Uusia tuulia? : Kielikasvatuksen välineitä varhaiskasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa viime vuosina

Tutkimuksessa kartoitettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla 2020-luvun alun varhaiskasvatuksen kontekstissa tutkittuja kielikasvatuksen välineitä. Tarkoitus oli tuottaa tutkimustietoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille uusimmista kielikasvatuksen välineistä heidän työnsä tueksi. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2023 kahdesta artikkelitietokannasta sekä Google Scholar -hakukoneen avulla. Aineisto koostui 11 julkaisusta, joista 10 oli englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia ja yksi oli suomenkielinen kielikasvatuksen käsikirja. Julkaisut edustivat tutkimusotteiltaan monipuolisesti erityyppisiä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimuksia sekä maantieteellisesti maita eri puolilta maailmaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysitulosten perusteella kielikasvatuksen välineet jaettiin kolmeen pääluokkaan: 1) konkreettiset, 2) toiminnalliset ja 3) pedagogisen asiantuntijuuden välineet. Konkreettiset välineet koostuivat edelleen narratiivisista välineistä, kertomusten tulkintaa ja kertomisen taitoja tukevista välineistä, visuaalisuuteen perustuvista välineistä ja digitaalisista välineistä. Toiminnallisiin välineisiin lukeutuivat roolileikit, näytteleminen, laulaminen, pelilliset- ja yhteisleikit sekä liikunnalliset toiminnot. Pedagogisen asiantuntijuuden välineet koostuivat vuorovaikutukseen, reflektiiviseen tukeen sekä didaktiikkaan liittyvistä välineistä. Sisällönanalyysitulosten perusteella muodostuneet kielikasvatuksen välineiden pääluokat edustavat käytettävissä olevien välineiden eri ulottuvuuksia, jotka yhdessä kattavat monipuolisesti erilaisia kielikasvatuksen tuottamisen ja toiminnan muotoja. Esitetyt välineet tarjoavat runsaasti sekä valmiita välineitä että aihioita kasvattajille kielikasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Välineiden joukossa on useita perinteisesti varhaiskasvatuksen kielikasvatuksessa käytettyjä välineitä sekä niiden innovatiivisia sovelluksia. Tulosten avulla kielikasvattajien on mahdollista tarkastella kielikasvatustoimintaa käytössä olevien välineiden ja välineryhmien kautta eri ulottuvuuksista, mikä edesauttaa monipuolisen kielikasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksessa lasten erilaisiin tarpeisiin.This systematic literature review reports tools studied in the early 2020s for the purposes of language education in the early childhood education context. The aim was to produce up-to-date scientific information for educators on the latest language education tools to support their work. Research material was collected in fall 2023 using two article data bases and Google Scholar. It consisted of 10 peer-reviewed research articles, published in English, and one Finnish handbook. The scientific publications represented various types of quantitative and qualitative studies and geographically countries from different parts of the world. The research material was analyzed using content analysis. Based on the analysis, the tools were divided into three main categories: 1) concrete, 2) functional and 3) pedagogical tools. The concrete tools consisted of narrative tools, tools that supported interpretation and re-telling of narrative stories, tools that based on visuality, and digital tools. Functional tools included role play, acting, singing, playing together, and physical activities. Further, pedagogical tools consisted of those related to interaction, reflective scaffolding and didactics. The main categories of the tools represent different dimensions of the tools available for the language education. They also represent in a versatile manner ways and forms to produce language education and offer plenty of tools ready to use in the early childhood education. The results also offer a possibility for educators to examine their language education practices from the perspective of different dimensions, which may help to plan and execute diverse language education for the needs of various children

Työntekoa tulostavoitteiden ja uutiskilpailun paineessa : Minkälaisiin uusiin vaatimuksiin toimittajan on vastattava STT:n kotimaan osastolla

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee Suomen Tietotoimiston kotimaan osaston toimittajien työssään kokemia uusia vaatimuksia, jotka johtuvat liikevoiton tavoittelusta ja uutiskilpailusta. Tarkoituksenani on selvittää, kuinka toimittajat ovat nämä uudet vaatimukset kokeneet ja niihin sopeutuneet. Uutiskilpailuun liittyen selvitän myös sitä, onko kiristynyt kilpailu lisännyt nopeuden vaatimusta ja kuinka tämä vaatimus työssä näkyy. Selvitän myös toimittajien kokemuksia muista ilmiöistä, joilla STT hakee liikevoiton kasvua. Niitä ovat esimerkiksi uudet journalistiset palvelut ja juttujen räätälöiminen erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tutkielman lähtökohtana on se, että tänä päivänä myös ei-kaupalliset mediayhtiöt kilpailevat samalla kentällä kuin mainosrahoitteiset yhtiöt ja kilpailu kiristyy jatkuvasti. Myös STT:n on täytynyt vastata kiristyneeseen kilpailutilanteeseen, sillä yritys pyrkii vuosittain tiettyyn liikevoittoon ja sen lisäksi uutistoimiston asiakkaat toivovat yhä monipuolisempaa palvelua. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on John McManusin journalismin tuotantoprosessia kuvaava malli sekä McManusin ajatukset markkinajohtoisesta journalismista. Tutkielmani kannalta keskeinen teos on ollut myös Heikki Heikkilän väitöskirja Ohut ja vankka journalismi. Myös Robert G. Picardin mediataloutta koskevat julkaisut ovat olleet keskeisiä työni kannalta. Lisäksi pohjaa tutkimukselleni ovat antaneet monet kotimaiset journalismia ja sen tilaa kartoittaneet tutkimukset ja raportit, varsinkin Ari Heinosen julkaisut. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen teemahaastattelu ja analyysimenetelmäni on hyvin aineistolähtöinen. Haastattelin kaikkiaan yhdeksää kotimaan osaston toimittajaa ja kahta online- ja radio-osaston toimittajaa. Analyysi muodostui usean eri vaiheen jälkeen, joiden aikana laadin teemakortistoja sekä luokittelurunkoja. Menetelmäni pohjana käytin lähinnä Jari Eskolan ja Juha Suorannan sekä Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen näkemyksiä laadullisen aineiston analyysistä. Tutkimukseni keskeisimpiä tuloksia on, että STT:n kotimaan osaston toimittajien on vastattava tänä päivänä moniin uusiin vaatimuksiin, joita liikevoiton tavoittelu ja uutiskilpailu ovat aiheuttaneet. Toimittajien on esimerkiksi pystyttävä entistä parempaan ja tehokkaampaan uutistuotantoon ja nopeuden vaatimuksesta on tullut ympärivuorokautista. Toimittajien on täytynyt omaksua myös monia uusia taitoja, jotka liittyvät uusmedialle tarjottavien sisältöjen tuotantoon. Myös asiakaslähtöisyys on korostunut, juttujen sisällöt ovat keventyneet ja varsinkin nuoremmat toimittajat ovat tiedostaneet tulostavoitteet ja sen, kuinka liikevoittoa on mahdollista hankkia

Phosphorus exchange in eutrophied coastal brackish water sediments - sorption pattern, potential and factors affecting them

Phosphorus (P) exchange in clayey mud sediments was investigated with desorption-sorption isotherms at 22 coastal sites in the eutrophied brackish Gulf of Finland, the Baltic Sea. The aim was to gain information on P sorption potential and pattern of oxygenated surface sediments and to elucidate factors explaining them. Modified Freundlich equation was fitted to the isotherm data and used for calculation of the P exchange parameters EPC0 (equilibrium P concentration at zero net sorption), k(E)(PC0), k(15) and k(100) (P buffering capacities at early, middle and high sorption stages, respectively). They were further used to assess the P sorption potential and pattern of the sediments. Sediment properties explaining the P sorption potential at different sorption stages were identified.The greatest sorption potentials were recorded in originally poorly oxic sediments in the inner archipelago with accumulated fine particulate material, high in adsorbents for P, transported from the watersheds. After oxygenation, they were high in amorphous Fe-oxyhydroxides, which explained their efficient P sorption (k(EPC0) > 1.32 I g(-1)). Poorer P sorption (k(EPC0) 0.45-0.84 I g(-1)) was recorded in fine sediments abundant in Al-oxyhydroxides, presumably due to their higher original P occupation degree. The lowest sorption potentials were found in the outer archipelago sediments. Their lowest specific surface areas and highest original P contents referred to scarcity of adsorbents and high occupation degree of the existing ones. These results suggest that the coastal clayey mud sediments investigated possess high P sorption potential, which can be markedly diminished by eutrophication-induced hypoxia but recovered if oxygen conditions improve.peerReviewe

Effects of freeze-drying and use of artificial seawater on phosphorus exchange isotherms in brackish water sediments

This study reports results on the estimated magnitude of changes in P sorption isotherms in clayey mud sediments when performed using (1) freeze-dried instead of fresh sediment samples and (2) artificial sea water (ASW) instead of ambient near-bottom water. The sediments used differed in their P sorption. For the isotherms, sediments were equilibrated for 48 h in solutions of varying P concentration whereafter the amount of P sorbed or desorbed was determined. We adjusted the modified Freundlich equation to the isotherm data and assessed differences in the isotherms between the treatments by comparing equilibrium P concentrations and P buffering capacities determined from the isotherm equation. Freeze-drying decreased the P sorption in all investigated sediments, but the magnitude of the changes varied depending on the properties of the sediments. The effect was minor in the sediment abundant in P sorption sites and low in easily exchangeable P, while it was clearer in the sediments originally high in P or low in sorption surfaces. ASW and ambient water produced similar isotherms suggesting that ASW is a suitable equilibrium solution in P exchange experiments with muddy clay sediments. This study enlightens the processes occurring in freeze-drying. The results highlight that when examining the effects of dissimilar treatments or experimental conditions on the P exchange isotherms the magnitude and significance of the observed changes should be evaluated in a proper context considering the precision of the method