Lisääntyvät hirvinaaraat. Urosten osuudet vaikuttavat hedelmöittymisten ajoittumiseen

Suomen hirvikannassa urosten ja kaksosvasojen osuudet sekä vasojen teuraspainot ovat 1990-luvulta lähtien pienentyneet. Syiden selvittämiseksi tutkimme vuonna 1985 Sisä-Suomesta kerättyä lisääntymisnäyteaineistoa. Tulosten perusteella naaraiden hedelmöittymisaste oli korkea, mutta tiinehtymiset viivästyivät, kun uroksia oli kannassa vähän. Myöhäinen hedelmöittyminen merkitsee samalla myöhäistä vasomista keväällä ja lyhyttä kasvukautta. Tämä on yksi todennäköinen tekijä vasojen pienentymisen taustalla. Selvimmin tiinehtymiset viivästyivät ≥ 6,5-vuotiailla naarailla. Niiden hedelmöittyminen tapahtui keskimäärin yhdeksän päivää myöhemmin alueilla, joilla lehmiä/sonni -lukema oli ≥ 2,5 kuin alueilla, joilla naaraita oli ≤ 1,3 yhtä urosta kohden. Tutkimuksella selvitettiin lisäksi hirvensikiön metsästyksenaikainen kasvunopeus ja määritettiin tämän tiedon perusteella näytenaaraitten hedelmöittymisajat. Hedelmöittymisten huippukausi osui välille 18.−24. syyskuuta. Varhaisin tiinehtymisten mediaanipäivä (21.9.) oli 4,5 -vuotiailla ja myöhäisin (29.9.) 1,5 -vuotiailla naarailla. Hirvihavaintokorteilla kerätty tieto hirvien kiimakäyttäytymisen ajoittumisesta huipentui aikavälille 7.−22. syyskuuta eli noin kahdeksan vuorokautta tiiinehtymishuippua aikaisemmaksi. Tulosten perusteella hirvenmetsästys alkaa nykyisin hirven kiiman ollessa kiihkeimmillään. Tämän voidaan arvioida aiheuttavan lisäviivettä hedelmöittymisten ajoittumiseen. Tutkimuksella saatiin uutta tietoa myös hirven imetysajoista. Hirvinaaraat eivät lopeta vasojensa imettämistä kiimakauteen, kuten aikaisemmin on oletettu, vaan osa niistä jatkaa imettämistä metsästyskauden loppuvaiheisiin saakka. Kaksosten osuuksien pienentymisen taustoja työmme ei valaissut, sillä urosten osuudella ei todettu olevan vaikutusta ovulaatioiden määrään. Tulokset tukevat vasta hyväksyttyä Suomen hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Tavoite säätää urosten osuus korkeintaan tasolle 1,5 naarasta/uros on hyvin perusteltu. Hyvin aiheellinen on myös tavoite selvittää mahdollisuudet myöhentää hirvenmetsästyksen aloitusta suurimmassa osassa maata niin, että se alkaisi pääosin hirven kiima-ajan jälkeen.Andelen tjurar och tvillingkalvar i Finlands älgstam samt kalvarnas slaktvikt har minskat sedan 1990-talet. För att utreda orsakerna till detta har vi undersökt materialet om reproduktionsprov på älgkor som samlades in i Inre Finland år 1985. Resultaten visar att honornas befruktningsgrad var hög, men de blev dräktiga desto senare ju mindre tjurar det fanns i stammen. Sen befruktning betyder samtidigt sen kalvning på våren och en kort tillväxtperiod. Detta är en sannolik orsak till de minskade kalvvikterna. Tydligast försenades dräktigheten hos ≥ 6,5 åriga kor som blev dräktiga i genomsnitt nio dagar senare inom områden där mängden älgkor per tjur var ≥ 2,5 än inom områden där mängden kor var ≤ 1,3 per tjur. Genom undersökningen utreddes också tillväxthastigheten hos älgfoster under jakttid och fastställdes älgkornas befruktningstider med hjälp av tillväxtkurvan. Högsäsongen för befruktningar inföll under perioden 18–24.9. Den tidigaste mediandagen för befruktning (21.9.) var hos 4,5-åriga och den senaste (29.9.) hos 1,5-åriga honor. Enligt de uppgifter som samlats in med älgobservationskort kulminerades älgarnas brunstbeteende under perioden 7–22.9. dvs. cirka åtta dygn före högsäsongen för befruktning. Enligt resultaten börjar älgjakten idag när älgens brunst är som starkast. Detta bedöms orsaka ökad försening av befruktningar. Provinsamlingen gav också ny information om älgens digivningstid. Älgkorna slutar inte att dia sina kalvar till brunsttiden, såsom tidigare har antagits, utan en del av dem fortsätter att dia ända till slutskedet av jakttiden. Undersökningen belyste inte bakgrunden till minskningen av andelen tvillingar, eftersom andelen tjurar inte konstaterades ha sådan inverkan på mängden ovulationer som antagits i utgångsläget. Resultaten stödjer den nyligen godkända förvaltningsplanen för Finlands älgstam. Målet att justera könsfördelningen av vuxna älgar till nivån ≤ 1,5 honor/tjur är motiverat. Även målet att ”utreda möjligheterna att skjuta upp inledningen av älgjakt i den största delen av landet så att den i huvudsak skulle inledas efter älgens brunsttid” är mycket motiverat.Among moose the proportions of bulls and twin calves, and the carcass weights of calves, have decreased in Finland since the beginning of the 1990s. To investigate the possible causes of this, we studied the reproductive status of moose cows from sample material collected from inland Finland during the hunting season of 1985. The proportion of fertilised cows was high, but gestation was delayed when the number of bulls per female in the population fell. When conception is late, parturition is also delayed and the calf has a shorter growth period. This is one feasible reason for the fall in the carcass weights of moose calves. Conceptions were most delayed in ≥ 6.5-year old cows. In areas where the number of cows per bull was ≥ 2.5, average conception took place nine days later than in areas with ≤ 1.3 cows per bull. We also studied the growth of moose embryos and foetuses during the hunting season from 15th October to 15th December and calculated the average conception dates according to the growth curve of embryos and foetuses. The fertilisation peak was between the 18th and 24th of September. The 4.5-year old cows had the earliest (21st September) and the 1.5-year old cows the latest (29th September) median day of fertilisation. According to the observations of hunters, the rutting behavior peaked between the 7th and 22nd September, i.e. eight days earlier than the fertilisation peak. Hence, the current start of the moose hunting season on the last Saturday of September coincides with the period of the most intensive moose rut. This may increase delays in conception. We also received new knowledge on moose lactation. Contrary to what had been assumed previously, moose cows do not stop nursing their calves before the rutting period. Some continue producing milk until the end of the hunting season. Our results did not support the hypothesis on the sex ratio’s effects on the proportion of twin ovulations. Our results, however, support the new Plan of moose population management in Finland. The goal of no more than 1.5 cows per bull is justified. There would also be good grounds for pursuing the objective of “examining the possibilities of not starting the moose hunting season throughout most of the country until the main part of the rutting period is over.”201

Promoting lexical learning in the speech and language therapy of children with cochlear implants

This study examines lexical intervention sessions in speech and language therapy for children with cochlear implants (CIs). Particular focus is on the therapist’s professional practices in doing the therapy. The participants in this study are three congenitally deaf children with CIs together with their speech and language therapist. The video recorded therapy sessions of these children are studied using conversation analysis. The analysis reveals the ways in which the speech and language therapist formulates her speaking turns to support the children’s lexical learning in task interaction. The therapist’s multimodal practices, for example linguistic and acoustic highlighting, focus both on the lexical meaning and the phonological form of the words. Using these means, the therapist expands the child’s lexical networks, specifies and corrects the meaning of the target words, and models the correct phonological form of the words. The findings of this study are useful in providing information for clinicians and speech and language therapy students working with children who have CIs as well as for the children’s parents.</p