Asuminen kielialueittain Helsingissä - Harjoitustyö

Peer reviewe

Sähköisten terveyspalvelujen strategia hoitotyöhön – nyt on sen implementoinnin aika

Sote-uudistus on käynnistänyt yhä vahvemmin kansalaisen aktiivisen roolin tukemisen oman hyvin voinnin edistämiseksi. Yhtenä keskeisenä palvelumuotona tulevat olemaan digitaaliset palvelut, joita kärkihankkeet ja edelläkävijä alueet kehittävät ja ottavat käyttöön. Suomen sairaanhoitajaliitto osallistuu tämän muutoksen jalkauttamiseen sähköisten terveyspalvelujen strategian avulla. Strategiassa asiakaan roolin muutos on keskiössä ja se tuottaa uudenlaista osaamisen tarvetta kaikkien sairaanhoitajien työnkuvaan. Sairaanhoitajaliiton strategia on tarkoitettu hyödynnettäväksi työyhteisöjen kehittämisen tukena niin kansallisesti kuin alueellisesti. Strategiatyössä huomioitiin kansallisen Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 tavoitteet

Osaamisen arviointi ammattikorkeakoulussa - Mittarin kehittäminen sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden opetukseen

The purpose of this study was to validate a measurement tool to evaluate the competence of students at the University of Applied Sciences (UAS) in the development of digital health and social care services. The aim of this study was to describe the view of UAS teachers regarding the knowledge, skills and competences that all UAS social and health care students, information technology (IT) engineers, business and business economics students need to know about developing digital services after graduation. The International Medical Informatics Association (IMIA) has drawn up recommendations for the biomedicine and health information (BMHI) curriculum, and the service design skills descriptions had been used as a reference framework for assessing the competence of students that is now evaluated by Finnish, Estonian and Latvian teachers in an expert group (n = 17). The evaluation took place on a four-step Likert scale, from unimportant to important, as well as unsuitable to suitable. The measurement tool was in English. These included the sum of the content validity index of the entire form (S-CVI/Ave) and the competence content-validity indexes (I-CVI), whose acceptance limit was determined by 0.80 acording to the literature. After the evaluation, 82 competence sentences were omitted from 35 competence sentences to describe the students’ competence. The importance of the S-CVI/Ave was initially 0.84, and after removing the sentences, it was 0.94. The S-CVI/Ave was initially 0.72, and after removal, it was 0.91. The multidisciplinary team assessed the importance and suitability of the students’ competences in their own fields, which reduced the number of competence sentences based on the content validity index. Consequently, this research demonstrates that teachers do not require the same broad range of expertise as stated by international recommendations. The validation of the measurement tool will be continued by studying the views of the teachers of University of Applied Sciences at national level on the need for competence of students at the Bachelor level.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli validoida mittari, jolla arvioidaan ammattikorkeakouluopiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ammattikorkeakouluopettajien näkemystä siitä tiedosta, taidosta ja osaamisesta, jota ammattikorkeakoulun sote-opiskelijoiden, informaatioteknologian (IT) insinöörien ja IT-liiketalouden opiskelijoiden sekä liiketalouden-opiskelijoiden tulee osata soten sähköisten palvelujen kehittämisestä valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta. International Medical Informatics Association (IMIA) on laatinut suosituksen soten tiedonhallinnan biomedicine and health information (BMHI) opetussuunnitelmasta ja sitä sekä palvelumuotoiluosaamiskuvauksia oli käytetty viitekehyksenä laadittaessa opiskelijoiden osaamisen mittaria, jota nyt suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset opettajat (n = 17) asiantuntijaryhmänä arvioivat. Mittari oli englanninkielinen. Arviointi tapahtui 4-portaisella Likert-asteikolla ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva. Niistä laskettiin koko lomakkeen sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80 kirjallisuuden mukaan. Kyselyn 82 osaamislauseesta jäi opettajien arvioinnin jälkeen 35 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvittavaa osaamista. Koko mittarin tärkeys (S-CVI/Ave) oli ensin 0,84 ja lauseiden vähennyksen jälkeen 0,94. Soveltuvuuden luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) oli ensin 0,72 ja vähennyksen jälkeen 0,91. Monialaisen vastaajaryhmän näkemykset osaamislauseiden tärkeydestä ja soveltuvuudesta oman alan opiskelijoille vähensivät erityisesti soveltuvuuden osalta osaamislauseita. Tutkimus osoittaa, että opettajat eivät vaadi yhtä laajaa osaamislauseiden määrää kuin kansainväliset suositukset esittävät. Mittarin validointia jatketaan selvittämällä kansallisesti ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä kandidaattitason opiskelijoiden osaamisen tarpeesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja palvelumuotoilun osaaminen – ammattikorkeakouluopettajien näkemys yhteisestä osaamissisällöstä

The purpose of the study was to find out teachers' views of the assessment tool, which has been developed for the students in relation to the assessment of competence in the development of services in health and social care. A previously developed competence assessment tool based on the international curriculum for informatics in health and social care and the descriptions of service design at the European Qualifications Framework level (EQF) for students of the university of applied sciences was tested and validated. A multidisciplinary group of teachers (N = 73) from the national project participated in three (n = 23; 25; 20) Delphi rounds. Teachers evaluated the importance of teaching the subject matter and the suitability of the statement to assess the student’s content competencies. A four-point Likert scale (not important - important and not suitable – suitable) was used to assess the importance and suitability. The reliability of the content validity index (S-CVI / Ave) and the item level content validity index (I-CVI), which were defined as 0.80, were calculated. After the evaluation, 40 competence sentences were formed to describe the common skills required by students for the development and use of digital services in health and social care. The results show that teachers do not require EQF level six in the field of expertise identified in this study. The research confirms the idea that teachers and students from different fields need common expertise in the health- and social care area.Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opettajien näkemyksiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden osaamisen kuvaamiseen kehitettävästä arviointimittarista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen. Tutkimuksessa arvioitiin aikaisemmin kehitettyä ammattikorkeakouluopiskelijan osaamisen arviointimittaria, joka perustui kansainväliseen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opetussuunnitelmaan ja palvelumuotoilun osaamiskuvauksiin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasolla kuusi. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, miten tärkeäksi ja sovellettaviksi opettajat kokevat osaamista kuvaavat sisällöt monialaisessa korkea-asteen koulutuksessa. Delphi-asiantuntijaryhmään osallistui kansallisen hankkeen monialainen opettajaryhmä (N = 73) kolmessa vaiheessa (n = 23, 25, 20). Opettajat arvioivat kyseisen asiasisällön opettamisen tärkeyttä ja osaamislauseen soveltuvuutta opiskelijan asiasisällön hallinnan arviointiin. Arviointi tapahtui neliportaisella Likert-asteikolla (ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva). Osaamislauseista laskettiin mittarin sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80. Arvioinnin jälkeen muodostui 40 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvitsemaa yhteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämisessä ja käyttämisessä. Tulokset osoittavat, että opettajat eivät vaadi EQF-osaamistasoa kuusi tässä tutkimuksessa monialaiseksi määritetyllä osaamisalueella. Tutkimus vahvistaa kansainvälisen opetussuunnitelmasuosituksen käsitystä, että eri alojen opettajat ja opiskelijat tarvitsevat yhteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen alueella

Terveiset NI2016 konferessista Genevestä, Sveitsistä

13th International Congress in Nursing Informatics pidettiin 25.‐29.6.2016 Genevessä, Sveitsissä. Konferenssin teema oli ajankohtainen eHealth for all: Every level collaboration – From project to realization. Juhannuksena olleen konferenssin ohjelmassa oli tarjolla 6 keynote‐esitystä, 24 paperisessiota, 20 posterisessiota, 23 paneelia, 14 workshoppia, 1 tieteellinen demo, 8 tutorialia ja 6 opiskelijakilpailua. 963 asiantuntijaa olivat etukäteen arvioineet 445 lähetettyä paperia 40 eri maasta. Hyväksyttyjä erilaisia papereita ym. esityksiä oli kaiken kaikkiaan 332. Open access Proceedings‐kirja, joka on indeksoitu MEDLINEen, on haettavissa http://ebooks.iospress.nl/volume/nursing-informatics-2016-ehealth-for-all-every-level-collaboration-from-project-to-realization. Tässä mainitut lähdeviitteet löytyvät tuosta kirjasta

Students’ competence as eHealth and eWelfare service developers based on the International Medical Informatics Association IMIA’s curriculum structure and design thinking

Multidisciplinary cooperation is required to develop digital health and welfare services. The aim of this article is to determine the eHealth and eWelfare service design competences that multidisciplinary students need to be able to develop digital services in health and social care. A secondary aim is to develop a measurement tool based on the International Medical Informatics Association (IMIA) curriculm for future assessment of such competences. Based on basic descriptive statistics results show that most students felt they have good skills in e-communication, basic IT, literature retrieval and research methods; some students, however, reported that they lack these basic skills. It is crucial that instructors be aware of student variations so that they can support the learning of the basics and further the biomedical and health informatics (BMHI) and design thinking (DT) competences. Principal components analysis (PCA) was used to determine the principal components (PC) from measured responses to BMHI and DT sections. Data were collected from 64 students. The components were explored and compared to constructs used to design the original measurement tool. A twenty-component structure showed the simplest solution and explained (80%, 68%, 73%) of variances in BMHI and 83% DT competences, respectively, in the measurement tool, each part of which was analysed by PCA. The PC can be the core areas in different professions taking part in developing eHealth and eWelfare. The parts of measurement tools relied on item reliability and content validity testing. This study provided a base for further measurement tool revision and theoretical testing

Terveiset NI2016 konferessista Genevestä, Sveitsistä

13th International Congress in Nursing Informatics pidettiin 25.-29.6.2016 Genevessä, Sveitsissä. Konferenssin teema oli ajankohtainen eHealth for all: Every level collaboration – From project to realization. Juhannuksena olleen konferenssin ohjelmassa oli tarjolla 6 keynote-esitystä, 24 paperisessiota, 20 posterisessiota, 23 paneelia, 14 workshoppia, 1 tieteellinen demo, 8 tutorialia ja 6 opiskelijakilpailua. 963 asiantuntijaa olivat etukäteen arvioineet 445 lähetettyä paperia 40 eri maasta. Hyväksyttyjä erilaisia papereita ym. esityksiä oli kaiken kaikkiaan 332. Open access Proceedings-kirja, joka on indeksoitu MEDLINEen, on haettavissa http://ebooks.iospress.nl/ISBN/978-1-61499-658-3 Tässä mainitut lähdeviitteet löytyvät tuosta kirjasta

Rakenteisesti kirjatun hoitotyön tiedon vuodeosastotason analyysi – esimerkki FinCC-luokituskokonaisuuden käytöstä

The use of the standardized nursing terminology makes patient care transparent. It enables the description nursing care processes and generating knowledge for decision-making and management. The structure of the Finnish Care Classification (FinCC) structures the documentation of nationally agreed core nursing data: nursing diagnoses, interventions, and outcomes. The purpose is to analyze the use of FinCC to record nursing diagnoses, interventions and outcomes in electronic health records in three hospitals. In this descriptive study, appropriate sampling from data repositories in the Internal Medicine wards of three hospitals was applied. The research data consisted of anonymous ward-level data collected over a six-month period. The data was analyzed according to the distributions of the use of FinCC's component, main and subcategory levels. According to the results, the process phases of nursing diagnoses, interventions and outcomes are used in all hospitals. All three levels of FinCC (component, main and subcategories) were used to document nursing care. Mainly, the documentation of diagnoses and interventions were carried out at the main and subcategories levels, with the exception of one hospital, where part of the diagnoses were documented using the component level. In addition, in two hospitals, the diagnoses were documented directly at the diagnoses phase of the process, without using the component, main or subcategory level. All hospitals used all components of FinCC to describe diagnoses and interventions, with the exception of one hospital where the component Life Cycle was not used to document interventions. Standardized nursing data from data repositories can be used for secondary purposes to analyse care processes and care modes. This information can be further used in the management e.g., to estimate nursing care competencies and educational needs at the hospitals.Rakenteisen hoitotyön luokituksen käyttö potilashoidon kirjaamisessa tekee potilaan hoidon läpinäkyväksi. Se mahdollistaa hoidon prosessien ja hoitamisen sisällön kuvaamisen sekä tiedon tuottamisen päätöksentekoa ja johtamista varten. Suomalaisen hoitotyön luokituskokonaisuuden (FinCC) rakenne jäsentää kansallisesti sovittujen hoitotyön keskeisten rakenteisten tietojen kirjaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida FinCC:n käyttöä potilaan hoidon tarpeiden, hoitotoimien ja hoidon tulosten kirjaamisessa sähköisissä potilaskertomuksissa. Tässä kuvailevassa tutkimuksessa sovellettiin tarkoituksenmukaista otantaa kolmen sairaalan medisiinisten osastojen tietovarastoista. Tutkimusaineisto muodostui anonyymeistä osastotason tiedoista, jotka kerättiin kuuden kuukauden ajalta. Aineisto analysoitiin FinCC:n komponentti-, pää- ja alaluokkatasojen käytön jakaumien mukaan. Tulosten mukaan prosessin vaiheita hoidon tarve, hoitotoimet ja hoidon tulokset käytetään kaikissa sairaaloissa. Kaikkia FinCC:n kolmea tasoa käytettiin hoidon kirjaamiseen. Pääsääntöisesti hoidon tarpeiden ja hoitotoimien kirjaaminen tehtiin pää- ja alaluokkatasoille, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, jossa osa hoidon tarpeista kirjattiin käyttämällä komponenttitasoa. Lisäksi kahdessa sairaalassa hoidon tarvetta kirjattiin suoraan prosessin vaiheeseen hoidon tarve, käyttämättä komponentti-, pää- tai alaluokkatasoa. Kaikissa sairaaloissa käytettiin FinCC:n kaikkia komponentteja kuvattaessa hoidon tarpeita ja hoitotoimia, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, joissa komponenttia Elämänkaari ei käytetty hoitotoimien kirjaamisessa. Rakenteista ja tarkkaa potilaan hoidosta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää toissijaisessa käytössä analysoitaessa hoitotyön prosesseja ja hoitotyön käytäntöjä. Tätä tietoa voidaan käyttää muun muassa myös henkilöstön osaamisen johtamisessa

Audiovisuaalisen puheen hyödyntäminen lasten kielihäiriön kuntoutuksessa

Peer reviewe

The effect of audiovisual speech training on the phonological skills of children with specific language impairment (SLI)

We developed a computerized audiovisual training programme for school-aged children with specific language impairment (SLI) to improve their phonological skills. The programme included various tasks requiring phonological decisions. Spoken words, pictures, letters and written syllables were used as training material. Spoken words were presented either as audiovisual speech (together with the talking face), or as auditory speech (voice alone). Two groups (10 children/group) trained for six weeks, five days per week: the audiovisual group trained with audiovisual speech, and the other group received analogically the same training but with auditory speech. Before and after training, language skills and other cognitive skills were assessed. The audiovisual group improved in a non-word-repetition test. Such improvement was not observed with auditory training. This result suggests that audiovisual speech may be helpful in the rehabilitation of children with SLI.Peer reviewe