VAT vaikuttavammaksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seurantaryhmän arvioita ja toimenpide-ehdotuksia

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on arvioinut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista maakuntien suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Arviointien pohjalta esitetään johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia siitä, missä määrin ja miltä osin tavoitteiden toteuttamista ja vaikuttavuutta voidaan ja on tarpeen tehostaa

Tenon kalastussopimuksen vaikutukset : sopimuksen toimivuuden arviointi eri osapuolten näkökulmasta

Tämä raportti on osa laajempaa Suomen ja Norjan välisen 1.5.2017 solmitun Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointia. Työssä on koottu ja jäsennetty eri osapuolten näkemyksiä sopimuksen toimivuudesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi työssä on kerätty osapuolten näkemyksiä kalastussopimuksen muutostarpeista sekä kalastussäännön tarkistamista koskevasta prosessista ja siihen osallistumisesta. Tenon sopimuksen päätavoite, lohikantojen elinvoimaisuuden turvaaminen, hyväksytään yleisesti, mutta kalastusrajoitukset, joilla tavoitteeseen pyritään on koettu eri syistä ongelmallisiksi ja epäoikeudenmukaisiksi. Eri osapuolten kalastukseen, kulttuurin harjoittamiseen ja yritystoimintaan liittyvien vaikutusten lisäksi haastatteluissa nousi esiin periaatteellisia oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen liittyviä perusoikeudellisia kysymyksiä. Sopimusta ja sen toimeenpanoa on kritisoitu sekä saamelaisten kulttuuristen oikeuksien että kiinteistönomistajien omaisuudensuojan näkökulmasta. Sopimus on käynnistänyt kamppailun kalastusoikeuksien määrittymisestä, mikä ruokkii jännitteitä ja ristiriitoja osapuolten välillä. Periaatteellisten kysymysten ohella Tenon sopimus sisältää kalastusjärjestelyihin liittyviä ongelmia, joita on helpompi ratkoa. Haastateltavat toivat esiin monia ehdotuksia kalastusjärjestelyiden parantamiseksi ilman, että toimet vaikuttaisivat lohikantoihin kielteisesti. Haastatteluista ja työpajasta saatiin myös useita ehdotuksia ja toimintatapoja, joiden pohjalta tulevaa kalastussääntöä koskevaa neuvotteluprosessia voidaan suunnitella. Työ perustuu osapuolten edustajien haastatteluihin, Utsjoella 23.1. 2020 pidetyn työpajan tuloksiin sekä haastateltavilta saatuihin dokumentteihin. Työn on toteuttanut Akordi Oy

Analyzing Temporalities in Parliamentary Speech about Ideologies Using Dependency Parsed Data

Publisher Copyright: © 2022 Copyright for this paper by its authors. Use permitted under Creative Commons License Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)The temporal aspects of politics have been discussed extensively by political theorists, but have not been explored using grammatically parsed textual datasets. This paper explores the ways in which future, present and past are projected and referred to in speeches in the Finnish parliament that talk about ideologies. Ideologies are crucial categories of thinking about the political past and future and therefore serve as a case in which temporality is expressed in a variety of ways. We use a dataset drawn from Finnish parliamentary records from 1980 to 2021 and operationalize morpho-syntactic information on clause structures and grammatical tense system to explore the different temporal profiles of ideologies. We show how some isms, like communism and fascism, are much more likely to appear in the context of the past, whereas others, like capitalism and racism, tend to appear in the present tense. We further develop a framework for analyzing temporality based on clause structures and grammatical tense and relate that to how the study of politics has approached time in parliamentary speaking.Peer reviewe

Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 3/2013. BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC jätevesistä

Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen maaliskuussa 2013. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC jätevesistä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 72 laboratoriota. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Määrityksestä ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10–50 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 90 %