Cloudberry (Rubus chamaemorus L.) cultivar 'Nyby' - an example of domestication of wild plant species to cultivation

In Finland a hermaphrodite cloudberry clone was found in 1991 at Nyby, Petolahti in Maalahti, 40 km south of Vaasa. Cultivar 'Nyby' has been in commercial propagation since 2005

Omaisen keinot tukea keuhkosyöpää sairastavaa läheistään

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Helsingin Metropolian Ammattikorkeakoulun sekä HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kerätä tietoa ja kuvata omaisten keinoja, joilla he voivat tukea keuhkosyöpään sairastunutta läheistään. Tavoitteenamme oli, että opinnäytetyömme tulokset auttaisivat omaisia tukemaan paremmin keuhkosyöpää sairastavaa läheistään. Toivomme, että tämän työn tuloksia voisivat hyödyntää myös terveydenalan ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään syöpää sairastavan omaisia. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena ja keräsimme tutkimusaineistoa puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelimme kuutta omaista helmi-maaliskuun aikana vuonna 2016. Haastateltavia etsimme sekä Jorvin, että Meilahden sairaaloiden keuhko-osastoilta. Jätimme myös tarvittavan informaation Jorvin keuhkopoliklinikalle, sekä Meilahden syöpähoitajan vastaanotolle. Haastatteluaineiston analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista nousi esille omaisen läsnäololla ja vuorovaikutuksella olevan suuri merkitys sekä omaiselle että sairastuneelle. Yhdeksi merkitykselliseksi tuen muodoksi omaiset nostivat myös pelkän potilaan kuuntelemisen. Myös päivittäisissä askareissa avustaminen nousi tärkeäksi tutkimustulokseksi. Omaiset kokivat tärkeäksi mahdollisuutensa viettää yhteistä aikaa potilaan kanssa. Tiedonsaanti jatkuvasti sairauden ja hoitojen eri vaiheissa auttoivat omaista ymmärtämään läheisensä tilannetta paremmin. Omaisten keinoja tukea läheistään helpotti myös se, että he pitivät omasta psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan huolta. Opinnäytetyömme tulokset osoittivat, että omaisten saamaa tietoa tulisi lisätä. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa nousseet tulokset esittävät, että omaisen tiedon ja tuen tarve saattaa olla suurempi kuin itse sairastuneella. Luotettavan tiedon saaminen vähentää omaisten kokemaa stressiä ja ahdistusta sekä parantaa heidän kykyä tukea läheisiään.This thesis is a part of a collaboration between Metropolia University of Applied Sciences and HUCH Hospital Heart and Lung Center. Its purpose is to collect information and to describe various ways in which next of kin can support their relatives who suffers from lung cancer. The aim of this study is that next of kin could use our results to better support their relatives. We also hope that our results could be used to help healthcare professionals who face cancer patients’ next of kin in their work. A qualitative research method was used in this study and the research data was gathered by semi-structured interviews. We interviewed six next of kin during February and March in 2016. Interviewees were searched for in both Jorvi and Meilahti Pulmonary Disease Wards. We also left information on these interview sessions to Jorvi Pulmonary Outpatient Clinic and Meilahti oncology nurse office. The data was analyzed using content analysis. Based on our research results the next of kin presence and interaction with the patient carry a lot of meaning for both parties. One of the most meaningful ways to support their nearest one was listening to the patient. Next of kin also thought that helping the patient in daily routines was very significant to them. Shared time meant a lot to both the next of kin and the patient. Constant access to information at the various stages of disease was highlighted in order to help next of kin to better understand the current situation. It was also considered very important to take good care of both physical and mental health, so that the next of kin could support their nearest ones as well as possible. The results of our thesis showed that the next of kin needed more information. Like the in accordance with the findings of the preview studies, the need for information and support might be greater for the next of kin than the patient. Obtaining reliable information reduced their stress and anxiety and helps their ways to support their nearest ones

My precious information : How to preserve it?

Do you think your information remains safe inside a cloud? Do you have another truly trustworthy place where you can store all your precious information? These questions lead us to the basic problem behind this paper: None of the official instances are interested in materials possessed by average Joes and Janes. You will have to be politically or otherwise important person to get your personal life story into official digital repositories. We at the Digitalia1 (Research Center on Digital Information Management) at South-Eastern Finland University of Applied Sciences, believe that there is a strong need for a digital preservation service that would give ordinary citizens the right to decide what to do with their personal information. It is not right that common folks must rely on cloud drives with dubious terms and conditions or unreliable portable or optical devices to store their precious digital information. This article describes an initiative of a low cost full-scale digital archive solution that will be available to common people

Finnish wild flower species suitable for commercial seed production

Tutkimuksessa selvitettiin ruohovartisten luonnonkasvien siementuotanto-ominaisuuksia peltoviljelyssä. Kotimaisille luonnonkasvien siemenille on kysyntää, mutta tarjolla on ollut tähän mennessä lähinnä luonnosta kerättyä siementä. Ulkomaista siementä on ollut markkinoilla, mutta ulkomaiset kasvit eivät välttämättä ole kestäviä oloissamme ja vieraiden lajien levittäminen luontoon on jo ekologisestikin arveluttavaa. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää luonnonkasvien viljelyominaisuuksia ja etsiä siementuotantoon soveltuvia luonnonkasveja. Viljelyn ja loppukäyttäjän kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat: hyvä itävyys, itävyyden säilyminen lämpimässäkin kuivasäilytyksessä, kasvuston ja kukkien kauneus, hyvä talvenkestävyys sekä sadonkorjuun ja siementen puhdistuksen helppous. Tutkimusta varten kylvettiin 57 lajia Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalle sekä Kainuun tutkimusasemalle Sotkamoon. Koekentillä seurattiin kasvien kasvuunlähtöä, kehitystä, kukintaa ja siementuotantoa. Lisäksi havainnoitiin peittävyys, talvenkestävyys, hyönteistuhot ja kasvitaudit. Kasvien siemenet kerättiin sato- ja itävyysmäärityksiä varten. Siemenkeruussa kokeiltiin erilaisia menetelmiä, samoin siementen puhdistuksessa. Siemenet säilytettiin kuivattuina huonelämpötilassa. Tällaiset varastointiolosuhteet ovat helpoimmat ja edullisimmat sekä viljelijälle, kaupalle että loppukäyttäjälle. Parhaiksi lajeiksi siementuotannon kannalta osoittautuivat mäkitervakko Lychnis viscaria L., nurmikohokki Silene vulgaris (Moench) Garcke, puna-ailakki Silene dioica (L.) Clairv., ketoneilikka Dianthus deltoides L., keto-orvokki Viola tricolor L., verikurienpolvi Geranium sanguineum L., lehtosinilatva Polemonium caeruleum L., niittyhumala Prunella vulgaris L., rantatädyke Veronica longifolia L., piharatamo Plantago major L., harakankello Campanula patula L., kurjenkello Campanula persicifolia L., päivänkakkara Leucanthemum vulgare Lam., ahdekaunokki Centaurea jacea L., nurmikaunokki Centaurea pbrygia L., ruiskaunokki Centaurea cyanus L., syysmaitiainen Leontodon autumnalis L., ketokeltto Crepis tectorum L, huopakeltano Pilosella officinarum F.W.Schultz & Schultz Bip. ja oranssikeltano Pilosella aurantiaca (L.) F.W.Schultz & Schultz Bip. Näillä lajeilla on hyvä itävyys, ne kukkivat viljeltyinä runsaasti ja sadonkorjuu onnistuu leikkuupuimurilla, imuroimalla tai kasvusto voidaan leikata kuivumaan varastoon myöhempää puintia varten.The aim of this study was to establish which wild flowers are suitable for commercial seed production. There is an acute and growing need for wild flower seeds of Finnish origin, but to date such have only been gathered in the wild. Foreign seeds are readily available, but they are thought to be ecologically poorly adapted to the Finnish climate. Research data are needed on the seed production of wild flowers before cultivation can start. For both cultivation and landscaping purposes it is important that the plants should have: good germinability and winterhardiness, that the seeds should be as easy to harvest and clean, and that the flowers and foliage should be beautiful. The characteristics of different wild flowers at cultivation need to be clarified. To this end, seeds of 57 species were sown in the spring 1994 at the Laukaa Research Station and/or at the Kainuu Research Station in Sotkamo. The Development of plants, flowering and seed production was monitored weekly. Covering, height, winterhardiness, insect damage and plant diseases were observed too. Seed harvesting and cleaning were tried with different methods. The seeds were kept in dry storage at room temperature to establish which seed species retain their germinability unchanged under the storage conditions easiest for farmers, retailers and final users to implement. The best species for seed production were Campanula patula L., Campanula persitifolia L., Centaurea ganus L, Centaurea jacea L., Centaurea pbygia L., Crepis tectorum, Dianthus deltoides L., Geranium sanguineum L., Leontodon autumnalis L., Leucanthemum vulgare Lam., Lychnis viscaria L., Pilosella aurantiaca (L.) F.W.Schultz & Schultz Bip., Pilosella officinarum (L.) F.W.Schultz & Schultz Bip., Plantago major L., Polemonium caeruleum L., Prunella vulgaris L., Silene dioica (L.) Clairv., Silene vulgaris (Moench) Garcke, Veronica longifolia L., and Viola tricolor L. These species had good germinability, they flowered plentifully at the growing site, and they were quite easy to harvest. The most succesful harvesting methods were machine threshing, suction collection with a vacuum-cleaner (for seeds with pappus) and cutting for storage, drying and later threshing.vokKirjasto Aj-

Adjektiiveihin liittyvät kollokaatit kuntien Internet-sivujen esittelyteksteissä : Korpuslingvististen menetelmien mahdollisuudet ja rajat kvalitatiivisessa tutkimuksessa

Tarkastelen kuntien esittelyteksteissä esiintyviä, adjektiiveihin ja adjektiiviryhmiin liittyviä kollokaatioita ja kolligaatioita, eli myötäilmauksia. Adjektiiveja käsittelen adjektiiviryhmittäin, joita on kuusi. Laskevassa kokojärjestyksessä aineistossani esiintyvät adjektiiviryhmät ovat seuraavat: suhteelliset, absoluuttiset, yksilöivät, taipumattomat, suhteutusadjektiivit sekä proadjektiivit. Kiinnitän huomiota erityisesti siihen, millaisia kollokaatiosuhteita (nousevat ja laskevat kollokaatiot) eri adjektiiveihin ja eri adjektiiviryhmiin liittyy. Käyttämäni tekstiaineisto on pienehkö sähköinen tekstikorpus, joka koostuu suomalaisten kuntien Internet-sivuilta kerätyistä esittelyteksteistä. Korpuksessa on yhteensä 119 tekstiä, ja niissä on kyse kunnan esittelystä Internet-sivustojen lukijoille, eli tavallisesti erilaisesta oman kunnan markkinoinnista. Aineistooni kuuluvien kuntien väkiluku on vähemmän kuin 3000 asukasta, eli tutkimuskunnissa kyse on kaikkein pienimmistä Suomen kunnista. Tutkimusaineistooni, eli sähköiseen korpukseen, kuuluvat tekstit on käsitelty Fintwol-ohjelmalla, jolloin niihin on tehty koneavusteinen morfologinen analyysi. Jokaiseen saneeseen on siis lisätty sille kuuluva morfologinen tulkinta. Tarkoitukseni onkin havainnoida myös tietokoneen mahdollistamia sähköisiä tutkimusmenetelmiä kvalitatiivisen kielentutkimuksen välineenä. Kollokaatioiden tutkimuksessa tekstikorpuksia on käytetty pitkään, mutta aiemmin morfologinen analyysi on tavallisesti tehty käsin ja analyysit perustuneet esimerkiksi tiettyjen lekseemien tarkasteluun. Tutkimuksessani selvitän, millaisia mahdollisuuksia tietokoneavusteinen analyysi tuo kvalitatiiviseen kielentutkimukseen sekä millaisia rajoituksia sillä on. Adjektiivi-kollokaatti-esiintymien avulla kuvaillaan esittelyteksteissä usein kuntaa joko suoraan tai välillisesti. Tietokoneavusteisesta analyysista saadut tulokset ovat lähinnä kvantitatiivisia, mutta käytän tarkastelun apuna konkordanssilistaa, eli niin kutsuttua KWIC-listaa (Key Word In Context), jonka tarkasteluvälin pituudeksi olen rajannut viisi sanaa. Tämä pituus sisältää tarkasteltavan lekseemin (adjektiivi) sekä kaksi sanaa sen edellä ja jäljessä. Havainnoin sähköisestä korpuksesta saamieni tilastollisten tulosten avulla myös sitä, millainen aineisto ja tekstilaji esittelytekstit ovat. Vertailen saamiani tuloksia muista korpuksista saatuihin tilastollisiin tuloksiin. Adjektiiviryhmiin liittyvät nousevat kollokaatiosuhteet, joissa kollokaatti on adjektiivia yleisempi, toistuvat läpi aineiston samanlaisina: Näissä kollokaatiosuhteissa adjektiivit kollokoivat useimmiten sellaisen sanaston kanssa, joka on varsin yleistä koko aineistossani. Esimerkiksi substantiivit kunta ja palvelu, jotka ovat koko aineiston yleisimpiä sanoja, esiintyvät kaikkien adjektiiviryhmien adjektiivien kollokaatteina toistuvasti. Ne myös ilmaisevat sellaisia esittelyteksteissä toistuvia aiheita, jotka ovat kunnille tärkeitä ja joita käsitellään monessa esittelytekstissä. Laskevat kollokaatiosuhteet taas ilmaisevat lähinnä esittelyteksteissä yleisiä, adjektiivien merkitystä määrittäviä leksikaalisia suhteita, kuten adjektiivi-kollokaatti-parit hyvät liikenneyhteydet tai kaunis maisema. Esittelytekstiaineistoni käsittelyyn tietokoneavusteinen analyysi soveltui vain osittain. Suurin ongelma aiheutui paikannimistä (esim

Luonnonkasveja viherrakentamiseen

Luonnonvaraisten kasvien siementuotantoa ja käyttöä alettiin kehittää Suomessa MTT:n Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla vuonna 1993. Tavoitteena oli käynnistää siementuotanto, opetella käyttämään siemeniä viherrakentamisessa ja lopuksi paneutua perustettujen ketojen hoitoon. Päällimmäisenä ongelmana oli kuitenkin suomalaista alkuperää olevan siementen puute. Siementuotantoon sopivimmat luonnonkasvit ja niiden viljelyvaatimukset kartoitettiin. Lisäksi käynnistettiin viljelijärenkaan avulla siementuotanto, tuotetun siemenen markkinointi sekä perustettiin luonnonkasvikokeita.vo

Tarjolla runsas valikoima luonnonkasvien siemeniä

Luonnonkasvien siementuotanto on muutaman erikoistuneen viljelijän elinkeino. Tuotettavien kasvilajien valinta ei kuitenkaan ole viljelijälle helppoa, sillä mahdollisia lajeja on kymmeniä. Luonnonkasvien siementen käyttöä viherrakentamisessa on tutkittu MTT:ssä ja Agropolis Oy:n kehittämishankkeena yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien ja Tielaitoksen kanssa. Tulokset ovat osoittaneet, että monet lajit lähtevät kylväen kasvuun huonosti. Niinpä siementuottajien kannattaisi viljellä ensisijassa parhaiten menestyviä lajeja ja täydentää tuotevalikoimaa voimavarojensa mukaan joillakin vaativammilla kasvilajeilla.vo