Perehdytyskansio päivystävään perhehoitokotiin

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytyskansio ammatilliseen päivystävään perhehoitokotiin työntekijöille, tukihenkilöille sekä sijaistaville henkilöille. Perhehoitokoti toteuttaa päivystävää perhehoitoa Oulun alueella ja perhehoitokodissa on neljä vakituista asiakaspaikkaa. Tarve perehdytyskansion laatimiselle tuli perhehoitokodin omistajalta, sillä perhehoitokodilla ei ollut aiemmin käytössä perehdytyskansiota. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli perhehoitokodin omistaja. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään lastensuojelun sijaishuoltoa ja sen eri muotoja. Päivystävä perhehoito sijoitusmuotona ja toimeksiantajan perhehoitokoti esitellään omissa kappaleissaan. Perehdytyskansio esitellään sosiaalialan tuotteena, jota voidaan käyttää henkilöstöjohtamisen välineenä. Toimeksiantajan toiveet on huomioitu perehdytyskansion sisällössä muun muassa haastattelemalla perhehoitokodin omistajaa. Valmiissa perehdytyskansiossa yhdistyy teoriatieto ja käytännön kokemus. Perhehoitajan haastatteluilla varmistettiin se, että perehdytyskansiosta tulee hänen tarpeitaan palveleva ja hänen perhehoitokotiinsa sopiva. Vaikka kyseinen perhehoitokoti onkin pieni yksikkö, on yhteisten käytäntöjen selkeyttämisen kannalta hyvä laatia perehdytyskansio. Valmiin perehdytyskansion runko on hyödynnettävissä myös toisissa päivystävissä perhehoitokodeissa, joten sen jakamista muualle voisi pohtia esimerkiksi yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Yhteistyötaholla on kontakteja Oulun alueen muihin perhehoitokoteihin ja perehdytyskansiota voisi osaltaan hyödyntää myös muissa ammatillisissa perhehoitokodeissa. Perehdytyskansion arvioivat lasten -ja nuortenkodin omistaja, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus lastenkotityöstä ja esimiehenä olemisesta sekä sosiaalityöntekijä, jonka kanssa toimeksiantajamme tekee yhteistyötä. Perehdytyskansio luovutettiin perhehoitokodin omistajalle sekä kansiona, että sähköisessä muodossa, jotta sen muokkaaminen tulevaisuudessa on helppoa.The foster home who is the client on this thesis implements foster care on duty in Oulu and there are four client places. There was no orientation folder in the foster home so the need was evident. The aim of this thesis was to produce an orientation folder to professional foster home on duty. We wanted to produce a useful and practical orientation folder which can be used by the owner, employees and substitutes. We processed widely child welfare´s substitute care and orientation to work. We introduced foster home on duty as a foster care form. We interviewed our client and introduced the client´s foster home. The orientation folder is a product which can be used as an implement to human resource man-agement. It connects theory and practice. We learned how to produce a clear orientation folder and respect the client´s wishes. We also learned about project work and more from child welfare and orientation to work. The frame of the orientation folder could also serve in other foster homes so it is possible to share it in collaboration with the City of Oulu. Every foster home has their own way to work but the same frames are guiding the work. Some parts of the orientation folder will be shared in other foster homes in Oulu region

Reumapotilaan saumaton hoitopolku

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kartoitus reumapotilaiden hoitopolusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvalla Lohjan sairaanhoitoalueella. Hoitopolkumalli ei ole ollut käytössä sellaisenaan, joten tavoitteena ja tarkoituksena oli päivittää ja aktivoida hoitopolkumalli toimivaksi perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Työ toteutettiin Lohjan Reuma & Tules ry:n toimeksi antamana vuosien 2011-2012 aikana. Luonteeltaan tämä opinnäytetyö oli sekä laadullinen tutkimus että kehittämistyö. Laadullinen tutkimus tehtiin deduktiivisena sisällönanalyysinä haastattelemalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisia sekä Lohjan Reuma & Tules ry:n jäseniä. Kehittämisprojektin varsinaisena tuotoksena oli laatia tekstiversionpohjalta graafinen kuvio, joka myöhemmin teetettäisiin internetiin samankaltaisena kuviona tekstiversion tilalle. Teoreettinen viitekehys rajattiin tulehduksellisiin reumasairauksiin sekä hoitopolun käsitteistöön. Tulehduksellisista reumasairauksista käsiteltiin nivel- ja selkärankareuman pääpiirteitä oireineen, toteamisineen ja hoitoineen. Hoitopolkukäsitteistöön liittyy erilaiset hoito- ja palveluohjelmat sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla pohjautuen muun muassa Käypä hoito-suosituksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitopolkumalli ei toimi sellaisenaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hoidon aloitus ja alkuseuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa, mutta sairauden muuttuessa stabiiliksi tai vähäoireiseksi ei jatkohoito palaudu takaisin perusterveydenhuoltoon. Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa on tiedostettu tämä pitkään ja yritetty yhteistyötä koulutuksin ja seminaarein erikoissairaanhoidon toimesta. Perusterveydenhuolto on kokenut tiukkojen resurssien olevan haasteena tiiviimpään yhteistyöhön erikoissairaanhoidon kanssa. Potilaat kokivat reuman hoidon olevan pääasiassa erikoissairaanhoidossa, mutta reuman liitännäissairaudet hoidetaan kyllä perusterveydenhuollossa. Kehittämiskohteeksi löytyi erityisesti potilastietojen kulkeminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Lisäksi koettiin, että säännöllisiä käyntiaikoja tarvittaisiin enemmän. Turvakokeiden ja kortisoni-injektioiden koordinointia tulisi myös kehittää enemmän pe-rusterveydenhuoltoon. Syksyllä 2012 reumalääkkeiden turvakokeet ovat asteittain siirtyneet takaisin perusterveydenhuollon piiriin. Hoitopolkumallia alettiin vuoden 2012 lopulla päivittää, mutta se vaatii resursseja eri osapuolilta. Jatkossa tarvittaisiin säännöllisiä koulutuksia perusterveydenhuollon lääkäreille ja hoitajille, jotta osaamista saataisiin myös perusterveydenhuoltoon.Seamless care pathway for rheumatism patients The purpose of this dissertation was to chart rheumatism patients' care pathway between primary health care and special health care within Lohja Hospital Area which belongs to the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. The model of care pathway has not been in use, so the objective and the purpose were to update and activate the model of care pathway between primary health care and special health care The work was carried out in 2011-2012 as an assignment by Lohjan Reuma & Tules ry . This thesis is both qualitative and development-based study. The qualitative study was conducted by deductive content analysis by interviewing the professionals of primary health care and special health care and the members of Lohjan Reuma & Tules ry. The actual output of the development project was to draw a graphic figure from the text version which later would be made to the Internet to replace text version The scope of theoretical frame of reference consisted of inflammatory rheumatic diseases and concepts of care pathway. From inflammatory rheumatic diseases, the main features of joint and spondylartropatia with their symptoms, their diagnoses and treatment were dealt with. Käypä hoito recommendation, among others is connected to the care pathway concepts on both local and national level based on the care recommendations, the different care programmes and service programmes. The research results showed that the model of care pathway does not operate as such between primary health care and special health care. The beginning and follow-up of the care are performed in special health care but when an illness becomes stable, the further care will not return back to primary health care. In both primary health care and special health care this has been realised for a long time and co-operation has been attempted with trainings and seminars by special health care. Primary health care has experienced that the tight resources are a challenge for closer co-operation with special health care. The patients experienced that care of rheumatism was mainly in the special health care but the associated illnesses are treated in primary health care. Especially the passage of patient information between primary health care and special health care is a subject for development. Furthermore, it was experienced that additional regular control visit times would be needed. More coordination of the medicine protection tests and cortisone injections should also be developed within primary health care. In the autumn of 2012 protection tests of rheumatism medicines have gradually moved back within the sphere of primary health care. The updating of the care pathmodel was begun in the end of year 2012 but it requires resources of different parties. In the future regular educations to the doctors and nurses of primary health care would be needed so that the know-how would also be obtained to the primary health care

Kuntien käytänteitä vanhusten ostopalveluissa : Länsi-Uusimaa ja Kirkkonummi

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kahdeksan Länsi-Uudenmaan kunnan ja Kirkkonummen käytänteitä vanhusten ostopalveluissa. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhustenpalveluiden tilanteesta ja riittävyydestä haastatteluhetkellä (syksy/2009) ja tulevaisuudessa sekä kuntien vanhuspalveluiden ostopalveluiden käytänteitä kunnissa. Teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin tietoa erilaisista vanhuspalveluista, hoivasta ja hoivayrittäjyydestä, ostopalvelusta sekä kuntien ikärakenteesta ja ennusteesta. Tämän työn tutkimusote oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja aineistoa analysoitiin sekä kvantifioiden että käyttäen laadullista sisällön erittelyä. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina kolmeltatoista kunnan vanhustyönpäättäjiltä. Lisäksi kerättiin tilastoaineistoa alueen väestöstä ja sen kehityksestä tulevaisuudessa laadullisen aineiston tueksi. Tutkimustulosten mukaan kunnilla on nyt (syksy/2009) riittävästi tai jokseenkin riittävästi tarjolla vanhuspalveluita. Eniten kunnissa koettiin olevan tarvetta kotihoidosta ja palveluasumisesta. Laitoshoitoa koettiin olevan riittävästi tarjolla jokaisessa kunnassa. Suurimmissa osissa kunnista oli vanhuspalveluiden tarvetta muistihäiriöisille asiakkaille. Lähes jokainen kunta järjestää vanhuspalveluita ostopalveluina. Kunnat järjestävät vanhustenpalveluista ostopalveluina eniten palveluasumista. Vanhuspalveluiden ostopalveluiden valintaan vaikuttaa yhtä paljon raha, hoitopalveluiden laatu tai asiakkaan tilanne. Tulevaisuudessa yli puolet kunnista arvioi heillä olevan hyvät edellytykset tarjota vanhuspalveluita kymmenen vuoden päästä ja puolet arvioi tarjonnan olevan melko riittämätöntä. Kotihoidolle ja palveluasumiselle arvioitiin olevan eniten tarvetta kymmenen vuoden päästä. Vähiten tulevaisuudessa arvioitiin tarvetta olevan laitoshuollolle. Lähes jokaisessa kunnassa arvioitiin kunnan ostavan tulevaisuudessa ostopalveluita. Tutkimusta voi jatkaa syventyen perusteellisemmin kuntien tarjoamiin erilaisiin vanhuspalveluiden ostopalveluihin sekä niiden määrään.The municipality practices in elderly outsourcing services, western Uusimaa and Kirkkonummi The purpose of this thesis was to describe practices in outsourcing elderly services in eight municipalities in western Uusimaa and in Kirkkonummi. The goal of the thesis was to provide information about the situation and sufficiency in elderly services at the moment (autumn/2009) and in the future, and about practices in outsourcing elderly services in the municipalities. The theoretical background included information about different elderly services, nurture and nurture entrepreneurship, outsourcing services and about the municipalities’ age structure and predictions. This thesis used qualitative approach and the research material was analyzed with quantitative methods and by using qualitative classification of the content. The research material was collected from individual interviews that were arranged for 13 elderly care decision-makers in the municipalities. To back up the qualitative research material, statistical information about the population of the area and it`s development in the future were collected. According to the research results, the municipalities have at the moment (autumn/2009) enough or fairly enough elderly services on offer. The biggest demands were experienced in homecare and in sheltered housing. All municipalities experience that they have enough institutionalized care on offer. Most of the municipalities experienced need in elderly services for customers with memory disorders. Almost all of the municipalities arrange elderly services as outsourcing services, mostly in sheltered housing. When selecting the outsourcing services, money, the quality of the services, and the situation of the customer affect all equally in decision-making. In the future, little over half of the municipalities believe that in the next ten years the chances of offering elderly services are good. The rest believe that the supply will be fairly inadequate. The biggest demand in ten years was estimated to be for home care and in sheltered housing. The least need in the future was estimated to be for institutionalized care. Almost all of the municipalities estimated they will use outsourcing services in the future. The research can be continued by deeper examination of the different kinds of elderly outsourcing services and their quantity

Action of L-acetylcarnitine on age-dependent modifications of mitochondrial membrane proteins from rat cerebellum

Protein patterns of mitochondrial outer membrane, inner membrane, and matrix from non-synaptic (free) mitochondria from rat cerebellum at different ages (4, 8, 12, 16, 20, and 24 months) were analyzed by gel electrophoresis. Acute L-acetylcarnitine treatment was performed by a single i.p. injection (100 mg/kg body weight) of the substance 60 min before the sacrifice of the animals. Different age-dependent changes were obtained for the proteins of the three fractions. The amount of some protein subunits increased and/or decreased after drug treatment. In particular, protein composition of the inner mitochondrial membrane showed significant age-related modifications. This result probably indicates differences in protein synthesis and/or turnover rates in the various mitochondrial compartments during aging. Acute L-acetylcarnitine treatment caused: a high increase in the amount of one inner membrane protein with Mw 16 kDa, at all the ages studied; a decrease in the amount of many other inner membrane proteins; modifications of some matrix proteins. Our results show that in vivo administration of L-acetylcarnitine affects mainly the inner membrane protein composition of cerebellar mitochondri

Effect of hypoxia on protein composition of synaptic plasma membranes from cerebral cortex during aging

The effect of hypoxia on the protein composition of synaptic plasma membranes (SPM) isolated from cerebral cortex of rats at 4, 12, and 24 months of age was investigated. The proteins were separated by SDS polyacrylamide gel electrophoresis and the percent content was evaluated by measuring the optical density of the stained gels. After hypoxic treatment various proteins showed significant changes. Some proteins were only affected at 4 and 12 months of age and not at 24 months. The various modified proteins may be identified according to their molecular weight, as follows: the 18 kDa protein with calmodulin; the 23 kDa protein with D3 subunits; the 28 kDa protein could contain the delta subunit of the Ca2+ channel. The changes in the amount of some SPM proteins during hypoxia is consistent with the alteration in membrane polarization and neurotransmission observed in this condition. The effect of aging at the synaptosomal level seems to be a selective process; after hypoxia the age-related changes of many proteins are more pronounce

Effect of hypoxia on mitochondrial protein composition of cerebral cortex during aging

The effect of hypoxia on the protein composition of mitochondria from cerebral cortex of rats at 4, 12, and 24 months of age was investigated. The proteins were separated by electrophoresis on SDS polyacrylamide gels and the percent content was evaluated by measuring the optical density of the stained gels. The results demonstrate that hypoxic treatment causes a decrease in the amount of some proteins as follows: the 90 and the 16 kDa Mw proteins at 4 months; the 82 and the 79 kDa Mw proteins at 24 months; the 52-49, 35 and 20 kDa at all ages investigated; the 44 kDa protein at 4 and 12 months and the 28 kDa protein at 4 and 24 months of age. Our results show that hypoxic conditions affect mitochondrial protein composition to a greater extent than aging alon

Modifications of synaptosomal plasma membrane protein composition in various brain regions during aging

The age-dependent modifications of synaptosomal plasma membrane protein composition in three different rat brain regions (cerebral cortex, cerebellum and striatum) at various ages (4, 12 and 24 months) were studied. The proteins were separated by gel-electrophoresis and the quantity of the different polypeptides was determined densitometrically from the stained gels. In the three brain regions examined several age-related modifications in the amount of the synaptosomal plasma membrane proteins were observed. In particular a significant decrease in the content of some synaptosomal plasma membrane proteins at 24 months of age was found. The age-related modifications in the protein composition of synaptosomal plasma membrane may cause changes in many brain functions, such as neurotransmission, ionic transport and enzyme activities. Particularly interesting is the decrease of a protein with 18 kDa mol. wt. This protein has been identified as calmodulin by immunoblotting assay. The decrease in the amount of this protein may be correlated to the impairment of several Ca(2+)-requiring processes in the aging brai