Biologinen isyys adoptioneuvojien ja lapsensa adoptioon antaneiden miesten kuvaamana

Suomessa adoptioon lapsensa luovuttaneista biologisista isistä on vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa selvitin biologisten isien koettua isyyttä heidän itsensä ja adoptioneuvojien kuvaamana. Työni tutkimuskysymykset olivat, millaiseksi isyys merkityksellistyy adoptioneuvojien kuvaamana ja miten biologiset isät itse merkityksellistävät omaa isyyttään. Tutkimukseni materiaalina toimivat adoptioneuvojien (N=4kpl) asiantuntijahaastattelut sekä biologisten isien haastattelut (N=3kpl). Yksi haastatteluihin valituista biologisista isistä oli hiljattain luovuttanut lapsensa adoptioon ja kahdella luovutusprosessista oli aikaa useita vuosia. Haastattelut analysoin Erving Goffmanin 1970-luvulla teoretisoimaa kehysanalyysia soveltamalla. Materiaalin pohjalta tunnistin kolme keskeistä isyyttä määrittävää tulkintakehystä: isän side lapseen, lapsen oikeudet ja etu sekä isän suhde lapsen äitiin ja sukuun. Näitä kolmea tulkintakehystä analysoin erikseen biologisten isien ja adoptioneuvojien haastattelulitteraatioiden pohjalta. Kummassakin haastattelussa tulkitsin kehyksiä biologisten isyyden näkökulmasta katsottuna. Tutkimukseni tulokseksi sain, että etenkin biologiset isät korostavat adoptioprosessissa lapsen edun keskeisyyttä. Kaikki haastateltavat olivat onnistuneet säilyttämään hyvät välit lapsen biologiseen äitiin ja olivat kiinnostuneita ainakin jonkinlaisen suhteen ylläpidosta lapseen myös tulevaisuudessa. Biologiset isät hahmottivat geneettisen isyytensä lisäksi itselleen lapsen tukihenkilön roolin adoptiovanhempien toimiessa lapsen pääasiallisina huoltajina ja juridisina vanhempina. Adoptioneuvojien puheissa puolestaan painottui lapsen edun lisäksi biologisten isien motivointi mukaan adoptioprosessiin ja heidän näkökulmansa tavoittaminen biologisten äitien näkökantojen täydentämiseksi. Tutkimukseni mukaan lapsen syntymä on erityisen kriittinen hetki: biologisen isän läsnäolo lapsen syntymän kohdalla takaa parhaiten yhteyden säilymisen adoptiolapseen. Jatkotutkimusten kannalta on olennaista tavoittaa suurempia joukkoja biologisia isiä. On tärkeää selvittää, millainen lapsen hyvinvointia tukeva rooli lapsen biologiselle isälle voidaan tunnistaa

Identifying hazards in Finnish hospital

Tässä työssä tunnistettiin sairaalassa olevat työturvallisuuslain mukaiset keskeiset vaara- ja haittatekijät. Työturvallisuuslain tarkoituksena on lain määritelmän mukaan parantaa työympäristöä sekä työntekijöiden työolosuhteita sekä samalla ehkäistä ammattitauteja, työtapaturmia ja muita työstä aiheutuvia fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Tämän työn tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä työturvallisuuslain vaara- ja haittatekijöitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin kohdistuu sekä miten näitä vaara- ja haittatekijöitä parhaiten pystyttään vähentämään. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään kolmen eri osatehtävän avulla. Dokumenttianalyysissä käytiin läpi jo tehdyt vaara- ja haittakartoitukset organisaation asiakirjojen perusteella kahdelta eri toimialueella. Yhteensä näissä kartoituksissa oli lähes 3000 sairaalan työntekijää eri ammattialoilta. Tietokantojen analyysissä perehdyttiin tapaturmavakuutuskeskuksen eli TVK:n dokumentteihin siitä millaisia vaara- ja haittatekijöitä suomalaisille työntekijöille on sattunut sosiaali- ja terveysalalla. Haastatteluissa keskityttiin Tampereen yliopistollisen sairaalan työntekijöiden ja turvallisuuden asiantuntijoiden näkökulman selvittämiseen. Haastatteluilla erityinen mielenkiinnon kohde oli erojen ja yhtäläisyyksien löytäminen dokumenttianalyysin ja tietokantojen analyysin kanssa. Osatehtävien tuloksena saatiin monipuolinen käsitys niistä vaaroista, joita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä uhkaa. Tuloksissa korostuivat yhtä lailla fyysiset kuin psyykkiset tekijät, vaikka kokonaisuutena psykososiaalisten riskien määrittäminen koettiinkin vaikeammaksi tehtäväksi. Tästä syystä erityisesti dokumenttianalyysissa psyykkiset tekijät jäivät turhan vähäiselle huomiolle. Kokonaisuutena väkivallan uhka oli keskeinen sairaalassa ollut tapaturmatyyppi, toinen suuri uhka oli työmatkaliikenne ja työtehtäviin liittyvä liikkuminen. Nostot ja työn riittämätön tauotus olivat myös osalle työntekijöistä merkittäviä kuormittavia tekijöitä

Biologinen isyys adoptioneuvojien ja lapsensa adoptioon antaneiden miesten kuvaamana

Suomessa adoptioon lapsensa luovuttaneista biologisista isistä on vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa selvitin biologisten isien koettua isyyttä heidän itsensä ja adoptioneuvojien kuvaamana. Työni tutkimuskysymykset olivat, millaiseksi isyys merkityksellistyy adoptioneuvojien kuvaamana ja miten biologiset isät itse merkityksellistävät omaa isyyttään. Tutkimukseni materiaalina toimivat adoptioneuvojien (N=4kpl) asiantuntijahaastattelut sekä biologisten isien haastattelut (N=3kpl). Yksi haastatteluihin valituista biologisista isistä oli hiljattain luovuttanut lapsensa adoptioon ja kahdella luovutusprosessista oli aikaa useita vuosia. Haastattelut analysoin Erving Goffmanin 1970-luvulla teoretisoimaa kehysanalyysia soveltamalla. Materiaalin pohjalta tunnistin kolme keskeistä isyyttä määrittävää tulkintakehystä: isän side lapseen, lapsen oikeudet ja etu sekä isän suhde lapsen äitiin ja sukuun. Näitä kolmea tulkintakehystä analysoin erikseen biologisten isien ja adoptioneuvojien haastattelulitteraatioiden pohjalta. Kummassakin haastattelussa tulkitsin kehyksiä biologisten isyyden näkökulmasta katsottuna. Tutkimukseni tulokseksi sain, että etenkin biologiset isät korostavat adoptioprosessissa lapsen edun keskeisyyttä. Kaikki haastateltavat olivat onnistuneet säilyttämään hyvät välit lapsen biologiseen äitiin ja olivat kiinnostuneita ainakin jonkinlaisen suhteen ylläpidosta lapseen myös tulevaisuudessa. Biologiset isät hahmottivat geneettisen isyytensä lisäksi itselleen lapsen tukihenkilön roolin adoptiovanhempien toimiessa lapsen pääasiallisina huoltajina ja juridisina vanhempina. Adoptioneuvojien puheissa puolestaan painottui lapsen edun lisäksi biologisten isien motivointi mukaan adoptioprosessiin ja heidän näkökulmansa tavoittaminen biologisten äitien näkökantojen täydentämiseksi. Tutkimukseni mukaan lapsen syntymä on erityisen kriittinen hetki: biologisen isän läsnäolo lapsen syntymän kohdalla takaa parhaiten yhteyden säilymisen adoptiolapseen. Jatkotutkimusten kannalta on olennaista tavoittaa suurempia joukkoja biologisia isiä. On tärkeää selvittää, millainen lapsen hyvinvointia tukeva rooli lapsen biologiselle isälle voidaan tunnistaa

Identifying hazards in Finnish hospital

Tässä työssä tunnistettiin sairaalassa olevat työturvallisuuslain mukaiset keskeiset vaara- ja haittatekijät. Työturvallisuuslain tarkoituksena on lain määritelmän mukaan parantaa työympäristöä sekä työntekijöiden työolosuhteita sekä samalla ehkäistä ammattitauteja, työtapaturmia ja muita työstä aiheutuvia fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Tämän työn tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä työturvallisuuslain vaara- ja haittatekijöitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin kohdistuu sekä miten näitä vaara- ja haittatekijöitä parhaiten pystyttään vähentämään. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään kolmen eri osatehtävän avulla. Dokumenttianalyysissä käytiin läpi jo tehdyt vaara- ja haittakartoitukset organisaation asiakirjojen perusteella kahdelta eri toimialueella. Yhteensä näissä kartoituksissa oli lähes 3000 sairaalan työntekijää eri ammattialoilta. Tietokantojen analyysissä perehdyttiin tapaturmavakuutuskeskuksen eli TVK:n dokumentteihin siitä millaisia vaara- ja haittatekijöitä suomalaisille työntekijöille on sattunut sosiaali- ja terveysalalla. Haastatteluissa keskityttiin Tampereen yliopistollisen sairaalan työntekijöiden ja turvallisuuden asiantuntijoiden näkökulman selvittämiseen. Haastatteluilla erityinen mielenkiinnon kohde oli erojen ja yhtäläisyyksien löytäminen dokumenttianalyysin ja tietokantojen analyysin kanssa. Osatehtävien tuloksena saatiin monipuolinen käsitys niistä vaaroista, joita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä uhkaa. Tuloksissa korostuivat yhtä lailla fyysiset kuin psyykkiset tekijät, vaikka kokonaisuutena psykososiaalisten riskien määrittäminen koettiinkin vaikeammaksi tehtäväksi. Tästä syystä erityisesti dokumenttianalyysissa psyykkiset tekijät jäivät turhan vähäiselle huomiolle. Kokonaisuutena väkivallan uhka oli keskeinen sairaalassa ollut tapaturmatyyppi, toinen suuri uhka oli työmatkaliikenne ja työtehtäviin liittyvä liikkuminen. Nostot ja työn riittämätön tauotus olivat myös osalle työntekijöistä merkittäviä kuormittavia tekijöitä