A decade of geriatric traumatic brain injuries in Finland: population-based trends

acceptedVersionPeer reviewe

Detection of human papillomavirus in laryngeal squamous cell carcinoma: systematic review and meta-analysis

Background: Recent studies have reported a human papillomavirus (HPV) prevalence of 20% to 30% in laryngeal squamous cell carcinoma (LSCC), although clinical data on HPV involvement remain largely inconsistent, ascribed by some to differences in HPV detection methods or in geographic origin of the studies. Objective To perform a systematic review and formal meta-analysis of the literature reporting on HPV detection in LSCC. Methods Literature was searched from January 1964 until March 2015. The effect size was calculated as event rates (95% confidence interval [CI]), with homogeneity testing using Cochran's Q and I2 statistics. Meta-regression was used to test the impact of study-level covariates (HPV detection method, geographic origin) on effect size. Potential publication bias was estimated using funnel plot symmetry. Results One hundred seventy nine studies were eligible, comprising a sample size of 7,347 LSCCs from different geographic regions. Altogether, 1,830 (25%) cases tested HPV-positive considering all methods, with effect size of 0.269 (95% CI: 0.242 to 0.297; random-effects model). In meta-analysis stratified by the 1) HPV detection technique and 2) geographic study origin, the between-study heterogeneity was significant only for geographic origin (P = .0001). In meta-regression, the HPV detection method (P = .876) or geographic origin (P = .234) were not significant study-level covariates. Some evidence for publication bias was found only for studies from North America and those using non–polymerase chain reaction methods, with a marginal effect on adjusted point estimates for both. Conclusions Variability in HPV detection rates in LSCC is explained by geographic origin of study but not by HPV detection method. However, they were not significant study-level covariates in formal meta-regression

Sairaanhoitajien näkemykset moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta syöpää sairastavien potilaiden hoitotyössä

Sairaanhoitajien näkemykset moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta syöpää sairastavien potilaiden hoitotyössä. Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata syöpäpotilaita hoitavien sairaanhoitajien näkemyksiä moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta yhdessä Syöpäkeskuksessa ja tunnistaa siihen mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin sairaanhoitajilta (n=278) yhdestä alueellisesta Syöpäkeskuksesta Suomessa vuosina 2018 ja 2019 Moniammatillinen yhteistyö ja johtaminen (MONAMI) -kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastotieteen menetelmillä. Tulokset: Sairaanhoitajat arvioivat moniammatillisen yhteistyön toteutuvan kohtalaisesti Syöpäpotilaiden hoidossa. He tunnistivat moniammatillisen yhteistyön hyödyt, mutta moniammatillisen toiminnan tavoitteita ei vastaajien mukaan kuitenkaan ollut määritelty yhdessä. Sairaanhoitajan työkokemuksen pituus, kuuluminen moniammatilliseen tiimiin ja osallistuminen moniammatillista toimintaa edistävään koulutukseen olivat yhteydessä positiivisempaan näkemykseen moniammatillisesta toiminnasta. Päätelmät: Tutkimus vahvistaa näkemystä moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä syöpäpotilaan hoidossa sairaanhoitajien näkökulmasta. Moniammatillista yhteistyötä ja sen johtamista tulee kehittää edelleen ja korostaa toisten ammattiryhmien tuntemista ja arvostusta. Säännöllinen moniammatillista toimintaa tukeva koulutus voisi osaltaan edistää moniammatillisen yhteistyön toteuttamista. Tutkimusta tulee kohdentaa moniammatillista toimintaa edistävien interventioiden ja niiden vaikutusten arviointiin sekä eri ammattiryhmien toisiaan täydentäviin rooleihin. Asiasanat: johtaminen, kysely, moniammatillinen yhteistyö, sairaanhoitaja, syöpäpotilaan hoitotyö

Gut and Breast Milk Microbiota and Their Role in the Development of the Immune Function

The gastrointestinal immune system consists of both innate and adaptive immunity. The microbiota plays an important role in gastrointestinal immune function. In newborns, the maternal gut microbiota may either come across into the amniotic fluid or secrete factors that enter the amniotic fluid and affect the development of oral tol- erance in utero. Adequate colonization must occur in the immediate postpartum period for the appropriate mucosal immune response since it is apparent that later attempts at colonization do not have the same impact. Human milk, being also a direct source of microbes, represents one of the main factors that play a critical role in influencing infant’s microbiota composition