The non-thermal superbubble in IC 10 : the generation of cosmic ray electrons caught in the act

Superbubbles are crucial for stellar feedback, with supposedly high (of the order of 10 per cent) thermalization rates. We combined multiband radio continuum observations from the Very Large Array (VLA) with Effelsberg data to study the non-thermal superbubble (NSB) in IC 10, a starburst dwarf irregular galaxy in the Local Group. Thermal emission was subtracted using a combination of Balmer Hα and VLA 32 GHz continuum maps. The bubble’s nonthermal spectrum between 1.5 and 8.8 GHz displays curvature and can be well fitted with a standard model of an ageing cosmic ray electron population. With a derived equipartition magnetic field strength of 44 ±8 μG, and measuring the radiation energy density from Spitzer MIPS maps as 5±1×10−11 erg cm−3, we determine, based on the spectral curvature, a spectral age of the bubble of 1.0 ± 0.3 Myr. Analysis of the LITTLE THINGS HI data cube shows an expanding HI hole with 100 pc diameter and a dynamical age of 3.8 ± 0.3 Myr, centred to within 16 pc on IC 10 X-1, a massive stellar mass black hole (M > 23 M⊙). The results are consistent with the expected evolution for a superbubble with a few massive stars, where a very energetic event like a Type Ic supernova/hypernova has taken place about 1 Myr ago. We discuss alternatives to this interpretationPeer reviewe

Extreme radio flares and associated X-ray variability from young stellar objects in the Orion Nebula Cluster

Jan Forbrich, et al, ‘Extreme Radio Flares and Associated XRay Variability from Young Stellar Objects in the Orion Nebula Cluster’, The Astrophysical Journal, Vol. 844 (2), July 2017. DOI: https://doi.org/10.3847/1538-4357/aa7aa4. © 2017 The American Astronomical Society. All Rights Reserved.Young stellar objects are known to exhibit strong radio variability on timescales of weeks to months, and a few reports have documented extreme radio flares with at least an order of magnitude change in flux density on timescales of hours to days. However, there have been few constraints on the occurrence rate of such radio flares or on the correlation with pre-main sequence X-ray flares, although such correlations are known for the Sun and nearby active stars. Here we report simultaneous deep VLA radio and Chandra X-ray observations of the Orion Nebula Cluster, targeting hundreds of sources to look for the occurrence rate of extreme radio variability and potential correlation with the most extreme X-ray variability. We identify 13 radio sources with extreme radio variability, with some showing an order of magnitude change in flux density in less than 30 minutes. All of these sources show X-ray emission and variability, but we find clear correlations with extreme radio flaring only on timescales <1 hr. Strong X-ray variability does not predict the extreme radio sources and vice versa. Radio flares thus provide us with a new perspective on high-energy processes in YSOs and the irradiation of their protoplanetary disks. Finally, our results highlight implications for interferometric imaging of sources violating the constant-sky assumption.Peer reviewedFinal Published versio

Arviointi GAS-menetelmän edellytyksistä työllisyyspalveluissa

Palveluissa tapahtuva yksilöllinen tavoitteenasettelu ei ole uusi asia. Tavoitelähtöinen työskentely ja sen tarve nostetaan esille ajoittain. Samalla tuodaan yleensä esille tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin tärkeys. Goal Attainment Scaling (GAS) on yksilölliseen tavoitteenasetteluun ja vaikutusten arviointiin kehitetty tapauskohtaisen arvioinnin väline. Kansaneläkelaitos on ottanut välineen käyttöönsä järjestämissään kuntoutuspalveluissa. Tässä julkaisussa arvioitiin työ- ja elinkeinohallinnon edellytyksiä välineen käyttöön erityisesti vaikeasti työllistyvien kanssa tehtävässä asiakastyössä vertaamalla lähtökohtatilannetta Kansaneläkelaitokseen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti työvoimahallinnon järjestämiin palveluihin. Tarkoitusta varten haastateltiin 21 asiantuntijaa. Arviointi toteutettiin Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen rahoittamassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämispalvelujen toteuttamassa Kannattava työllistäminen -hankkeessa. Yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia rajaavat monet tekijät. Ensinnäkin tavoitteenasettelu ja vaikutusten arviointi vaativat riittävän koulutuksen. Toiseksi käytännön asiakastyössä GAStyyppisen välineen käyttö edellyttää, että asiantuntijoilla on riittävästi aikaa käytettävissä asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat vaikeasti työllistyviä ja heidän tilanteensa edellyttää usein kokonaisvaltaista selvittelyä. Kolmanneksi yksilöllinen tavoitteenasettelu ja vaikutusten arviointi edellyttävät, että asi4 akas voi saada paneutuvaa ohjausta ja tukea sen palvelun sisällä, jonne hänet ohjataan. Neljänneksi on huomioitava, että tavoitteenasettelua ja vaikutusten arviointia tukeva infrastruktuuri on kunnossa. Esimerkiksi kirjaamiskäytännöt ja rekistereiden ylläpito on rakennettava tuomaan esille myös muita kuin työllistymistavoitteita. Viidenneksi yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin olennainen edellytys on se, että toiminnalla on ylätason hallinnon legitimiteetti. Käytännössä yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuudet asettuvat aktiivisen työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinnalle. TE-hallinnon pyrkimys keskittyä työllistymiseen liittyviin ydinkysymyksiin siirtää yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia esimerkiksi kuntien ja kuntouttavan työtoiminnan suuntaan