpuheessa korostuivat etenkin ongelmakeskeisyys, hierarkkisuus ja perinteinen johtamiskäsitys. Keskeiseksi löydökseksi nousee virtuaalisen johtamisen rakenteiden ja töiden seurannan järjestäminen, joka lisää osallisuutta ja keskustelua vahvistaen sosiaalista pääomaa

Redefining Local Self-Government: Finnish Municipalities Seeking Their Essence

acceptedVersionPeer reviewe

Henkilöstö kuntauudistuksissa : psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä

Hanna Vakkalan väitöskirjan "Henkilöstö kuntauudistuksissa : psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä" pidettiin 25.5.2012 Lapin yliopistossa