Touching is Worlding : From Caring Hands to World-Making Dances in Multispecies Childhoods

In this article we analyze the phenomenon of touch to discuss care and knowing within child-animal relations. The empirical part was conducted as a multispecies ethnography in a comprehensive school with an educational zoo built in a huge greenhouse. Storytelling, Despret’s idea of “versions,” and insights drawn from dance are used to take a close look at touching events between the research participants. From observations of caring hands and the material-discursive dimensions involved in stroking, the article moves on to consider ways of knowing and not-knowing that intertwine and are produced in touch. Finally, touch is discussed as a complex worlding dance that always takes more than two.In this article we analyze the phenomenon of touch to discuss care and knowing within child-animal relations. The empirical part was conducted as a multispecies ethnography in a comprehensive school with an educational zoo built in a huge greenhouse. Storytelling, Despret’s idea of “versions,” and insights drawn from dance are used to take a close look at touching events between the research participants. From observations of caring hands and the material-discursive dimensions involved in stroking, the article moves on to consider ways of knowing and not-knowing that intertwine and are produced in touch. Finally, touch is discussed as a complex worlding dance that always takes more than two.Peer reviewe

Deliberative Communication in Elementary Classroom Meetings : Ground Rules, Pupils' Concerns, and Democratic Participation

Previous research has identified numerous obstacles that counteract attempts to involve pupils in democratic processes in schools. Drawing from deliberative democratic theory and sociolinguistic research on dialogic teaching we discuss an intervention grounded on the ideas of deliberative communication and decision-making in an elementary classroom in Finland. We show that deliberative communication can provide pupils with opportunities for democratic participation. This process involves altering conventional classroom interactional patterns and the power processes they uphold. The possibilities of expanding deliberative communication from isolated democratic meetings to everyday schooling are considered.Peer reviewe

Antroposeenin ruokaympyrä ja kriittinen monilajinen kasvatustiede

”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen kasvatustieteen ja pedagogiikan tulokulmasta pitäisi lisäksi kysyä: mikä liha, mikä kasvis, keiden kustannuksella, keiden hyödyksi, millaisia historioita vaalien

The political process and the contagions of democratic experiments in everyday life in school

In this thesis, I draw two maps. The first considers how to conceptualize a political process as a phenomenon entangled with everyday life. I drew the second map within the first to consider how political issues could be grasped in the school context by means of democratic discussion and decision-making. The thesis consists of four articles and a discussion. Besides reviewing the findings of the articles, I think with them in order to open directions for further experimentations and conceptualizations. Article I considers children s everyday citizenship in relation to the recent school struggles with mold and the questions regarding indoor air problems in schools. The article explores children s citizenship through considering the power relations between children and adults, children s peer activities, and bodies. When thinking with the article, I consider indoor air problems as a rhizome of human and non-human actors in which also various childhoods are being lived. Article II explores an action research project aimed at developing deliberative communication in a third grade classroom in order to consider some of the questions related to the organizing and unfolding of democratic experiments in elementary classrooms. Besides providing pupils a forum to discuss issues that mattered to them, doing classroom democracy also affected the teacher and the researcher in that they began to ponder the purposes of schooling and to listen to various persuading voices regarding this purpose. Article III explores forces and power relations in the context of citizen juries practiced within schools. It does this through thinking with experiences voiced by the students who participated in these experiments. The article zooms into the students experiencing of participation and empathy, deliberative space and effectiveness. In thinking with the article, I draw connections to affect theories in order to consider the entanglement of the emotional and cognitive aspects of deliberative communication. In addition, I problematize the idea of research as a way of representing students voices. Article IV zooms into the dynamics of interactions and communication, and the unfolding of power relations within one democratic meeting in an elementary school classroom. The findings suggest that it is possible to practice deliberative communication in elementary classroom to explore issues that matter to the members of the class. However, while thinking with the article, I asked what else might be emerging together with deliberative communication, in silences and swarming. I conceptualize the political with concepts of territorialization and contagiousness, among others. Territorialization is spatiotemporal drawing of borders but also an outlining of new directions. Contagiousness orients towards the affective registers of communication, the entanglement of the emotional and cognitive, and towards the processes of affecting and becoming affected in a broader sense. In order to situate the human within its surroundings, I consider the concept of withizenship instead of citizenship. Finally, I ask questions regarding thinking and doing research.Miten poliittisuutta voitaisiin ymmärtää koulun arjessa tapahtuvana prosessina? Miten siihen voitaisiin koulussa tarttua demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa harjoittamalla? Muun muassa näitä kysymyksiä kartoittava väitöskirjani koostuu neljästä osatutkimuksesta sekä yhteenveto-osiosta. Osatutkimuksissa tarkastelen kouluun yhdistyviä demokratiakokeiluita. Yhteenvedossa ajattelen niiden kanssa avatakseni suuntia jatkokokeiluita varten. Artikkelissa I pohdin lasten arkista kansalaisuutta yhteydessä homekoulukamppailuun ja sisäilmaongelmien kysymyksiin. Jäsentelen lasten kansalaisuutta lasten ja aikuisten välisen valtasuhteen, lasten vertaistoiminnan ja ruumiillisuuden näkökulmista. Yhteenvedossa pohdin sisäilmaongelmia laajana yhteiskunnan eri alueille levittäytyvänä sommitelmana, jossa myös monenlaisia lapsuuksia eletään. Artikkelissa II pohdin alakoulun luokkahuonedemokratian järjestämisen ja järjestymisen kysymyksiä tarkastelemalla kolmannella luokalla toteutettua keskustelemiseen ja kuuntelemiseen perustuvaa demokratiakokeilua. Kokeilu tarjosi oppilaille mahdollisuuksia keskustella yhteistä tilaa koskevista kysymyksistä, mutta se sai myös opettajan ja tutkijan pohtimaan kouluun kohdistuvia haluja. Artikkelissa III suuntaan Harri Raision ja Seija Ollilan kanssa oppilaitoksissa toteutettujen kansalaisraatien kysymyksiin. Opiskelijat painottivat puheessaan esimerkiksi kuulluksi tulemisen ja toisten elämäntilanteiden hahmottamisen kokemuksia. Artikkeli antaa aihetta pohtia emotionaalisen ja kognitiivisen kietoutumista rajanvedoista ja eronteoista neuvoteltaessa. Artikkelissa IV tarkastelen yhdessä Antti Rajalan kanssa vuorovaikutuksen ja kommunikaation dynamiikkoja sekä valtasuhteita alakoulun luokkahuonedemokratiaa tehtäessä. Luokan oppilaat ottivat käyttöönsä yhteisesti sovittuja hyvän keskustelun kriteereitä, kävivät niistä neuvottelua ja haastoivat myös opettajan ehdotuksia. Perustelemiselle ja kuuntelemiselle pohjaavaa luokkahuonedemokratiaa näyttäisi olevan mahdollista harjoittaa jo alakoulussa. Artikkeli jättää kuitenkin ilmoille kysymyksen siitä, mitä mahtaa kehkeytyä ääneen lausutun rinnalla, hiljaisuuksissa ja kuhinassa. Yhteenvedossa käsitteellistän poliittista muun muassa territorialisoitumisen ja tartunnallisuuden avulla. Territorialisaatio on tilallis-ajallisten rajanvetojen ja myös uusien suuntien piirtymistä ja piirtämistä. Tartunnallisuus puolestaan viittaa moninaisiin koskettaviin ja liikuttaviin piirteisiin kommunikaatiossa, kognitiivisen ja emotionaalisen kietoutuneisuuteen sekä laajemmin ruumiiden välisiin vaikuttamisen ja vaikuttumisen prosesseihin. Sijoittaakseni ihmisen osaksi ympäristöään harkitsen kanssalaisuuden käsitettä kansalaisuuden rinnalla. Lopuksi kysyn ajattelemiseen ja tutkimuksen tekemiseen liittyviä kysymyksiä

Supersankarien pyörittämä tuotantolaitos: kuva Amerikan koulureformista.

Elokuva-arvostel

Demokratiaa luokkahuoneessa : toimintatutkimus kolmasluokkalaisten osallistamisesta päätöksentekoon

The crucial questions that define democracy relate to its depth and width: who can participate in decision making and what kind of things can be commonly decided? Theories deeper than representative democracy emphasize discussion, in which by evaluating justifications it is possible to achieve consensus in ideal situation. The aim of my research is to develop tools for promoting the participation of third graders in decision making in the classroom. In addition I study the development of depth and width of democracy in the classroom, the development of skills and competencies in the decision making and the challenges of the project. My research method is participative action research. I collected my data between October 2007 and March 2008. I used videos and observation diaries as my primary data. Additional data consisted of the interviews of the students, the conversations between the adults and the material produced by the teacher. Since we discussed the matters students had highlighted in specific lessons, my analysis proceeds according to these lessons constructing a general view of the process. The width and depth of classroom democracy are difficult to define. Though the system we had created enabled third graders to discuss matters they found important the participation was unequal: some of the students couldn't among other things give justifications for their opinions. This poses challenges for models that emphasize deliberation since these theories presuppose that everyone has concordant competencies. But then again only critical citizens who are able to make justifications and to evaluate them are able to oppose indoctrination. This makes teaching these competencies justified. Different decision making procedures define the classroom democracy. Deliberation doesn't necessarily provide deeper information about the preferences of the participants than mere voting. But then again voting doesn't express the reasons which support one's preferences. Structured conversation can equalize the time used for every participant's opinions, but doesn't solve the challenge of unequal competencies. Children's suggestion box diversified the possibilities to participate, and also the silent ones used it during the research. The asymmetry in deliberation might also be caused by the social structure of the students. Teacher's directing and participation encouraging role in deliberation was significant. Diversifying the participation by different roles could equalize the asymmetry in participation.Olennaiset, demokratiaa määrittävät kysymykset liittyvät demokratian laveuteen ja syvyyteen: ketkä kaikki voivat osallistua päätöksentekoon ja mistä asioista voidaan yhteisesti päättää? Edustuksellista demokratiaa syvemmissä teorioissa pääasiallisena päätöksenteon menetelmänä on painotettu keskustelua, jossa mielipiteiden tueksi esitettyjen perustelujen arvioinnin kautta on mahdollista ideaalitilanteessa edetä yksimielisyyteen. Tutkielman tavoitteena on kehittää välineitä kolmasluokkalaisten osallistumisen edistämiseksi luokkahuoneen päätöksenteossa. Lisäksi tarkastelen demokratian syvyyden ja laveuden määrittymistä luokkahuoneessa, päätöksenteossa kehittyviä demokratialle keskeisiä taitoja ja kompetensseja sekä prosessin esiin nostamia luokkahuonedemokratian toteuttamisen haasteita. Tutkimusmenetelmäni oli osallistava toimintatutkimus. Aloitin aineiston keräämisen lokakuussa 2007 ja lopetin sen maaliskuussa 2008. Ensisijaisena aineistonani käytin videoita sekä havaintopäiväkirjoja. Täydentävänä aineistona olivat oppilaiden haastattelut, keskustelut aikuisten kanssa sekä opettajan tuottamat tekstit. Koska oppilaiden esiin nostamat asiat käsiteltiin erityisillä asioiden käsittelytunneilla, etenee analyysini näiden tuntien mukaisesti, luoden kokonaiskuvan prosessista. Luokkahuonedemokratian laveus ja syvyys ovat vaikeasti määriteltäviä. Vaikka kehittämämme käytänne mahdollisti kolmasluokkalaisille heille tärkeistä asioista keskustelemisen, oli osallistuminen epätasaista: osa oppilaista ei muun muassa vielä kyennyt esittämään perusteluja mielipiteilleen. Tämä asettaa haasteita julkiseen harkintaan perustuville demokratiamalleille, niiden olettaessa kaikkien omaavan yhdenmukaiset kompetenssit. Toisaalta vain perustelemaan ja perusteluja arvioimaan kykenevä kriittinen kansalainen kykenee vastustamaan indoktrinaatiota ja juuri siksi näiden kompetenssien opettaminen on perusteltua. Myös erilaiset päätöksentekotavat määrittävät luokkahuonedemokratiaa. Keskustelu ei välttämättä tarjoa äänestämistä syvempää informaatiota päätöksentekijöiden preferensseistä, mutta äänestäminen ei tuo mielipiteitä tukevia perusteluja julki. Strukturoitu keskustelu parhaimmillaan tasoittaa osallistujien äänessä olemisen aikaa, mutta ei ratkaise eritasoisiin kompetensseihin liittyvää haastetta. Lasten aloitelaatikko, hölötysboksi, monipuolisti osallistumisen mahdollisuuksia, ja myös hiljaisimmat hyödynsivät hölötysboksia tutkimuksen aikana. Osallistumisen epäsymmetrisyys keskustelussa voikin johtua myös oppilaiden sosiaalisista suhteista. Opettajan rooli keskustelun suuntaajana ja hiljaisimpien osallistajana oli merkittävä. Osallistumisen monipuolistaminen erilaisin roolein voisi tasoittaa osallistumisen epäsymmetriaa

Child-Animal Relations and Care as Critique : Editorial to special issue

Childhood scholars have for some time worked toward the idea that instead of being situated in their own micro worlds, waiting rooms, or margins, children should be viewed and accounted for as full participants of society. This special issue aligns with this aspiration, while broadening the notion of what counts as society. It asks how to live and care in a society that does not consist of adult human individuals only, but instead counts children and other-than-human animals in the realm of the social and the societal. By inviting authors to think about child-animal relations and care, we wish to shed light on the ways in which other animals are relevant for human children’s lives, and vice versa, and to argue for the importance of these relations for society in the conflicting times we live in now.Non peer reviewe

Lasten osallistuminen ja posthumanistinen ontologia : urittuvaa ja emergenttiä kartoittamassa

Peer reviewe