PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa

PROSHADE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuosille 2021–2026 rahoittama hanke ja osa STN:n LITERACY-ohjelmaa. Hankkeessa tutkitaan ja etsitään monitieteellisesti ratkaisuja tiedon kriittiselle käytölle yhteiskunnassa. PROSHADE tutkii talous- ja vaikuttavuustiedon käyttöä, jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollossa sekä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisessä päätöksenteossa. Hankkeessa on neljä työpakettia (WP). Tässä esittelyssä kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, neurologian ja sosiaalipsykologian tieteenaloja yhdistävän työpaketin 3 (WP3) tutkimusta tiedon lukutaidosta, kansalaisen ja potilaiden osallisuudesta terveydenhuollossa. Potilaan osallisuus ilmenee käytännössä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa. Potilaan osallisuuden vahvistamisella tavoitellaan muun muassa hoidon onnistumista, vahvempaa hoitoon sitoutumista ja hoitotyytyväisyyttä. Potilaan terveystiedon lukutaidolla (taito tunnistaa, etsiä, arvioida ja tuottaa terveyteen liittyvää tietoa) on merkitystä jaetussa päätöksenteossa. Potilaan tuottama tieto esimerkiksi mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten huomioimisen paremmin osana hoitoa koskevaa jaettua päätöksentekoa. Tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, kuinka jaettua päätöksentekoa ja potilaan ääntä saataisiin vahvistettua terveydenhuollon kohtaamisissa.The PROSHADE project is funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland for 2021–2026. The project is part of LITERACY program, where interdisciplinary solutions are researched and searched on critical information usage of individuals and organizations. In PROSHADE the focus of research is on decision-making and utilization of information in healthcare. PROSHADE consists of four work packages (WP). This presentation focuses on work package 3 (WP3), which researches health information literacy and the participation of patients in shared decision-making in healthcare. Increasing patient's participation according to earlier studies leads for example to better treatment success, patient satisfaction and stronger commitment to treatment. Patient’s health literacy (the ability to identify, search, evaluate, and generate health-related data) plays a central role in shared decision-making. Patient generated data enables patient’s values and preferences to be taken into account better as part of shared decision-making. However, research is required to further strengthen shared decision making in interactions in healthcare

Kiinteistöliiketoiminnan palveluiden arvontuotanto lean-ajattelun näkökulmasta

This thesis is interested in the production of value in real estate services. Real estate literature has not addressed the value creation but has rather adopted input-output thinking: services are managed by the ratio of output to input instead of managing the actual value creation. How can we expect a better output if the work done between the input and output is not changed? The aim of this thesis is to contribute to the knowledge on the value creation of real estate services. In the thesis, value creation is studied using lean thinking as a framework. The thesis includes four in-depth case studies with more than 120 interviews and workshops. This thesis has two main research questions. The first research question addresses how capable the current value creation is in customer value delivery from the lean thinking perspective. The findings indicate that the capability of the current value creation to deliver customer value is limited. The current value creation processes and practices do not provide customer value coherently throughout the value creation and thus the likelihood that the outcome is not in line with the case-specific customer value increases. Based on the findings regarding the first research question, the second research question was focused on waste, i.e., how value creation is interrupted from the lean thinking perspective. In the cross-case analysis, six common sources of waste were identified as interrupting the value creation: (1) poor information management, (2) unresponsive processes, (3) adversarial bidding, (4) lack of systematic improvement, (5) overload of employees, and (6) separate sub-processes. The sources of waste can be viewed one by one, although they also interact with and aggravate each other. For example, poor information management with flooding, lacking and missing information generates more wasted activities, such as searching for information, and thus increases the overload of employees. Similarly, the overload of employees aggravates poor information management. The interaction between the sources of waste creates a vicious cycle. To break the vicious cycle, attention should also be paid to the root source of waste: separate sub-processes. For example, separate sub-processes stimulate poor information management when information is passed from one sub-process to another. Therefore, breaking the vicious cycle becomes more difficult, if the improvement actions do not minimise the sub-processes. The results of this thesis encourage to continue utilising lean thinking in the real estate field. Lean thinking is available to all practitioners and academia and offers a different perspective on how to improve the value creation of real estate services.Tässä väitöskirjassa tutkimuskohteena on kiinteistöliiketoiminnan palveluiden arvontuotanto. Vaikka kiinteistöjen ja kiinteistöpalveluiden roolia arvontuottajana on korostettu kirjallisuudessa, itse arvontuotantovaihe, eli miten palvelut tuotetaan, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sen sijaan on keskitytty ns. panos-tuotos-ajatteluun, jonka mukaan palveluita voidaan johtaa panoksen ja tuotoksen suhteella eikä arvontuotantovaihetta huomioida. Miten voimme odottaa parempia palveluita, mikäli teemme asiat samalla tavalla? Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena on kiinteistöliiketoiminnan palveluiden arvontuotanto. Tässä tutkimuksessa arvontuotantoa tutkitaan lean-johtamisfilosofian näkökulmasta. Arvontuotantoa tarkasteltiin neljän syvällisen tapaustutkimuksen avulla, jotka pohjautuvat yli 120 haastatteluun ja työpajaan. Arvontuotantoa tutkittiin kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkastelee arvontuotantokykyä: kuinka hyvin asiakasarvoa tuotetaan lean-johtamisfilosofian näkökulmasta. Tuloksien mukaan nykyisen arvontuotannon kyky tuottaa arvoa on heikko. Koska nykyinen arvontuotanto ei pysty tuottamaan arvoa yhtenäisesti läpi koko arvontuotantoketjun, uhkana on, että arvontuotannon lopputulos ei ole asiakasarvon vastine. Koska ensimmäisen tutkimuskysymyksen yhteydessä huomattiin nykyisen arvontuotannon rajoittuneisuus, toinen tutkimuskysymys tarkastelee seikkoja, jotka häiritsevät arvontuotantoa. Analyysin perusteella tunnistettiin kuusi tyypillistä hukan lähdettä: (1) heikko informaation hallinta, (2) muuttuviin tarpeisiin heikosti reagoiva arvontuotantoprosessi, (3) vastakkainasetteluun perustuva kilpailutus, (4) systemaattisten parannusten puute, (5) työntekijöiden ylikuormitus ja (6) erilliset osaprosessit. Tarkastelemalla hukan lähteiden välisiä suhteita huomataan, että hukan lähteet aiheuttavat negatiivisen kehityskierteen pahentamalla tilannetta toisissa hukan lähteissä. Esimerkiksi heikko informaation hallinta pahentaa työntekijöiden ylikuormaa ja tämä heikentää edelleen informaation hallintaa. Tämän kierteen katkaisemiseksi erityisesti hukan lähdettä, joka eskaloi negatiivista kehityskierrettä, pitäisi minimoida. Tämä hukan lähde on erilliset osaprosessit. Esimerkiksi informaation kuljettaminen osaprosessista toiseen heikentää informaation hallintaa. Jos toimenpiteet eivät vaikuta osaprosessien vähentämiseen, negatiivisen kehityskierteen katkaiseminen vaikeutuu. Tämän tutkimuksen tulokset kannustavat jatkamaan lean-ajattelun käyttöä kiinteistöalalla. Lean tarjoaa erilaisen näkökulman arvontuotannon parantamiseen ja tämä näkökulma on jokaisen yrityksen ja tutkijan käytettävissä

Toimintaterapeutti varhaiskasvatuksessa : Alustava arviointitoimintamalli Helsingin kaupungille

Toimintaterapeutin arviointityötä päiväkodissa toteuttaessa saadaan arvokasta tietoa lapsen toimintakyvystä ja tuen tarpeesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimintaterapeuttien roolia varhaiskasvatuksessa Suomessa, sekä kartoittaa toimintaterapeutin alustavaa toimintamallia varhaiskasvatukseen työelämän yhteistyökumppanille.  Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen toimintaterapeutin alustava arviointitoimintamalli, jonka avulla saadaan nopeutettua alle kouluikäisen lapsen pääsyä toimintaterapian piiriin. Opinnäytetyössä haluttiin korostaa ja painottaa kyseessä olevan alustava, arviointiin painottuva toimintamalli, joka muovautuu ja muuttaa muotoaan käytännössä.   Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana olivat kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli, kanadalainen asiakaslähtöisen mahdollistamisen malli ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton hyvät arviointikäytännöt. Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Aineiston keruu toteutui sähköisen kyselylomakkeen avulla Suomessa toimiville varhaiskasvatuksen toimintaterapeuteille. Kyselyn avulla oli tarkoitus selvittää varhaiskasvatuksen toimintaterapeuttien näkemyksiä ja kokemuksia työstään. Kysely analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia. Opinnäytetyössämme lopputuotoksena kehitetty toimintamalli avaa tuloksia toimintaterapeutin roolista varhaiskasvatuksessa. Alustava arviointitoimintamalli tuo esille toimintaterapeutin varhaiskasvatuksen roolin lisäksi varhaiskasvatuksessa toimintaterapeutin toteuttamaa arviointityötä ja työskentelyn etenemistä. Jatkotutkimusaiheena ehdotamme selvitystä alustavan arviointitoimintamallin toimivuudesta ja sen mahdollisista hyödyistä. Tämä edellyttää alustavan arviointitoimintamallin kokeilua toimintaterapeutin työssä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyötasoinen selvitys voisi olla jatkokehittely, jossa tarkastellaan alustavan arviointimallin toimivuutta ja siihen liittyviä mahdollisia kehittämistarpeita

Health technology readiness: The translation of READHY-FIN questionnaire

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teknologioista on tullut yhä useammalle kansalaiselle arkipäiväistä toimintaa. Kansalaisten valmiudet, kuten osaaminen, taidot, asenteet mukaan lukien luottamus ja motivaatio, määrittävät heidän kykyään hyödyntää hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teknologioita, kuten erilaisia digitaalisia terveyspalveluja. Suuri osa kansalaisista on kokenut hankaluuksia digitaalisten terveyspalveluiden käytössä. On tärkeää ymmärtää kuinka kansalaiset pystyvät hyödyntämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita ja edelleen, kuinka esimerkiksi digitaalisten palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa luomalla palveluista tarpeita vastaavia. Tähän tarpeeseen vastaa 13 osa-aluetta ja 65 väittämää sisältävä Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiuksien moniulotteinen mittari (The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology, READHY). Mittari on kansainvälisesti validoitu ja käytetty. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata READHY-FIN käännösprosessin vaiheet ja suomenkielisen mittarin osa-alueet. Mittarin käännöstyö ja validointi eteni kyselyn oikeuksia hallinnoivan Swinburnen yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Siihen kuului kolme vaihetta: 1) kielellinen ja kulttuurinen käännöstyö, 2) kognitiiviset haastattelut ja 3) psykometrinen testaus, joiden eteneminen kuvataan tässä artikkelissa. READHY-FIN -mittari koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Käyttäjän ja teknologian vuorovaikutus, 2) Kokemus teknologian käytöstä, 3) Käyttäjän ominaisuudet, 4) Sosiaalinen ympäristö ja 5) Terveydentilan ja tunnereaktioiden hallinta. Kukin osa-alue jakaantuu 2–4 osioon ja kussakin osiossa on 4–6 väittämää, joiden vastausasteikkona on neljäportainen Likert-asteikko. READHY-FIN -mittarin osiot näyttävät vastaavan alkuperäisen mittarin osioita ja osiot näyttävät pääsääntöisesti yhtenäisiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että READHY-FIN on sisällöllisesti merkityksellinen mittari, jolla mitataan ja edistetään valmiutta teknologian käyttöön eri potilasryhmissä teknologian tyypistä riippumatta.The digital healthcare services have become everyday activities for more and more citizens. The capabilities of citizens, such as knowledge, skills, attitudes, including trust and motivation, will determine their ability to exploit health technologies such as various digital health services. However, a large number of citizens have experienced difficulties in using digital health services. It is important to understand how citizens can make use of digital health services and how to improve the accessibility of digital services by creating services that meet their needs. This requirement is met by The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology (READHY), which includes 13 domains with a total of 65 items. The questionnaire is internationally validated and used. The purpose of this study is to describe the READHY-FIN translation process and the structure of the Finnish questionnaire. The translation and cultural adaptation process of the READHY followed the instructions of the University of Swinburne, which administers the survey rights. It consisted of three phases: 1) linguistic and cultural translation work, 2) cognitive interviews and 3) psychometric testing. The READHY-FIN questionnaire consists of five dimensions: 1) The intersection between users and technologies, 2) Users’ experience of systems, 3) Users’ attributes, 4) Social context and 5) The individuals’ capabilities to handle their condition and emotional response. Each dimension is divided into 2-4 domains and the domain contain 4-6 statements with a Likert-type response scale from 1 to 4. The structure of the READHY-FIN appears to correspond to the domains of the original measurement tool and the domains appear to be generally reliable. As a conclusion, READHY-FIN is a meaningful questionnaire to measure and enable the readiness to use health technology in different patient groups regardless of the type of technology

ARVO - Kiinteistöliiketoiminnan asiakasarvon mittaaminen ja johtaminen

The ARVO research project introduces the lean thinking into the field of real estate business (REB). Lean management has been successfully used in other industries, such as in car industry, health care, and construction, but its utilisation in the REB sector is limited. Lean management offers a new approach to create customer value and to improve the value creation processes through waste thinking. The research project aimed (1) to develop customer value assessment methods in real estate business, (2) to evaluate the value creation of service processes in real estate business organisations from customer value perspective, and (3) to develop a leanREB model to support the value creation in real estate business. The research project included three case studies. In each case study customer value, the current value creation processes and practices, and the potential improvements were identified related to the selected service process. The analysis presented in this report is based on approx.100 interviews and workshops. In the customer value identification, the Kano model was concluded to be a useful tool to better understand customer value: what should be offered, what is enough, and what should be avoided. In the future the suitability of the model should be tested more. The value creation identification shows that the value creation is heavily disturbed in the REB sector. Currently, there are six waste factors that are blocking the value creation. Waste factors briefly explained:(1) Sub-process focus: The sub-processes are optimised, not the entire value creation process.(2) Price minimisation: Instead of true cost minimisation, merely prices are minimised.(3) Unmanaged information flows: The unmanaged information causes potential losses.(4) Uncaptured true customer value: The customer value is rarely often captured.(5) The unlevelled workload of employees: The employees have a constant overload of work.(6) The challenge to realise improvements: The power of continuous improvements is missed. Three of the waste factors are deeply rooted into the practices of the REB organisations (factors 1-3) and they have a significant impact on the three other identified waste factors that are called outcome waste factors. The relations between the rooted waste factors and outcome waste factors are explained in the leanREB model (version 1.0) through the key components of lean management – customer value, waste and flow, and continuous improvements. However, the leanREB model does not include the case-specific waste types, but merely the most common and significant ones. Therefore, the model should be constantly re-developed. The results of the ARVO project indicate that there is huge improvement potentials in the REB service processes. The benefits of using lean management can be enormous but it requires a long-term commitment and openness to change the way we think and act.ARVO-tutkimusprojekti esittelee kiinteistöliiketoiminnan (real estate business, REB) kentälle uuden toimintamallin, lean-johtamisen. Lean-teorian oppeja on sovellettu monella muulla alalla, kuten autoteollisuudessa, terveydenhoidossa ja rakentamisessa, mutta kiinteistöliiketoiminnassa lean-ajatusten soveltaminen on ollut melko rajallista. Lean-teoria lähtökohtana on asiakasarvon luominen asiakkaalle ja samalla prosessien tehostaminen ns. hukka-ajattelun avulla. ARVO-projektin tavoitteena oli (1) kehittää kiinteistöliiketoiminnan palveluiden asiakasarvon arviointisystematiikkaa, (2) parantaa palveluprosessien tuottavuutta asiakasarvon näkökulmasta sekä (3) kehittää ns. leanREB-johtamismalli. Tutkimusprojektin aikana tehtiin kolme tapaustutkimusta. Jokaisessa tapaustutkimuksessa analysoitiin valitun palveluprosessin asiakasarvo, nykyinen arvontuotantotapa sekä mahdollisia keinoja parantaa arvontuotantoa. Analyysia varten tehtiin yhteensä n. 100 haastattelua ja työpajaa. Asiakasarvon määrittelyssä Kano-malli osoittautui hyödylliseksi tavaksi lähestyä asiakasarvokäsitettä. Mallin avulla pystyttiin tunnistamaan, mitä pitäisi tarjota, mitä ei tarvitse tarjota enempää ja mitä kannattaa välttää. Kano-mallin käytettävyyttä tulisi testata tulevaisuudessa enemmän. Nykyisen arvontuotantotavan analyysi paljastaa kuusi suurta häiriötekijää, jotka hidastavat, haittaavat ja estävät arvonluontia kiinteistöliiketoiminnassa. Häiriötekijät lyhyesti kuvailtuna:(1) Keskittyminen osaprosesseihin: Osaprosessit on optimoitu, ei koko arvonluomisprosessi.(2) Hintojen minimointi: Minimoidaan hintoja, ei kuluja.(3) Johtamaton tieto: Tietotulva ja tiedon puute aiheuttavat potentiaalin menetyksiä.(4) Saavuttamaton asiakasarvo: Ei tuoteta oikeaa asiakasarvoa.(5) Työntekijöiden iso työkuorma: Työntekijöillä on jatkuva ylikuorma työstä.(6) Haasteena parannusten toteuttaminen: Jatkuvaa parantamista ei hyödynnetä. Kolme ensimmäistä edellä mainituista häiriötekijöistä (1-3) ovat juurtuneet syvälle organisaatioiden käytäntöihin ja nämä juurtuneet häiriötekijät vaikuttavat kolmen jälkimmäisen häiriötekijän (4-6) laajuuteen merkittävästi. Eri häiriötekijöiden suhteita on kuvattu ns. leanREB-mallissa (versio 1.0) leanin kolmen pääkonseptin avulla, jotka ovat asiakasarvo, hukka ja arvovirtaus sekä jatkuva parantaminen. ARVO-projektin tulokset viittaavat suureen parannuspotentiaaliin, joka sijaitsee kiinteistöliiketoiminnan palveluprosesseissa. Täten lean-teorian käyttö voi tuoda kiinteistöliiketoiminnan organisaatioille merkittäviä hyötyjä, mutta näiden hyötyjen realisointi edellyttää pitkän tähtäimen sitoutumista ja avoimuutta muuttaa ajattelutapaamme ja tapaamme toimia