Mental models in nuclear emergency management

This paper reports on the research of mental models of uncertainties management in an emergency situation which was carried out in the framework of the European CONFIDENCE (COping with uNcertainties For Improved modelling and DEcision making in Nuclear emergenCiEs) Project. The methodology included the mapping of mental models among several emergency preparedness and response experts and then performing interviews based on structured protocol with lay people in five countries: Germany, Greece, Slovak Republic, Slovenia and Spain. The aim of these investigations was to trace the concepts and understandings of emergency preparedness and response and to identify possible gaps between experts and lay people. The article presents the main results of this research and suggestions for the improvement of EP & R planning

Social, ethical and communication aspects of uncertainty management

The European project CONFIDENCE identified, conceptualised and addressed social uncertainties through a multi-method research approach. The research highlighted the uncertainties faced by publics, emergency management actors and decision-makers in nuclear emergencies and during the recovery phase. It showed that nuclear emergency management is dominated by decisions under uncertainties, that non-experts face also different uncertainties than experts, that emergency plans need a (continuous) reality check and that sound communication, openness and transparency about uncertainties may contribute to better decisions. It also suggests that national emergency response and recovery policies should consider and support the capacity of local actors to deal with an emergency or post-accident situation, for instance by carrying out their own measurements. This way, social uncertainties can be addressed and in some situations reduced, and the communication improved

Towards an improved decision-making process to better cope with uncertainties following a nuclear accident

International audienceAn emergency situation is subject to multiple sources of uncertainties which should be identified in advance in order to improve the emergency and recovery management, and so optimally foster the living conditions of the population and the quality of their environment. In this context, the Work Package 4 of the European Research Project CONFIDENCE aimed at identifying and reducing uncertainties which could emerge in decision-making processes, in order to improve the preparedness and response after a nuclear accident. To that end, stakeholder panels have been set up in several European countries to collect their views and concerns regarding the decisions to be taken in the event of a nuclear crisis (e.g. evacuation, food restrictions, etc.). More particularly, the implementation of these panels allowed the researchers to (i) identify the main uncertainties that may hamper decision-making processes and to (ii) evaluate the influence of prior decisions made during the emergency phase over the medium to long-term evolution of the situation. Based on these discussions, the various types of uncertainties raised by the national panels have been analysed in order to suggest recommendations to better consider them and to improve the decision-making processes. This paper aims to detail the recommendations resulting from the panels discussions

Stakeholder involvement through national panels and surveys to address the issues and uncertainties arising in the preparedness and management of the transition phase

Under the framework of the CONFIDENCE project, work package 4 was focusing on the transition to long-term recovery, involving stakeholders in decision-making processes. The essential research was performed using a participatory approach, which combined scenario-based stakeholder discussion panels and transnational stakeholder surveys following the Delphi methodology. The objective was to identify and address the issues and uncertainties arising in the preparedness and management of the transition phase and to explore ways to facilitate the incorporation of stakeholders' expertise, points of view and interests in the decision-making processes. The final goal was to build best practices for planning optimal remediation strategies during the transition phase considering stakeholder involvement in the decision-making process. The results obtained from the work undertaken in nine European countries are presented.</p

Overview of the PREPARE WP3: management of contaminated goods in post-accidental situation – Synthesis of European stakeholders' panels

STUK vahvasti mukana parantamassa eurooppalaisia valmiusjärjestelyjä Laajassa PREPARE-hankkeessa STUK teki säteilyvaikutusten arviointia pitkäkestoisen päästön tapauksessa. Siinä käytettiin kansallisia annos- ja leviämismallinnustyökaluja arvioimaan vastatoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta kahdessa erilaisessa pitkäkestoisessa päästössä. Suomen tapauksessa tarkasteltiin kahta voimalaitospaikkaa ja käytettiin Ilmatieteen laitoksen tarjoamaa sääennustemallidataa. Pohjoismailla on yhteinen ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista, jota sovellettiin tässä työssä. Johtopäätöksenä neljän osallistujamaan tarkastelussa oli, että nykyiset kansalliset valmiusohjeet soveltuvat varsin hyvin myös pitkäkestoisen päästön tapauksessa. Toisessa osahankkeessa STUK järjesti kaksi sidosryhmäpaneelia teollisuuspoolien valmiuspäälliköille. Paneelien tavoitteena oli kehittää saastuneiden raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden hallinnointia säteilyvaaratilanteessa. Projektin tuloksena ensimmäinen laaja-alainen vuoropuhelu teollisuustuottajien, STUKin ja huolinta-alan välillä saatiin käyntiin. Tämä toimii kansallisena alustana, kun kehitetään raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden hallinnointia säteilyvaaratilanteessa. Muissa PREPARE-projektin työpaketeissa kehitettiin ohjelmistoja, joita käytetään päätöksenteon tukena onnettomuustilanteissa. Päästöjen leviämisen mallintamiseen ilmakehässä ja vesiympäristössä tehtiin parannuksia. Lisäksi kehitettiin erillinen Web-pohjainen sovellus ”Analytical Platform”, jolla eurooppalaiset toimijat voivat paremmin vaihtaa tietoja keskenään valmiustilanteessa. Teknisten asioiden ohella viestintään kansalaisille sekä sidosryhmille kiinnitettiin erityistä huomiota. EU:n rahoittama PREPARE-hanke alkoi helmikuussa 2013 ja päättyi tammikuussa 2016. Hankkeen tarkoituksena oli tarjota ratkaisuja niihin eurooppalaisten valmiusjärjestelyjen puutteisiin, joita havaittiin Fukushiman onnettomuuden yhteydessä. Ongelmakohdiksi tunnistettiin suunnitteluvaiheessa muun muassa pitkäkestoisen radioaktiivisen päästön hallintaan ja valtakuntien rajoja ylittävien tavaroiden monitorointiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä asioita. Mukana hankkeessa oli 46 osapuolta Euroopasta ja Japanista: yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja säteilyturvallisuusviranomaisia. Hankkeen päätulokset on julkaistu Radioprotection-lehden erikoisnumerossa 51 (joulukuu 2016). Artikkelit ovat vapaasti saatavilla osoitteessa http://www.radioprotection.org/articles/radiopro/abs/2016/06/contents/contents.html. STUK on mukana viidessä julkaistussa artikkelissa