Suunhoito-opas sytostaattihoitoja saavalle potilaalle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suunhoito-opas sytostaatteja saavalle potilaalle. Työn tavoitteena oli saada aikaan toimiva ja motivoiva opas suun hoitoon. Kanta-Hämeen keskussairaalan osastoilla 4A, 6B ja Riihimäen yksikössä osastolla 4 ei ollut aiemmin suun hoitoon suunnattua opasta, joten työelämän tarpeiden pohjalta sitä lähdettiin työstämään. Oppaan aiheeseen tartuttiin, sillä hyvinvoiva suu on osa terveyttä ja sytostaattien saajat muodostavat erityisen riskiryhmänsä suun terveydenhuollossa sytostaattien voimakkaiden haittavaikutusten takia. Tärkein yksittäinen tekijä on puolustuskyvyn heikkeneminen ja suussa olevat haavaumat saattavat johtaa vakavaan tulehdukseen elimistössä. Teoriaosuudessa käsitellään pääasiassa syöpää ja siihen käytettäviä hoitomuotoja kuten sytostaatteja. Lisäksi teoreettisessa osuudessa käsitellään potilasohjausta sekä toimivan oppaan peruspiirteitä. Toiminnallisen opinnäytetyön teoriaa on myös käsitelty työn teoriaosuudessa. Taustatietoina käytettiin aikaisemmin julkaistuja tutkimuksia, oppaita sekä alan kirjallisuutta. Yhteistyötahojen asiantuntijuutta käytettiin oppaan tietojen pohjana. Valmiista potilasoppaasta tuli tiivis ja toimiva ohjausmalli. Opas sisältää tietoa suunhoidon tärkeydestä ennen ja jälkeen sytostaattihoitojen sekä ohjeita kipeytyneen suun hoitoon. Oppaan luonne on motivoiva ja ennaltaehkäisevä.Purpose of this thesis was to create a mouth care take manual for patient who is receiving cytostatics as a medication. Aim was to come up with a manual which was both motivating and functional at the same time. Such a manuals did not exit in units of Kanta-Häme Central hospital wards 4A, 6B and Riihimäki's unit ward 4 before. Thus practical knowledge was written down and then focus was paid on the theory part. Well being of patient is consisted of several different factors. One of these factors is a well funtioning mouth. Patient who is receiving cytostatics as a medication is in the major risk group because of strong side-effects of cytostatic treatment. Most important factor is impaired immunity system which means that even a small cuts in mouth can lead up to serious infection in whole body. In theory part main focus is cancer and in different treatment methods for it such as cytostatics. Secondary focus in theory part is guidance of patient and also basic functionality of treatment guides. Background information for this manual was collected from previous researches, manuals and literature in the field. Thus fundamental base structure of guide was created with assistance of co-operating experts. The guide turned out to be compact and functional. The guide includes information of importance of mouth care before and after receiving cytostatic treatment. The focus in the guide is out motivating and preventing

Työikäisen kehitysvammaisen henkilön terveysriskit ja osallisuuden tukeminen terveyden edistämisessä

Terveysriskien ennaltaehkäisy vaikuttaa työikäisen kehitysvammaisen henkilön elämänlaatuun. Ohjaajalla on iso merkitys siinä, että kehitysvammainen henkilö saa ajantasaista neuvontaa ja ohjausta. Tärkeää on, että kehitysvammainen henkilön osallisuutta tuetaan oman terveytensä edistämisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat terveysriskeihin yhteydessä työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä masennukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mihin asioihin ohjaajien tulisi kiinnittää huomioita ohjatessaan työikäistä kehitysvammaista henkilöä terveyden edistämisessä liittyen masennukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Opinnäytetyö rajattiin työ- ikäisiin kehitysvammaisiin henkilöihin, joiden oirekuvat ovat lievä- tai keskivaikea. Toimeksiantajana oli Miina Sillanpää Säätiö. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui yksitoista kansainvälistä tutkimusta, josta kuusi oli laadullisia ja viisi määrällisiä. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla. Kerätyt tutkimukset merkittiin taulukkoihin, jotka teemoitettiin ja näiden perusteella kirjoitettiin johtopäätökset. Tuloksina todettiin, että kehitysvammaisten henkilöiden terveystarkastusten toteuttamisessa oli eroavaisuuksia ja puutteita. Iällä, liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla, asuinympäristöllä ja terveydenhuollon käytöllä oli iso merkitys terveysriskeihin. Ohjaajan tulisi osata hyödyntää monipuolisesti ohjauskeinoja erilaisissa ohjaustilanteissa ja ottaa huomioon kehitysvammaisen henkilön yksilölliset vahvuudet ja voimavarat. Johtopäätöksinä todettiin, että koulutuksilla tuetaan ohjaajien ammattiosaamista. Ohjaajan on tärkeää osata tunnistaa masennuksen oireet sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä. Ohjaaja tarvittaessa ohjaa eteenpäin terveydenhuollon piiriin. Säännöllisillä terveystarkastuksilla ja varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä terveysriskejä sekä tukea kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia ja osallisuutta

What determines the timberline?

Both the northern (latitudinal) and the upper (altitudinal) timberlines are phytogeographic transitions between the forested boreal vegetation zone and treeless areas. These two timberlines, which intermingle in northern Fennoscandia, are mainly controlled by the cold climate, although other natural and anthropogenic factors are of noticeable importance at least locally. The roles of the various controlling factors are discussed in this article. The timberline and tree line in northern Finland are usually formed by the mountain birch (Betula pubescens ssp. tortuosa), which extends further than the Scots pine (Pinus sylvestris) or the Norway spruce (Picea abies). The northern coniferous timberline in Finland follows approximately an isoline that represents an effective temperature sum of 600 degree days. Hazardous events also regulate the growth and occurrence of trees in addition to average conditions. Trees growing at the timberline have adapted themselves in many ways to the prevailing harsh circumstances. Pollen research and megafossil analyses (such as tree ring studies) show that the timberline has moved and its tree species composition has changed, primarily due to climatic fluctuations. This is one clear indication that the timberline is a dynamic ‘combat zone’

The effect of severe ground frost on Scots pine (Pinus sylvestris) trees in northern Finland and implications for palaeoclimate reconstruction

A severe frost event in the winter of 1986/1987 that resulted in widespread defoliation in northern Finland was used to test the influence of such growth disturbances on tree ring parameters commonly used for palaeoclimate reconstruction. In mature pine trees there was no effect on ring widths, latewood densities or on stable carbon isotope ratios. In young trees, however, the effect was immediate and prolonged, with a measurable increase in water stress for two years and a suppression of ring widths lasting for 6 to 7 years. There was no effect on latewood density. Where pine tree ring chronologies are used to reconstruct summer temperatures, the common practice of ignoring the juvenile years should ensure that severe frost events do not bias the reconstructions. However, extreme events may be important for understanding changes in forest dynamics, and changes in the magnitude, and frequency of such events may be important signals of human impact. The sensitivity of young pines makes them a potential archive for reconstructing past changes in growth disturbance events such as severe ground frosts

The effect of air-borne pollutants on the growth of Pinus sylvestris in the City of Oulu, Finland

A study is made of the effects of emissions on the radial growth of Scots pines (Pinus sylvestris L.) growing in the vicinity of Kemira Chemicals Oy, established as Typpi Oy in 1951, in the city of Oulu. These effects are examined over the period 1950-1995 by comparing the tree-ring widths of the pines with data on air quality and climatic conditions. The radial growth of these pines is also compared with that of pines growing in two relatively clean areas, one 13 km and the other 45 km from Oulu. The fertilizing nitrogen dust emitted by the chemicals plant increased tree growth from the 1950’s to late 1960’s, after which radial growth decreased abruptly and remained low for about twenty years, due to toxic effluent from the plant. During that time the growth of the pines in the polluted area was markedly affected by winter temperatures, so that a cold winter would reduce their radial growth in the following summer and a mild winter improve it. In the 1990’s the radial growth of pines in Oulu has been faster than average, and also faster than in the reference areas or elsewhere in Finland, presumably as a result of (1) the improved quality of the air, (2) the old fertilizing effect, (3) improved conditions for the surviving trees, (4) elevated winter temperatures and (5) a heightened heat island phenomenon in the city of Oulu

"Pelottaa niin pirusti" : päihdekuntoutujien suun terveyden edistyminen : suun terveyteen liittyvän häpeän, syyllisyyden ja pelon lievittyminen

Tämä opinnäyteyhteistyö toteutui osana Vantaan suun terveydenhuollon päihdekuntoutujien suun terveyden edistämisen hanketta vuosina 2013-2014. Opinnäyteyhteistyön yhteistyökumppaneina olivat Vantaan kaupungin Sosiaali- ja terveystoimi ja Suun terveydenhuollon liikelaitos sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäyteyhteistyön tarkoituksena oli Vantaan kaupungissa toimivan päihdekuntoutujien asumisyksikön asukkaiden suun terveydentilaan liittyvän häpeän, pelon ja syyllisyyden lievittyminen. Opinnäyteyhteistyön toiminnallisessa osuudessa suuhygienistiopiskelijat toteuttivat intervention päihdekuntoutujien suun terveydestä asumisyksikön asiakkaille sekä koulutuspäivän päihdetyöntekijöille. Lisäksi suuhygienistiopiskelijat perehdyttivät ver-taistukihenkilöitä rohkaisemaan päihdekuntoutujia suun terveyden palvelujen käytössä ja suun terveydentilaan liittyvien kysymysten ratkaisemisessa. Opinnäyteyhteistyö rakentuu tietoperustasta sekä toiminnallisen osuuden kuvauksesta. Tietoperustassa kartoitettiin näyttöön perustuvaa tietoa päihdekuntoutujien suun terveyden edistämisestä, johon toiminnallinen osuus perustuu. Opinnäyteyhteistyössä terveyden edistämisen menetelmänä sovellettiin motivoivaa terveyskeskustelua. Opinnäyteyön toiminnallinen osuus alkoi vertaistukihenkiöiden perehdytyksellä syyskuussa 2013. Päihdekuntoutujille suunnattu interventio sekä työntekijöiden koulutuspäivä toteutuivat maaliskuussa 2014. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi opinnäyteyhteistyöstä kirjoitettiin syksyllä 2014 kolme artikkelia, jotka tarjottiin julkaistaviksi ammatillisissa julkaisuissa. Opinnäyteyhteistyö julkaistiin Vantaan kaupungin kuntouttavan asumispalvelun yksikössä pidetyssä julkistamistilaisuudessa syksyllä 2014.This final project was a part of project called ”Oral health promotion of substance rehabilitees at City of Vantaa” in 2013 and 2014. This project is a part of the Dental Care strategic plan at City of Vantaa. The partners in cooperation in this project are The Dental care public utility and Rehabilitative Housing Services Unit of the City of Vantaa and the Metropolia University of Applied Sciences, Dental Hygiene students. The purpose of this final project was to relieve substance rehabilitees’ shame, guilt and fear related to their oral health at shelter for homeless substance rehabilitees, City of Vantaa. The aim was to implement an intervention concerning oral health of the substance rehabilitees and tutor peer supporters to empower the rehabilitees concerning their oral health issues and dental care service use as well as to produce a training day for the 24 Hour Shelter staff. The final project was implemented as of literature review and of functional project. The literature review consisting new studies and literature creates a framework in which the functional operations are based on. The health promotion method used in this project was motivational health conversation. The tutoring for the peer supporters was held in September 2013 and the intervention for the rehabilitees was as well as the training day for the shelter staff was held in March 2014. Three articles were written based on the final project. The articles were offered to be published in professional magazines (e.g. Suun terveydeksi –magazine). The publication of the final project was held in a shelter for homeless substance rehabilitees in City of Vantaa in autumn 2014

Genetic Variants and Blood Pressure in a Population-Based Cohort The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Clinical relevance of a genetic predisposition to elevated blood pressure was quantified during the transition from childhood to adulthood in a population-based Finnish cohort (N=2357). Blood pressure was measured at baseline in 1980 (age 3–18 years) and in follow-ups in 1983, 1986, 2001, and 2007. Thirteen single nucleotide polymorphisms associated with blood pressure were genotyped, and 3 genetic risk scores associated with systolic and diastolic blood pressures and their combination were derived for all of the participants. Effects of the genetic risk score were 0.47 mm Hg for systolic and 0.53 mm Hg for diastolic blood pressures (both P&lt;0.01). The combination genetic risk score was associated with diastolic blood pressure from age 9 years onward (β=0.68 mm Hg; P=0.015). Replications in 1194 participants of the Bogalusa Heart Study showed essentially similar results. The participants in the highest quintile of the combination genetic risk score had a 1.82-fold risk of hypertension in adulthood (P&lt;0.0001) compared with the lowest quintile, independent of a family history of premature hypertension. These findings show that genetic variants are associated with preclinical blood pressure traits in childhood; individuals with several susceptibility alleles have, on average, a 0.5-mm Hg higher blood pressure, and this trajectory continues from childhood to adulthood.<br/