Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määriteltyekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoituaseurantajatutkimustietoa sosioekologisistaekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviinvoimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinentutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneidentutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista jayleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkostonydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,joka suurimmaksi osaksi kuuluu UusimaalaisenNurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°28' N, 24° 31' 24°43' E).Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomensavikoille ominaistapeltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alueon kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutusleviää, ja jonka eteläosassasijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.Lepsämänjoen valuma-alueeltaon parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiinympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- jakiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinenmonimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eritutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- jakehityshankkeissa.Lepsämänjoki LTSER-verkostontavoite on LTSER-konseptinmukaisesti verkostoitumisen avullakehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojensaatavuutta ja laatua sekä edistääekologisen, ympäristöjayhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkostonkoordinaattorille ([email protected])

Alppiruusu- ja atsaleapuistojen kehittyminen

vo

Alppiruusujen tuholaiset

vo

Cold hardiness research on agricultural and horticultural crops in Finland

Special issue. To mark the 90th anniversary of the scientific agricultural society of finland ReviewRiittämätön kylmänkestävyys rajoittaa monien kasvilajien viljelyä Suomessa. Tämä artikkeli käsittelee suomalaisia pelto- ja puutarhakasvien talvehtimiseen ja kylmänkestävyyteen liittyviä tutkimuksia. Perinteisesti talvenkestäviä lajikkeita on valittu jalostusaineistosta pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella. Sittemmin on kehitetty laboratoriossa tehtäviä kylmänkestävyystestejä nopeuttamaan ja tehostamaan valintaa. Viime vuosina tutkimus on lisäksi pyrkinyt selvittämään peltokasvien karaistumisen ja kylmävaurioiden taustalla olevia molekyylitason mekanismeja. Tässä artikkelissa käsitellään peltokasveista syysviljoja, nurmia, apilaa, perunaa sekä rypsiä. Puu-tarhakasveista mukana ovat omena, mansikka, vadelma, herukat, mustikka, tyrni, yrtit sekä koristepuut ja pensaat. Niiden osalta käsitellään talvehtimishavaintojen ja lajikevalinnan lisäksi viljelytoimenpiteiden vaikutusta talvenkestävyyteen. Kontrolloidut kylmätestit ovat mahdollistaneet myös puutarhakasvien kylmänkestävyysmekanismien tarkemman tutkimuksen.This paper represents an overview of cold hardiness research conducted on agricultural and horticultural crops, as well as on amenity plants in Finland. Inadequate freezing tolerance and/or winter hardiness often prevents introduction of new species and cultivars to Finland. Field observations on winter hardiness and more recently the results from laboratory freezing tests, have assisted breeders to select hardy genotypes. Research approaches for agricultural crops have evolved from observations on winter and frost damage to studies on molecular mechanisms of cold acclimation and freezing injury. The results of experiments on survival of winter cereals, grasses and clovers and frost tolerance of potato and turnip rape are discussed. The studies conducted on horticultural crops, including apple, strawberry, raspberry, currants, blueberry, sea buckthorn, perennial herbs as well as on ornamental trees and shrubs have included field evaluations of cultivars, or selections for winter hardiness, and studies on the effects of cultural management practices on winter survival. During the last decade detailed studies including controlled freezing tests have provided tools to assist in explanation of the underlying mechanisms of cold hardiness also in horticultural plants.vokPelto- ja puutarhakasvien kylmänkestävyystutkimus Suomess