Clover content and yield of swards on organic farms - maintenance and estimation

Grassland production based on legumes is an essential part of the productivity and economy of the organic farming systems. The clover content is an important factor in organic grassland management to optimize the yield, feed value and pre-crop effect of ley. The ley yield and clover content of one-, two- and three-year-old leys were determined on eight organic farms in 1998. Two-year-old leys produced the highest (6500 kg/ha dm) and three-year-old leys (4900 kg/ha dm) the lowest yields, with no significant differences between one- and two-year-old leys. The clover content (20-80 % of dm) diminished to the same extent as the yields. Because the ley samples from the organic farms gave strong evidence of decreasing yield level and clover content in the 3-year-old leys, we started to develop a technique to maintain the ley productivity in older swards. This technique includes oversowing of clover in the spring of the second ley year and utilization of lime-pelleted, pre-inoculated seed. Lime-pelleted, pre-inoculated clover seed oversown at different times in spring were compared with the aim of developing an oversowing method for Finnish conditions. The preliminary results do not show any differences, but studies are ongoing

Leading a team through challenges:resilience in virtual teams

Abstract. As the use of virtual teams in organizations is expected to only grow in the future, along with the continuous challenges in today’s hectic and competitive business environment, the team’s ability to withstand and overcome tough situations, in other words team resilience, becomes a crucial part of every team’s success. This study was carried out as a qualitative case study and it aims to explore how different parts of resilience appear in the context of virtual teams from the leader’s perspective, as well as the actions that occur by the virtual team leader in situations that require team resilience. The participants of this study were nine virtual team leaders who use communication technology to coordinate teamwork and to collaborate with team members in a team where some or all of members work remotely and cannot collaborate in real-time or face-to-face all the time. The data was collected with web-based online questionnaire and the data analysis was made by using a qualitative theory-oriented content analysis. The results of this study identified the parts of resilience that occur in virtual teams. Especially diversity and nonverbal communication had a lot of variation within teams of this study, but every team compensates the lack of nonverbal communication with other communication methods. Besides communication, trust and flexibility seem to be resilience-enhancing factors for almost every team. The resilient practices were investigated in relation to Alliger’s theory, and this study shows how communication is the most used tool in building virtual team resilience, and the usage of it succeed mostly in minimizing (before adversity) and mending (after adversity) phases. In ongoing adversity, communication reduces and causes stress for virtual teams. Besides communication, virtual teams use positive adaption and shared understanding to handle adversities, whereas cohesion and problem solving strategies were the least mentioned dimensions. These results create an in-depth knowledge about a relatively new and unexplored topic. Instead of generalizing the findings, the aim is to objectively explore a smaller amount of virtual team leaders who gave insights about how virtual team resilience appears in their teams. By identifying the main enhancing factors related to virtual team resilience, the leader can improve these features and lead their team to success. The results are applicable for organization’s management who use communication technologies to collaborate with team members and who seek to enhance virtual team resilience, as well as for organizations aiming to develop interaction and leadership models or educators working with e-learning

Sidosryhmäjohtaminen ketterissä projekteissa

Tiivistelmä. Ketterät projektit toteutetaan projektiympäristöissä, jotka sisältävät tyypillisesti paljon monimutkaisuutta ja epävarmuutta. Sidosryhmäteoria ja sidosryhmälähtöinen ajattelutapa auttaa organisaatioita ymmärtämään liiketoimintaympäristöjen rakenteita ja niiden hallitsemista organisaation tavoitteiden mukaisesti. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten sidosryhmäjohtamista toteutetaan ketterissä projekteissa monimutkaisuutta ja epävarmuutta sisältävissä projektiympäristöissä. Lisäksi selvitetään, mitkä asiat tällaisissa projektiympäristöissä korostuu sidosryhmäjohtamisen näkökulmasta. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen aihealueisiin liittyviä sekä luotettavimpia ja keskeisimpiä teoksia, tutkimuksia ja julkaisuja. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen tutkimustuloksia muodostetaan tehdyistä havainnoista hyödyntäen omaa pohdintaa. Tutkielmassa tärkeimmäksi tutkimustulokseksi muodostuu sidosryhmäjohtamisen merkitys osana ketterän projektin toteutusta. Ketteryydellä pyritään projektissa vastaamaan tehokkaasti projektin elinkaaren aikana tapahtuviin muutoksiin, jotka tässä tutkielmassa käsitetään muodostuvan muutoksista sidosryhmien tarpeissa ja odotuksissa. Jotta muutoksiin pystytään vastaamaan tehokkaasti, ketterissä projekteissa sidosryhmäjohtamisessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota aktiivisuuteen, tehokkaaseen kommunikaatioon, säännöllisiin aktiviteetteihin, ja arvon luontiin sidosryhmille yhteistyössä niiden kanssa. Nämä ominaispiirteet huomioon ottaen sidosryhmäjohtamista voidaan toteuttaa ketterissä projekteissa hyödyntäen perinteisiä sidosryhmäjohtamisen malleja. Jokainen projektiorganisaatio voi itse omien resurssien ja tarpeiden mukaan määritellä, kuinka laajasti he haluavat sidosryhmäjohtamista toteuttaa. Sidosryhmäjohtamisen tulee kuitenkin olla systemaattisesti toteutettua läpi projektin elinkaaren. Sidosryhmäjohtaminen on prosessi, joka koostuu useammasta osaprosessista liittyen sidosryhmäjohtamisen suunnitteluun, sidosryhmien tunnistamiseen, sidosryhmien analysointiin, projektiorganisaation sisäiseen kommunikointiin, sidosryhmäjohtamisen strategioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen, ja sidosryhmäjohtamisen toteutumisen seurantaan. Tätä kandidaatintutkielmaa voidaan hyödyntää tutustumisessa sidosryhmäjohtamisen sovellettavuuteen ketterissä projekteissa, tai yleisesti tutustumisessa sidosryhmäjohtamiseen ja ketteriin menetelmiin projekteissa. Vähäinen empiirinen tietämys kirjallisuudessa liittyen tutkielman aiheeseen aiheuttaa myös tässä tutkielmassa käytännön havaintojen puutteellisuuden. Jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin luotettavasti yleistää, tulisi aihetta tutkia laajemmin ja empiirisesti tekemällä esimerkiksi haastatteluja ketteriä menetelmiä hyödyntäville projektiorganisaatioille.Stakeholder management in agile projects. Abstract. Agile projects are implemented in project environments that typically involve a lot of complexity and uncertainty. A stakeholder theory and a stakeholder approach help organizations to understand the structure of business environments and to manage them according to the goals of organizations. The purpose of this bachelor’s thesis is to find out how stakeholder management is implemented in the agile project environments which includes complexity and uncertainty. In addition, the purpose is to determine the characteristics of stakeholder management in such project environments. The study is a literature review where the most relevant and reliable works, studies and publications related to the topic are utilized. After the literature review, the research results are formed from the observations made utilizing own reflection. The most important finding in the study is the importance of stakeholder management as a part of the implementation of an agile project. Agility aims to respond effectively to changes during a project life cycle, which in this study are understood to form from changes in stakeholders’ needs and expectations. In order to be able to respond effectively to the changes, in the stakeholder management in the agile projects must pay a special attention to activity, effective communication, regular activities, and value creation for stakeholders in cooperation with them. Taking these characteristics into account, the stakeholder management can be implemented in the agile projects utilizing traditional stakeholder management methods. Each project organization can determine, according to its own resources and needs, to what extent they want to implement the stakeholder management. However, the stakeholder management must be systematically implemented throughout the project life cycle. The stakeholder management is a process, which consists of several sub-processes related to planning, stakeholder identification, stakeholder analysis, internal communication within the project organization, implementation of the stakeholder management strategies and monitoring of the implementation. This thesis and its findings can be used to get acquainted with the applicability of the stakeholder management in the agile projects, or in general to get acquainted with the stakeholder management and the agile methods in projects. The limited empirical knowledge in the literature related to the topic of the study also causes a lack of practical observations in this study. In order to reliably generalize the results of the study, the topic should be investigated more broadly and empirically, for example by conducting interviews with project organizations which utilizes agile project management

Terminating ley with mid-summer bare fallow controls Elymus repens

The results of this study suggest that mid-summer bare fallow is a relative effective way to reduce the amount of Elymus repens when terminating ley. Early started stubble cultivation is also less sensitive to moist weather, leaving more time for exhausting the rhizome reserves of E. repens. Stubble cultivation and catch crop do increase the costs but not as much as bare fallowing for the whole summer would do. Additionally, mid summer bare fallow allows harvesting one forage yield prior to bare fallowing

Niskaveto AII-purennan ja ahtauden hoidossa

Tiivistelmä. Tämä kirjallisuuskatsaus käsittelee niskavedon käyttöä ahtauden ja AII-purennan hoidossa. Niskavedolla on pitkä historia oikomislaitteena, ensimmäiset versiot ovat olleet käytössä jo 1940-luvulta lähtien. Niskavetoa käytetään nykyään ahtauden ja AII purennan hoidossa Suomessa melko usein. Niskavetokoje koostuu ensimmäisiin molaareihin kiinnitettävistä renkaista, kaaresta ja veto-osasta. Lapsille hoito soveltuu hyvin ja tottumisongelmia on suhteellisen vähän. Varhaishoidon tehosta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, ja hoidon aloitus on harkittava yksilöllisesti. Tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia niskavedon vaikutuksesta yläleuan kasvun rajoittamisessa ja purentasuhteen korjaamisessa. Myös hammaskaarien on todettu pitenevän ja levenevän, ja näin luoden lisätilaa. Täten niskavedolla voidaan hoitaa samalla ahtautta, joka esiintyy usein yhdessä AII-purentavirheen kanssa

Super star clusters and Supernovae in interacting LIRGs unmasked by NIR adaptive optics

We report on an on-going near-IR adaptive optics survey targeting interacting luminous IR galaxies. High-spatial resolution NIR data are crucial to enable interpretation of kinematic, dynamical and star formation (SF) properties of these very dusty objects. Whole progenitor nuclei in the interactions can be missed if only optical HST imaging is used. Here we specifically present the latest results regarding core-collapse supernovae found within the highly extincted nuclear regions of these galaxies. Direct detection and study of such highly obscured CCSNe is crucial for revising the optically-derived SN rates used for providing an independent measurement of the SF history of the Universe. We also present thus-far the first NIR luminosity functions of super star cluster (SSC) candidates. The LFs can then be used to constrain the formation and evolution of SSCs via constraints based on initial mass functions and cluster disruption models.Comment: 6 pages. To appear in proceedings of 'Galaxies and their Masks' (Namibia, April 2010), published by Springer, New York, eds. D.L. Block, K.C. Freeman, I. Puerar

A framework for overall sustainability assessment of local small-scale energy production - demonstration of an approach

201

Beyond Ideologies? Risk Society in Emmanuel Macron´s Reformist Politics

Tutkimuskohteena Emmanuel Macron on mielenkiintoinen ja jopa historiallinen hahmo. Macron oli valituksi tullessaan Ranskan nuorin johtaja Napoleon Bonaparten jälkeen. Macron oli niin ikään kokematon ja lähes tuntematon poliitikko, joka oli asettunut ensimmäistä kertaa ehdolle ylipäätänsä missään vaaleissa ja joka valittiin ensimmäisenä kansanliikkeen ehdokkaana Ranskan viidennen tasavallan kahdeksanneksi presidentiksi. Macronin vaalivoittojen jälkeen Ranskan vanhat mahtipuolueet tasavaltalaiset ja sosialistit olivat menettäneet täydellisesti asemansa maan tosiasiallisina hallitsijoina. Lyhyesti sanottuna: Macron toteutti täydellisen demokraattisen vallankaappauksen, jollaista kukaan ei ollut kyennyt ennakoimaan vielä vuotta aikaisemmin. Tässä lyhyesti faktat, jotka innoittivat minua tekemään väitöstutkimuksen Macronista liittyen nimenomaan hänen politiikkaansa ja poliittiseen ajatteluunsa. Varsinaisesta vaalitutkimuksesta ei siis ole kysymys, koska minua kiinnosti päästä kiinni eniten Macronin politiikan ja arvomaailman ydinkysymyksiin. Väitöskirjani nimen otsikko Ideologioiden tuolla puolen? perustui useisiin ristiriitaisiin näkemyksiin, jotka olivat ympäröivät presidenttiä koko hänen verraten lyhyen poliittisen uransa ajan. Äärivasemmisto ja äärioikeisto näkivät Macronin ehdokkaana ja poliitikkona, joka edusti uusliberalismia ja hallitsematonta globalisaatiota, jossa suuryritysten ja EU:n edut olivat etusijalla Ranskan kansallisten etujen sijaan. Macronia on myös kuvailtu populismiin taipuvaiseksi ideologialtaan ohueksi poliitikoksi, jonka kritiikki vanhojen poliittisten puolueiden ja poliitikkojen edustamaa elitismiä kohtaan ei ollut uskottavaa. Maltillinen oikeisto puolestaan kommentoi Macronia vuoden 2017 vaalien aikana presidentti Francois Hollanden epäonnistuneen hallinnon jatkeena ja edustajana. Keltaliiviliikkeen mielenosoituksissa Macronia syytettiin myös rikkaiden presidentiksi, joka oli unohtanut tavallisten ranskalaisten arkipäivän ongelmat tarjoten avokätisiä verohelpotuksia jo ennestään varakkaille kansalaisille ja yrityksille. Koska ristiriitoja oli huomattavan paljon jo pelkästään Macronin vastustajien suunnalta, oli aiheellista pohtia voiko Emmanuel Macronia arvioida perinteisellä oikeisto–vasemmisto ulottuvuudella vai pitäisikö häntä sen sijaan lähestyä kokonaan uudella tavalla? Tämä on toinen syy, miksi nimesin tutkimukseni ensimmäisiksi sanoiksi jo mainitun Ideologioiden tuolla puolen. Edellä mainittujen väitteiden ja näkemysten perusteella lähtökohtani oli pohtia Macronin politiikkaa ja ajattelua perinteisen ja dogmaattisen tavan sijaan tavalla, joka edustaisi myös Macronin henkilökohtaisia näkemyksiä ja lausuntoja ideologioiden ja politiikan suhteesta. Tässä kohtaa löysin Macronin ajattelussa yhtymäkohdan politiikan teoreetikon Michael Freedenin ajatteluun ideologioista, liberalismista ja niiden merkityksestä nykyisessä maailmassa ja politiikassa. Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen, oli luonnollista, että lähestyisin Macronin politiikkaa pääosin retorisen analyysin avulla. Retorinen analyysi oli luonnollinen valinta myös sen vuoksi, koska suurin osa tutkimusaineistosta oli Macronin kampanjan aikana ja valituksi tulemisen jälkeen pitämiä puheita ja muita julkisia kannanottoja. Toinen tärkeä syy menetelmäni takana oli luonnollisesti itse ranskalainen poliittinen kulttuuri ja historia. Ranskassa politiikassa on aina korostunut poliitikon ja varsinkin presidentin kyky esiintyä ja käyttää erilaisia retorisia keinoja vakuuttaessaan kansalaiset vaalien aikana, mutta myös vaalien jälkeen. Edellä mainitut taidot ovat olleet myös poliittisen menestyksen ja uskottavuuden perusedellytys. Tutkimuksen kaksi tärkeintä teoriaa ovat saksalaisen politiikantutkijan ja sosiologin Ulrich Beckin luoma riskiyhteiskunta, jota seuraa Anthony Giddensin luoma kolmannen tien poliittinen teoria. Beckin globaali näkemys oli, että vanhat perinteiset instituutiot (kirkko, poliittiset puolueet, perhe, ammatit) ja niiden asema ovat rapautuneet, mikä on lisännyt epävarmuutta esimerkiksi työmarkkinoille ja kansalaisten henkilökohtaiseen elämään liittyen. Beckin teorian mukaan vakituisten työpaikkojen määrä vähentyy edelleen ja erilaiset määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet yleistyvät tulevaisuudessa entistä enemmän ja vastuu menestymisestä tai menestymättömyydestä on aina selätetty kuitenkin aina yksilölle itselleen. Toinen tärkeä ilmiö liittyy globalisaation ja riskiyhteiskunnan väliseen suhteeseen, jossa päätökset mm. paikallisten työpaikkojen säilymisestä voidaan tehdä tuhansien kilometrien päässä itse tarkasteltavasta maasta. Riski-yhteiskunnan myötä globaaliksi ilmiöksi on tullut myös edelleen kasvanut riski ajautua työttömyyteen, ja tämä koskee myös useita akateemisia ammatteja. Kolmannen tien politiikan teoria oli luonnollinen valinta tutkimukselleni, koska Macronin poliittinen ajattelu perustui kolmeen kolmannen tien keskeiseen pilariin, joissa työ, yrittäjyys ja henkilökohtainen vastuu olivat politiikan lähtökohtia yhdessä markkina myönteisen ajattelun kanssa. Macron siis haastoi myös perinteisen ranskalaisen etatistisen eli valtiovetoisen talousajattelun, jossa pro-business-ajattelu hallitsi taloutta ja talousympäristöä ja jossa usein valtio-omisteiset yritykset olivat nauttineet usein valtion avokätisestä tuesta ja asemasta suhteessa pienempiin toimijoihin. Macronin mukaan säännöt tulisi olla kaikille samat ja tämä koski myös digitaalisia jättiläisiä (Google, Amazon, Facebook, Apple), joiden verovälttelyyn presidentti Macron on halunnut puuttua kovalla kädellä. Edellä mainittujen yksityiskohtien perusteella Macronin politiikka lähestyi Britannian entisen pääministerin Tony Blairin (1997–2007) politiikkaa, jossa kolmannen tien politiikan teoria muodosti keskeisen New Labourin ja Blairin poliittisen ja ideologisen sisällön. Macron halusi myös puuttua ranskalaisen yhteiskunnan ruohonjuuritason epäkohtiin, jotka ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Viimeksi mainittuun kuuluu pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen. Tarkemmin sanottuna ruohonjuuritason ongelmiin puuttuminen tarkoitti sitä, että Ranskan hallitus ja Macronin hallinto olivat valmiita tekemään suuria investointeja peruskoulutukseen ja alueille, jotka olivat kärsineet eniten mm. heikosta opetuksesta ja tuetun opetuksen vähyydestä. Tasavallan presidentti kyseenalaisti myös Ranskan korkeakoulujen nykytilan ja tulokset. Macron oli huolissaan opintojensa keskeyttäneistä opiskelijoista ja hän näki myös, että Ranskassa oli vanhoja elitistisiä instituutioita, kuten ENA (National School of Administration), jotka eivät palvelleet maan etua tulevaisuudessa. Macronin ajattelussa oli myös useita yhtymäkohtia Ranskan myöhäiseen valistukseen ja erityisesti filosofien ja poliitikkojen Francois Guizot’n ja Benjamin Constantin ajatuksiin, joihin Macronin ajattelua peilasin. Macronin, Guizot’n ja Constantin ajatukset koskivat erityisesti työn, koulutuksen ja ammatin roolia yhteiskunnallisen edistyksen takaajana. Myös poliitikkojen rooli eräänlaisena roolimallina kansalaisten edessä yhdisti niin Macronia, kuin Constantia ja Guizot’a toisiinsa. Macron nosti esiin kampanjansa aikana useasti Ranskan poliittisen järjestelmän ongelmat, jossa poliitikot käyttivät hyväkseen järjestelmän porsaanreikiä ajaessaan omia ja intressipiiriensä etuja. Viime vuosituhannen ajattelijoista nostan esiin Ranskan liberaalien kärkinimen Raymond Aronin ja Macronin mentorin Paul Ricœurin. Aronia, Ricœuria ja Macronia yhdisti kiinnostavalla tavalla kriittisyys ideologiota kohtaan ja totuuden ensisijaisuus politiikan keskeisenä hyveenä.As an object of research Emmanuel Macron makes an interesting, and even a historic figure. The youngest leader of France since Napoleon Bonaparte, he was an inexperienced and almost unknown politician, when elected as the President of the Republic from neither of the two traditional parties. Emmanuel Macron was a political actor and a candidate of a new unknown political movement, which he founded alone only about a year before the Presidential elections. The name of my dissertation Beyond Ideologies? Risk Society in Emmanuel Macron’s Reformist Politics is based on the several contradictory views that have surrounded Macron since the very beginning of Macron’s career. The far left and the far right saw Macron as a candidate and politician who represented neoliberalism, and uncontrolled globalisation, in which the interests of big business and interests of the EU had priority instead of the French national interests. Macron has also been described as a politician with a thin ideology prone to populism, whose critique of the elitism represented by the old political parties and politicians was not credible. The moderate right, in turn, commented on Macron during the 2017 election as an extension and representative of President François Hollande’s administration. During protests of the Yellow Vest movement, Macron was also accused of being the President of the rich, who had forgotten the everyday problems of ordinary French people and offered generous tax reliefs to the already wealthy citizens and companies. These were the main reasons behind my motivation to study Macron. Given all this controversy it was relevant to ask: is it even possible to evaluate Macron in terms of classical French ideologies or should his politics be approached in a whole new way? That is the second reason why I have named my research first: Beyond Ideologies. Starting point was to reflect on Macron’s politics and thinking without resorting to the traditional and dogmatic approaches, in a way which would also represent his personal views and his statements about the relationship between ideologies and politics. Related to the previous it was relevant that I would approach Macron’s politics using mainly rhetorical analysis as most of the research material consisted of the speeches and other public declarations Macron made during his campaign, and after he entered into the office in May 2017. The second important reason behind my method was of course the French political culture itself that has always emphasised the politician’s ability to use various rhetorical skills and speak well in public debate. The skills have formed a precondition to one’s political success and credibility. Two of the most important theories of the research are the risk society created by the German scholar Ulrich Beck and the third way political theory created by Anthony Giddens. Beck’s global view was that the fragmentation and lower status of the old institutions (church political parties, family professions) have increased insecurity in the job market and in citizens’ lives as the share of permanent jobs has decreased. At the same time the risk of unemployment has increased, and this concerns even academic professions. Third way theory was a natural choice as Macron was for example keen on using public money and investments on basic education and various internships programmes. Education policies were directed especially at suburban areas where the societal challenges were the most difficult. Macron’s politics resembled the former Prime Minister of UK Tony Blair’s politics where the third way politics was a leading political doctrine. Macron was also keen to intervene into various grass root grievances of French society which have caused a lot of negative consequences during the last three decades such as long term unemployment, poverty and social exclusion. In addition to the French government and Macron’s administration making huge investments in basic education. The President of the Republic also questioned the current status and the current results of French higher education. Macron was concerned of the dropout figures and saw also that there existed old elitist institutions, such as ENA (National School of Administration) that did not serve country’s interest. As my research continued it became clear quite soon that Macron’s values and the goals he presented for France differed from his predecessors, and there were elements France had not actually faced during the political history of the Fifth Republic. Macron’s political thinking was based on three pillars where work, entrepreneurship, and personal responsibility were the starting points together with pro-market thinking. Macron challenged also the traditional French statism thinking where the role of state dominated economic activity. One of the negative features was distorted competition with state-owned companies that had governmental support behind them. Specifically, this meant that these companies were able to receive cheap loans and other financial support guaranteed by the government. Macron wanted to create the same rules policy for all in domestic markets and this applied also to the European level. According to Macron GAFA (Google, Amazon, Facebook, Apple) companies’ tax evasion should be finished. Finally, I included several confluences from the late French Enlightenment where ideas of the philosophers François Guizot and Benjamin Constant ideas influence Macron’s thinking. These ideas concerned especially the role of work, education and politicians role models in front of the citizens. A precondition to the fair and civilised society was openness and accountability. One of the typical problems in France has been how the politicians and political parties have used various loopholes in the political system as they have financed their campaigns

Patients hospitalized abroad as importers of multiresistant bacteria - a cross-sectional study

Objectives: The pandemic spread of multidrug-resistant (MDR) bacteria poses a threat to healthcare worldwide, with highest prevalence in indigent regions of the (sub) tropics. As hospitalization constitutes a major risk factor for colonization, infection control management in low-prevalence countries urgently needs background data on patients hospitalized abroad. Methods: We collected data on 1122 patients who, after hospitalization abroad, were treated at the Helsinki University Hospital between 2010 and 2013. They were screened for methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA), extended-spectrum beta-lactamase-producing Enterobacteriaceae (ESBL-PE), vancomycin-resistant enterococci, carbapenemase-producing Enterobacteriaceae (CPE), multiresistant Pseudomonas aeruginosa and multiresistant Acinetobacter baumannii. Risk factors for colonization were explored by multivariate analysis. Results: MDR colonization rates were higher for those hospitalized in the (sub) tropics (55%; 208/377) compared with temperate zones (17%; 125/745). For ESBL-PE the percentages were 50% (190/377) versus 12% (92/745), CPE 3.2% (12/377) versus 0.4% (3/745) and MRSA 6.6% (25/377) versus 2.4% (18/745). Colonization rates proved highest in those returning from South Asia (77.6%; 38/49), followed by those having visited Latin America (60%; 9/16), Africa (60%; 15/25) and East and Southeast Asia (52.5%; 94/179). Destination, interhospital transfer, short time interval to hospitalization, young age, surgical intervention, residence abroad, visiting friends and relatives, and antimicrobial use proved independent risk factors for colonization. Conclusions: Post-hospitalization colonization rates proved higher in the (sub) tropics than elsewhere; 11% (38/333) of carriers developed an MDR infection. We identified several independent risk factors for contracting MDR bacteria. The data provide a basis for infection control guidelines in low-prevalence countries (C) 2017 The Author(s). Published by Elsevier Ltd on behalf of European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases.Peer reviewe