Utilitarian and moralistic farmers take equally good care of animal welfare in Finland

A study of Finnish farmers' attitudes towards production animal welfare revealed that a variety of attitudes and management practices can lead to equally good result regarding animal health, productivity and welfare. Organic farmers differed from conventional farmers in providing animals better chances for a pleasant life. The also perceived they could improve animal welfare more than other farmers

Vuorovaikutteinen visualisointitekniikka biosignaalin analysointiin

Sydänsairauksista saadaan lisätietoa tutkimalla sydänsolujen kalsiumsignaalin häiriöitä. Tässä tutkielmassa esitellään kalsiumsignaalien analysointiin kehitetty sovellus, joka pohjautuu visuaalisen analytiikan keinoihin. Sovellus toimii selaimessa, ja se perustuu laskennalliseen analyysiin, jonka tulokset visualisoidaan. Laskennan parametrien muutokset heijastuvat reaaliaikaisesti visualisointiin. Lisäksi sovellus mahdollistaa lääkevasteiden analysoinnin ja vertailun

Naisen tavarasta ja sen kuluttamisesta

Aapo Riihimäki: Eros ja talous. Kohti historian loppuselvitystä. Atena 2006. 160 s

The role of an external facilitator in developing new co-creation platforms in university education

Today’s university graduates, regardless of their discipline, need thinking and working skills, that help them to face the complex, “wicked” real-life problems and challenges that cannot be solved tackled with purely rational thinking and straightforward problem solving. Education in general needs to be able to continuously change and develop to meet the needs of the global and local society, and industry. The interest of this study is twofold: to investigate the role of an external facilitator in a process of educational change and to examine whether development is easier initiated, sustained and facilitated from within the organization by an embedded actor, or by an external facilitator along with the factors influencing the process. In this paper we are looking at the role of an external facilitator in change process and we draw our insights from two different cases, from China and Austria. The aims in both cases were essentially similar: to create a collaborative learning environment and implement new practices and more student-centric culture. In both cases the change was initiated with a recruitment of an external facilitator. The results indicate that an active change agent and an outsider who is not fixated with the norms and practices of the current organization, can be a significant catalyst in driving change. The study depicts advantages of pushing change as an outsider who is not embedded in the organization, but also downsides stemming from issues such as lacking tacit knowledge and insider information. In addition, the cases illustrate how change promoters are required on different levels of university hierarchy starting from university leadership to the faculty and students.Peer reviewe

Production animal welfare - farmers' attitudes and practices

In our preliminary study we explored farmer's attitudes towards production animal welfare at 9 Finnish pig production farms and 9 dairy farms in 2005

Modal Locking Between Vocal Fold Oscillations and Vocal Tract Acoustics

During voiced speech, vocal folds interact with the vocal tract acoustics. The resulting glottal source-resonator coupling has been observed using mathematical and physical models as well as in in vivo phonation. We propose a computational time-domain model of the full speech apparatus that contains a feedback mechanism from the vocal tract acoustics to the vocal fold oscillations. It is based on numerical solution of ordinary and partial differential equations defined on vocal tract geometries that have been obtained by magnetic resonance imaging. The model is used to simulate rising and falling pitch glides of [alpha, i] in the fundamental frequency (f(o)) interval [145 Hz, 315 Hz]. The interval contains the first vocal tract resonance f(R1) and the first formant F-1 of [i] as well as the fractions of the first resonance f(R1)/5, f(R1)/4, and f(R1)/3 of [alpha]. The glide simulations reveal a locking pattern in the f(o) trajectory approximately at f(R1) of [i]. The resonance fractions of [alpha] produce perturbations in the pressure signal at the lips but no locking.Peer reviewe

Väline vai itseisarvo? : tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen tuottajien asenteiden kohteena

Tuotantoeläinten hyvinvointia voidaan edistää muun muassa erilaisin ruokinnallisin, teknisin ja hoitokäytäntöihin liittyvin toimenpitein. Tärkeä yksittäinen eläinten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on eläinten hoitajan asenne ja käyttäytyminen eläimiä kohtaan. Nykyisen asennetutkimuksen teorioiden valossa erityisesti tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämistä koskevat asenteet ennustavat tuottajien toiminta-aikomuksia ja ovat siten yhteydessä eläinten todelliseen hyvinvointiin, terveyteen ja tuotokseen. Tutkimuksessamme selvitimme suomalaisten sianlihan- ja maidontuottajien asenteita eläinten hyvinvoinnin edistämistä kohtaan tulkitsemalla heidän argumentaatiotaan Ajzenin (2002) suunnitellun toiminnan teorian pohjalta. Teorian mukaan ihmisen käyttäytymistä tai aikomusta toimia tietyllä tavalla voidaan parhaiten ennustaa itse toimintaan kohdistuvien asenteiden avulla. Asenteiden lisäksi näitä käyttäytymisaikomuksia määrittävät myös uskomukset ulkopuolisista sosiaalisista odotuksista ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Käytimme laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa. Haastattelimme 9 sianlihan- ja 9 maidontuottajaa esittämällä heille erilaisia tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä lauseväittämiä. Olimme kiinnostuneita siitä, miten tuottajat kommentoivat tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisen arvottamista, siihen liittyviä subjektiivisia normeja ja tuottajan vaikutusmahdollisuuksia. Kiinnitimme huomiota myös siihen, miten he tulivat määrittäneeksi omaa toimija-asemaansa ja minkälaisiin arvoihin he vetosivat. Tilakäynneillä, haastattelujen yhteydessä, teimme kaikilla tiloilla myös karkeat arviot eläinten hyvinvoinnista. Arvioinnissa käytimme pääosin ympäristöperäisiä, mutta myös joitakin eläinperäisiä hyvinvoinnin indeksimittareita, joilla pyrimme arvioimaan eläinten tuotanto-olosuhteiden lajinmukaista toimivuutta sekä eläinten sopeutumista olosuhteisiin. Tuottajat toivat esiin kaksi erilaista, mutta usein päällekkäistä eläinten hyvinvoinnin arvottamisen tapaa. Yhtäältä he käsittivät hyvinvoinnin eläimen periaatteelliseksi oikeudeksi tulla kohdelluksi ja hoidetuksi moitteettomasti, jolloin hyvinvoinnin edistäminen ei vaadi suuria investointeja tai resursseja vaan voidaan nähdä pieninä ja yksinkertaisina käytännön toimina. Toisaalta tuottajat totesivat eläinten hyvinvoinnin olevan hyvän tuottavuuden ehto ja edellytys, jota tulee vaalia jo sen tuottaman rahallisen arvon vuoksi. Subjektiivisten normien lähteistä erityisesti teurastamot ja meijerit näyttäytyivät tärkeinä, tuottajan asenteita ja toimintaa ohjaavina auktoriteetteina. Periaatteelliseen arvoulottuvuuteen liitettiin vähemmän normeja kuin tuotantokeskeiseen lähestymistapaan. Auktoriteeteilla oli merkitystä myös tuottajan kokemien vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Vaikuttamisen rajoja asettivat niin ikään tuottajan oma jaksaminen sekä taloudelliset resurssit. Tuottajan positiivinen näkemys omista vaikutusmahdollisuuksista eläinten hoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä oli hyvinvointi-indeksipisteiden perusteella yhteydessä parempaan eläinten hyvinvoinnin tasoon. Halukkuus edistää eläinten hyvinvointia ei kuitenkaan näiden tulosten valossa näyttäisi riippuvan siitä, asennoituuko tuottaja siihen periaatteellisesti, välineellisesti tai molemmin tavoin: hyvinvointi-indeksin pistemäärät eivät eronneet merkittävästi eri lailla hyvinvoinnin edistämiseen asennoituvien tuottajien tiloilla. Tuottajat näkivät tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisen tärkeäksi, mutta erilaisin perustein. Tuottajille tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen merkitsi laajaa hyvinvointitoimintojen joukkoa, joka voitiin ryhmitellä neljään hyvinvoinnin edistämisen tapaan: olosuhteiden parantamiseen, hoitotyöhön, eläimen hyvään kohteluun ja tuottajan omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tuottajat tunnistavat mainitut neljä hyvinvoinnin edistämisen tapaa relevanteiksi, mutta niiden arvottamisessa oli vaihtelua, ja eri tuottajat todennäköisesti asettaisivat ne erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Kaikkein kiistanalaisimmalta hyvinvoinnin edistämistavalta vaikutti eläimen hyvän kohtelun alle kuuluvien käytäntöjen luokka, kun taas muut kolme hyvinvoinnin edistämisen tapaa vaikuttivat saavan pääosin myönteisen sävyistä arvottamista. Periaatteellinen arvolataus ja eläimen hyvä kohtelu asenteen kohteena liittyivät usein yhteen, mutta tätä voitiin tukea myös välineellisin perustein. Sen sijaan muiden kolmen hyvinvoinnin edistämisen tapojen kohdalla ei näkynyt vastaavanlaista painotuseroa. Kaiken kaikkiaan tulokset vahvistavat käyttämämme teoreettisen tulkintakehyksen keskeisen viestin, jonka mukaan tuottajan asenteiden ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisen välinen yhteys ei ole yksioikoinen tai mekaaninen

Osteomyeliitti synnyttäjän häpyluissa

Osteomyeliitti on infektio, joka voi sijaita minkä tahansa luukudoksen alueella, useimmiten alaraajojen kantavissa pitkissä luissa. Suomessa vain neljä prosenttia akuuteista osteomyeliittitapauksista on todettu häpyluun alueella. Ne ovat yleensä liittyneet gynekologisiin tai urologisiin toimenpiteisiin tai traumoihin. Raskaana olevilla tai juuri synnyttäneillä naisilla osteomyeliitin erotusdiagnoosina on huomattavasti yleisempi osteiitti. Näiden kahden tilan erottaminen oireiden perusteella on vaikeaa mutta tärkeää, koska osteomyeliittiä hoidetaan mikrobilääkkein ja tarvittaessa myös kirurgisesti, kun taas osteiitin hoidoksi riittää tulehduskipulääke. Osteomyeliitin diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja laboratoriolöydöksiin

Tuotantoeläinten hyvinvointi – tuottajien asenteet ja käytännöt

Miten kiinnostuneita suomalaiset tuottajat ovat tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisestä? Mitätuotantoeläinten hyvinvointi merkitsee eri tuottajille? Minkälaisia asenteita tuottajilla ontuotantoeläinten hyvinvointiteemaan liittyen? Mitkä asiat vaikuttavat tuottajien asenteisiin? Onkotuottajan mielestä eläinten hyvinvoinnilla yhteyttä tuotannon kannattavuuteen? Muun muassa näihinkysymyksiin pyrimme löytämään vastauksia tuotantoeläinten hyvinvointia ja tuottajien asenteitakoskevassa tutkimuksessamme.Tuottaja on avainasemassa eläimen hyvinvoinnin määräytymisessä eläin-ihmis-suhteen,toimintatapojen ja tuotantokäytäntöjen kautta. Tuottajien näkemykset vaikuttavat keskeisesti siihen,millaisia toimenpiteitä hyvinvoinnin lisäämiseksi ollaan valmiita tekemään ja kuinka paljon niihinhalutaan investoida. Hoitajan asenne eläimiä kohtaan voi vaikuttaa hänen työmoraaliinsa,motivaatioon oppia uusia asioita sekä työstä koettuun tyytyväisyyteen. Nämä tekijät voivat puolestaanvaikuttaa hoitajan työsuoritukseen ja eläinten käsittelyyn (Hemsworth ym. 1989, 1994, 1999). Ihmisenja eläimen välinen vuorovaikutus onkin merkittävä eläimen hyvinvointiin vaikuttava tekijä(Hemsworth & Coleman 1998).Laajempien jatkotutkimusten pohjaksi tehdyssä pilottitutkimuksessamme selvitimmetilakäyntien ja tuottajahaastatteluiden avulla, millaisia näkemyksiä suomalaisilla tuottajilla ontuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Myös tilakoon ja tuotantoratkaisujen vaikutuksiaasenneilmastoon selvitettiin. Tuotantotilojen ja eläinten tarkastelun perusteella pyrittiin alustavastiselvittämään, toteutuvatko tuottajan näkemykset käytännössä eli heijastuuko tuottajan asenne hänentapaansa hoitaa ja käsitellä eläimiään. Tarkastelussa huomioitiin kunkin tilan tilakoko, teknologisetratkaisut sekä management. Asenteiden yhteyttä tuottajien toimintaan, eläinten hyvinvointiin jatuottavuuteen tutkittiin käyttämällä mallieläiminä sikaa ja nautaa sekä mallitiloina porsastuotanto- jalypsykarjatiloja. Alustavien tulosten perusteella tuottajien asenteista hahmottui erilaisia kannanottojenja perustelujen kokonaisuuksia. Näkyvin ulottuvuus oli haastateltujen tuottajien suhtautuminentuotantoeläinten hyvinvointiin ”moralistisesti” (eläimen hyvinvointi on tuottajan työn päämäärä jamoraalinen itseisarvo) tai ”utilitaristisesti” (eläinten hyvinvointi on väline, jonka avulla tuottajasaavuttaa muita päämääriä kuten rahaa tai esim. yleisemmin edistää omaa hyvinvointiaan).Tutkimuksen tarkoituksena on saada lisää tietoa tuottajien asenteista koskien tuotantoeläintenhyvinvoinnin edistämistä. Tutkimalla, mitä yhteyksiä tuottajan asenteilla on eläinten hyvinvointiin,tuotostuloksiin ja tuotannon kannattavuuteen, voidaan entistä tehokkaammin motivoida tuottajiaeläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Tuottajien positiivinen asenne eläinten hyvinvoinninedistämiseen parantaa myös tuotantosuunnan imagoa ja tuotteen eettistä laatua