Suomalaisen lampaan villan ominaisuuksista

vokKirjasto Aj-

Über die auf die Dauerhaftigkeit der ostund Westfinnischen Sowie der Ayrshirekühe Einwirkenden Faktoren

vokKirjasto Aj-KItä- ja länsisuomalaisten sekä Ayrshirelehmien kestävyyteen vaikuttavista tekijöist

Kaarlo Toivo Terho

Muistokirjoitusvokkirjasto Aj-

Suomen maataloustieteellisen seuran pöytäkirjat toimintavuonna 1939-1940

vokKirjasto Aj-

Kotieläinjalostuksemme nykyhetken pyrkimykset

vokKirjasto Aj-

Suomen maataloustieteellisen seuran pöytäkirjat toimintavuonna 1940-1941

vokKirjasto Aj-

Selkäsilavan paksuuden muuntelun syistä sikatalouskoeasemalla

In der Untersuchung ist der Einfluss von Schlachtgewicht und Geschlecht auf die Dicke des Rückenspeckes in den Jahren 1955—58 an der Finnischen Versuchsstation für Schweinezucht betrachtet worden. Das Material umfasst insgesamt 594 Borche und gleich viele ♀-Ferkel. Die wichtigsten Ergebnisse: Der innerhalb der Geschlechter bestehende Unterschied in der Dicke des Rückenspeckes betrug bei der Yorkshirerasse 3.12 ± 0.025 und bei den Landschweinen 2.15 ± 0.058 mm. Der Anteil der zwischen den Geschlechtern bestehenden Unterschiede an der Gesamtvariation der Rückenspeckdicke belief sich auf annähernd 21 %. Die Heritabilität der Rückenspeckdicke betrug, aus der zwischen Halbgeschwischtern bestehende Korrelation berechnet, 52 %; wenn aber die zwischen den Geschlechtern erscheinenden Differenzen eliminiert wurden, stieg die Heritabilität auf 67 %. Die Variation im Gewicht des kalten Körpers war verhältnismässig weit; die Gesamtstreuung machte 2.463 kg aus, wobei sich der Unterschied zwischen den äussersten Schwankungsgrenzen auf 15 kg belief. Nur kaum 1/3 dieser Werte liess sich auf die Lebendgewichtsunterschiede im Augenblick des Schlachtens zurückführen, während der hauptsächliche Teil auf den Schwankungen des Schlachtverlustes beruhte. Die Heritabilität im Gewicht des kalten Körpers betrug 27 %. Wären die im Augenblick des Schlachtens bestehenden Lebendgewichtsunterschiede eliminiert worden, so wäre dieser Wert offenbar noch höher gewesen. Die Regression der Rückenspeckdicke vom Schlachtgewicht belief sich bei den ♀-Ferkeln auf 0.506 mm/kg, aber bei den ♂-Ferkeln auf 0.288 mm/kg, wobei die innerhalb des Geschlechtes bestehende Regression 0.390 mm/kg ausmachte. Innerhalb der Rassen berechnet, waren die entsprechenden Werte 0.527, 0.294 und 0.403 mm/kg. Die Korrelation zwischen der Rückenspeckdicke und dem Schlachtgewicht beruhte teilweise auf erblichen Faktoren, während sich die genetische Korrelation auf belief. Auch diese genetische Korrelation war bei den ♀-Ferkeln enger als bei den ♂-Ferkeln, wobei die Korrelationen entsprechend 0.237 ± 0.105 und 0.069 ± 0.106 waren. Rasse und Geburtsstall der Ferkel waren nicht nennenswert an der Variation von Rückenspeckdicke und Schlachtgewicht beteiligt, wohl aber in gewissen Masse an der zwischen ihnen bestehenden Kovarianz.Tutkimuksessa on tarkasteltu ruhonpainon ja sukupuolen vaikutusta selkäsilavan paksuuteen Suomen sikatalouskoeasemalla vuosina 1955–58, aineiston käsittäessä yhteensä 594 leikkoporsasta ja yhtä monta naarasporsasta. Tärkeimmät tulokset: Sukupuolien välinen ero selkäsilavan paksuudessa oli yorkshirerodulla 3.12 ± 0.025 mm ja maatiaisrodulla 2.15 ± 0.058 mm. Sukupuolien välisten erojen osuus selkäsilavan paksuuden kokonaismuuntelusta oli lähes 21 %. Selkäsilavan paksuuden heritabiliteetti puolisisarusten välisestä korrelaatiosta laskien oli 52 %. mutta jos sukupuolien väliset erot eliminoitiin, nousi heritabiliteetti 67 %:iin. Kylmän ruhon painon muuntelu oli verraten laajaa; kokonaishajonta oli 2.463 kg, jolloin äärimmäisten vaihtelurajojen erotus oli 15 kg. Vain vajaa 1/3 näistä eroista voitiin selittää johtuviksi elopainoeroista teurastushetkellä, pääosan johtuessa teurastappion vaihteluista. Kylmän ruhon painon heritabiliteetti oli 27 %. Jos teurastushetken elopainoerot olisi eliminoitu, tämä arvo olisi ilmeisesti ollut vieläkin korkeampi. Selkäsilavan paksuuden regressio ruhon painosta oli ♀-porsailla 0.506 mm/kg, mutta ♂-porsailla 0.288 mm/kg, keskimääräisen sukupuolensisäisen regression ollessa 0.390 mm/kg. Rotujen sisäisesti laskettuna vastaavat luvut olivat 0.527, 0.294 ja 0.403 mm/kg. Selkäsilavan paksuuden ja ruhonpainon välinen korrelaatio johtui osittain perinnöllisistä tekijöistä, geneettisen korrelaation ollessa 0.146 ± 0.073, Tämä geneettinenkin korrelaatio oli kiinteämpi ♀-porsailla kuin ♂-porsailla, korrelaatioiden ollessa vastaavasti 0.237 ± 0.105 ja 0.069 ± 0.106. Rodulla ja porsaitten syntymäsikalalla ei ollut sanottavasti osuutta selkäsilavan paksuuden eikä ruhonpainon muunteluun, mutta kyllä jonkin verran niiden väliseen yhteismuunteluun

Über die Ursachen der Variation in der Dicke des Rückenspeckes an der Versuchsstation für Schweinezucht

vokkirjasto Aj-KSelkäsilavan paksuuden muuntelun syistä sikatalouskoeasemall

Ultra-wideband tapered-slot antenna with non-uniform resistive loading

Several designs of tapered-slot antennas for ultra-wideband applications such as ground penetrating radar are described. The antennas for subsurface imaging must be damped to decrease clutter arising from the ringing of the antenna. The ringing is caused by the internal or open-end reflections as well as multiple reflections between the antenna and ground surface. In the proposed design, the ringing has been partially suppressed by corrugations and/or resistive films applied on the antenna flares in different ways. Performance of the antennas has been estimated using the electromagnetic simulation software. It was found that resistive loading of the antenna flares results in decrease of the return loss and increase of the directivity at low frequencies that diminishes the clutter. This is demonstrated also in the simulations by the impulse waveform received by a small probe placed in the antenna near field