Nuorten opiskelumotivaatio ja hyvinvointi : Tavoiteorientaatioprofiilit, niiden ajallinen pysyvyys ja muutos sekä erot sosio-emotionaalisessa hyvinvoinnissa

The purpose of this dissertation was to examine students achievement goal orientation profiles, the stability and change in these profiles, and academic and socio-emotional outcomes. Accordingly, Study I examined lower and upper secondary school students (N = 1321) achievement goal orientation profiles and the differences in general and academic well-being and academic achievement; Study II investigated the temporal stability in lower (N = 530) and upper secondary school (N = 519) students achievement goal orientation profiles preceding educational transitions and the differences in motivation and academic achievement; and Study III examined students (N = 579) achievement goal orientation profiles, temporal stability, and the differences in academic well-being across an educational transition as well as the parallel changes in motivation and well-being. Utilizing a person-centred approach and latent profile analysis, distinct groups of students with different motivational profiles were extracted with considerable consistency in the profiles across all studies and academic contexts. Groups with a dominant tendency towards mastery (mastery-oriented students), performance (success-oriented and/or performance-oriented students), and avoidance (avoidance-oriented and/or disengaged students) as well as a group of students without a dominant tendency towards any specific achievement goal orientation (indifferent students) were found. Students predominantly emphasizing mastery displayed the most adaptive pattern of academic and socio-emotional functioning. Students preference for performance-related goals and outcomes was, in turn, related to some adjustment problems and socio-emotional vulnerability. For example, both the mastery- and success-oriented students were highly engaged in studying, found their schoolwork meaningful, and were doing well in school, although the success-oriented students stronger concerns with performance made them more vulnerable to emotional distress and school burnout. The indifferent students represented the typical student who acknowledges the goals of learning and doing well in school, but at the same time tries to minimize the effort and time spent on studying. Their motivation for learning and studying was less than optimal but, then again, they did not seem to have any particular problems either. Students deliberately aiming to avoid schoolwork showed the most maladaptive pattern of academic and socio-emotional functioning; for example, they displayed relatively low engagement and academic achievement and high levels of cynicism and inadequacy. The motivational profiles were rather stable over time. Around 60% of lower and upper secondary school students displayed identical motivational profiles within and between the school years, and half of the students displayed identical profiles across the transition to upper secondary education. In addition, most of the changes in the group memberships were directed towards neighbouring groups, and there were only few clear changes. The results support the conception of achievement goal orientation as a disposition that reflects students generalized beliefs and tendencies to select certain goals and to favour certain outcomes. In conclusion, secondary school students endorse multiple achievement-related goals and outcomes simultaneously, and the patterns of these strivings are differentially associated with academic and socio-emotional functioning, yet rather stable both preceding and across educational transitions. The findings demonstrate the importance of including measures of well-being when evaluating the role of achievement goal orientations in learning and achievement. The results show that the educational transition periods for youth are not entirely characterized by either school disengagement and distress or school engagement and well-being. It is therefore crucial to focus on individual development in motivation and well-being; some students encounter declining motivation and different types of adjustment problems, while some navigate this phase without notable problems, and some even become increasingly motivated and engaged in studying.Tämä väitöstutkimus tarkasteli nuorten opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin yhteyksiä ja kehitystä ennen koulutussiirtymiä ja koulutussiirtymän aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta näkökulmaa, jossa keskeistä on erilaisten yhtenäisten osaryhmien tunnistaminen ja niiden välisten erojen tarkastelu. Ryhmittely tehtiin tavoiteorientaatioiden eli oppimiseen ja suoriutumiseen liittyvien suuntautumistapojen perusteella. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa yhdeksännellä luokalla ja lukiossa (N = 1321) ja miten erilaisen tavoiteorientaatioprofiilin omaavat nuoret eroavat toisistaan yleisen ja kouluun liittyvän hyvinvoinnin sekä koulumenestyksen suhteen. Toinen osatutkimus tarkasteli tavoiteorientaatioprofiilien ajallista pysyvyyttä ja muutoksia ennen koulutussiirtymiä yhdeksännellä luokalla (N = 530) ja lukiossa (N = 519) sekä tavoiteorientaatioryhmien eroja muiden motivaatiomuuttujien ja koulumenestyksen suhteen. Kolmas osatutkimus täydensi aiempia tutkimuksia tarkastelemalla nuorten (N = 579) tavoiteorientaatioprofiileja, niiden ajallista pysyvyyttä siirryttäessä toisen asteen koulutukseen, ryhmien eroja kouluun liittyvässä hyvinvoinnissa sekä motivaation ja hyvinvoinnin rinnakkaisia muutoksia. Malliperustaisen ryhmittelyanalyysin avulla nuoret jaettiin heidän tavoiteorientaatioprofiiliensa perusteella oppimista (oppimisorientoituneet), suoriutumista (menestys- ja/tai suoritusorientoituneet) ja välttelemistä (välttämisorientoituneet ja/tai irrottautuneet) korostaviin osaryhmiin sekä ryhmään, jolla ei korostu mikään tietty tavoiteorientaatio (sitoutumattomat). Hyvin samankaltaisia ryhmiä löydettiin kaikissa osatutkimuksissa sekä eri opiskelukonteksteissa. Eri tavoin orientoituneet nuoret erosivat toisistaan odotusten mukaisesti niin muiden motivaatiomuuttujien, hyvinvoinnin kuin koulumenestyksenkin suhteen. Oppimisorientoituneet nuoret korostivat kouluun liittyvissä pyrkimyksissään uusien asioiden oppimista ja tiedonhallintaa, mikä oli yhteydessä koulunkäynnin mielekkäänä kokemiseen, koulutustavoitteisiin sitoutumiseen, hyvään koulumenestykseen ja hyvinvointiin. Myös menestysorientoituneet nuoret tavoittelivat oppimista, olivat sitoutuneita opiskeluun ja menestyivät koulussa hyvin, mutta toisaalta voimakas pyrkimys menestymiseen oli yhteydessä epäonnistumisen pelkoon ja alttiuteen erilaisille hyvinvoinnin ongelmille, kuten koulu-uupumukselle ja stressille. Suurin ryhmä oli sitoutumattomien joukko, joka toisaalta tunnusti opiskelun ja arvosanojen merkityksen, mutta toisaalta oli jokseenkin haluton panostamaan niiden tavoitteluun. Välttämisorientoituneet nuoret halusivat välttää opiskelun rasituksia ja selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä. Sitoutumattomien ja välttämisorientoituneiden nuorten motivationaaliset profiilit olivat kielteisempiä kuin oppimis- ja menestysorientoituneiden ja he myös kokivat koulunkäynnin vähemmän mielekkäänä. Lisäksi välttämisorientoituneiden koulumenestys oli heikkoa ja he kokivat kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteita koulussa. Ryhmät olivat ajallisesti melko pysyviä lukuvuoden sisällä, lukuvuosien välillä ja jopa koulutussiirtymän aikana. Motivationaalinen profiili oli pysyvä 60 %:lla nuorista ennen koulutussiirtymää ja 50 %:lla koulutussiirtymän aikana. Lisäksi muutokset ryhmäjäsenyyksissä suuntautuivat toisiin samankaltaisiin ryhmiin ja muutoksia ääripäihin oli vain vähän. Tulokset tukevat ajatusta, että tavoiteorientaatiot kuvastavat melko pysyviä yleistyneitä uskomuksia ja suuntautumistapoja, jotka seuraavat opiskelijoita erilaisiin oppimistilanteisiin. Tutkimus osoittaa, että tutkittaessa nuorten opiskelumotivaatiota ja koulusuoriutumista, on erittäin tärkeää tarkastella samanaikaisesti myös sosio-emotionaalista hyvinvointia. Myös yksilöllisten kehityspolkujen tarkastelu on tärkeää, sillä tulosten mukaan nuoruudessa koulutussiirtymien aikaan vain osalla nuorista opiskelumotivaatio laskee ja heillä on erilaisia hyvinvoinnin ongelmia, kun taas toisilla ei ole suurempia ongelmia, ja jotkut nuorista jopa innostuvat opiskelusta ja sitoutuvat koulutyöhön entistä enemmän

Linking student motivation and well-being : Achievement goal orientation profiles and socio-emotional outcomes

Non peer reviewe

Adolescents' achievement goal orientations, goal appraisals, and subjective well-being : A person-centered approach

Peer reviewe

How Do Young Adults Orchestrate Their Multiple Achievement-Related Goals? : Associations of Achievement Goal Orientations With Identity Formation and Goal Appraisals

Young adults strive for multiple achievement goals. Frameworks for achievement goal orientations, personal goals, and identity formation have emphasized the role of goal-specific exploration and commitment in the interpretation of goals. However, researchers have yet to combine these different perspectives in an empirical study. Therefore, to explore the processes involved in the selection of multiple goals, the present study investigated the associations of young adults’ achievement goal orientations (mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, performance-approach, performance-avoidance, and work-avoidance orientations) with distinct styles of exploring and committing to goals, by considering different dimensions of identity formation (commitment making, identification with commitment, exploration in breadth, exploration in depth, and ruminative exploration) and achievement-related personal goal appraisals (commitment, effort, and progress). Latent change score models were applied to a longitudinal sample of 577 young Finns followed from age 23 to 25 to investigate cross-sectional and longitudinal associations with achievement goal orientations. The analyses revealed significant associations of identification with commitment and exploration in breadth and goal effort with the initial levels of mastery-intrinsic and mastery-extrinsic orientations. Notably, these dimensions of identity formation, goal effort, and mastery goal orientations accentuate motives for self-development and self-improvement. Although the associations were not supported by the longitudinal analyses, it seems fruitful to integrate different theoretical frameworks to further the understanding of the underlying processes in the pursuit of multiple goals.Peer reviewe

Ajallinen pysyvyys ja sukupuolierot nuorten opiskelumotivaatiossa

Motivaatiota voidaan tutkia monesta näkökulmasta käsin. Tässä artikkelissa näkökulmana on tavoiteorientaatiot eli oppimiseen ja suoriutumiseen liittyvät suuntautumistavat. Jotkut opiskelijat pyrkivät oppimaan ja ymmärtämään opiskeltavia asioita, toiset pyrkivät menestymään ja olemaan parempia kuin muut, kun taas toiset pyrkivät lähinnä välttelemään opiskeluun liittyvää työtä. Opiskelija voi kuitenkin tavoitella useampia asioita samaan aikaan ja olennaista silloin on se, mikä tai mitkä orientaatiot korostuvat. Kyse ei siis ole motivaation määrästä vaan paremminkin laadusta eli pyrkimysten erilaisista sisällöistä. Opiskelijat voidaan ryhmitellä sen mukaan, miten heidän eri pyrkimyksensä painottuvat, jolloin on mahdollista tarkastella opiskelijoiden motivationaalisia profiileja ja yksilöllisiä eroja kokonaisvaltaisemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia nuorten tavoiteorientaatioprofiileja, niiden ajallista pysyvyyttä ja kehitystä sekä sukupuolieroja tavoiteorientaatioissa. Artikkelissa pohditaan myös sitä, miten eri tavoin orientoituneet nuoret eroavat toisistaan motivaation ja hyvinvoinnin suhteen. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Psykologia-lehdessä 45 (5–6), 386–401.Peer reviewe

Stability and gender differences in adolescents’ achievement goal orientations

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ajallista pysyvyyttä ja sukupuolieroja yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten tavoiteorientaatioissa. Kahdessa pitkittäistutkimuksessa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta lähestymistapaa ja tutkittiin nuorten tavoiteorientaatioiden pysyvyyttä ja muutosta lukuvuoden sisällä (9. luokan aikana, N = 530) ja lukuvuosien välillä (siirryttäessä lukion 2. luokalta 3. luokalle, N = 519). Nuoret voitiin jakaa neljään ryhmään heidän motivationaalisen orientaationsa mukaan (sitoutumattomat, menestysorientoituneet, oppimisorientoituneet ja välttämisorientoituneet) ja samankaltaiset ryhmät löydettiin molemmista opiskelukonteksteista. Ryhmät olivat hyvin pysyviä sekä 9. luokalla että lukiossa. Yleisesti ottaen pojat korostivat tyttöjä enemmän suhteellista menestymistä, mutta pyrkivät samalla selviämään koulutöistä mahdollisimman vähällä. Tytöt sen sijaan näyttäytyivät poikia oppimishakuisempina ja he korostivat koulussa menestymistä. Sukupuolierot tavoiteorientaatioissa olivat johdonmukaiset, mutta pienet ja ne korostuivat lukiolaisten otoksessa enemmän kuin yhdeksäsluokkalaisten otoksessa. Suurin ero liittyi poikien tyttöjä voimakkaampaan välttämisorientaatioon.Peer reviewe

Is Student Motivation Related to Socio-digital Participation? : A Person-oriented Approach

5th ICEEPSY International Conference on Education & Educational Psychology in Kyrenia Cyprus (Oct 22-25, 2014)/ guest editors: Zafer Bekirogullari, Melis Minas.There is a hypothesized gap between the technology-mediated practices of adolescents and school, hindering student motivation and well-being. This study examined how students’ school motivation is associated with ICT-use. Previous research has shown that achievement goal orientations are related to students’ academic and emotional functioning. Simultaneously, adolescents engage in various socio-digital activities on a daily basis. Our aim is to integrate these two approaches to examine whether students with different motivational profiles display different patterns of socio-digital participation. The participants were Finnish high school students (N=1342) who filled in a self-report questionnaire assessing school motivation and ICT-use both in and out of school. We examined the structural validity of the measurement model by confirmatory factor analyses, classified the students by latent profile analyses and examined group and gender differences by ANOVAs. Four groups were identified: indifferent, success-oriented, mastery-oriented, and avoidance-oriented. The groups differed in their generalized motivational beliefs and there were meaningful differences in terms of their orientations to socio-digital participation: e.g. indifferent students were more likely to engage in hanging-out and gaming, avoidance-oriented students were the least engaged in academic activities. Also, there were some interesting group × gender interaction effects. We found that students’ indifference towards school is associated with ICT-engagement outside of school (gaming and hanging-out). We conclude that there appears to be evidence of discontinuities between today's schools and their students, raising a question of whether the indifference is the cause or the outcome. Furthermore, the findings raise new insights on achievement goal and gender interaction effects.Peer reviewe

Ammatillisen kehityksen merkitys opettajien jaksamisessa

Onko täydennyskoulutuksen avulla mahdollista edistää opettajien työssä jaksamista? Jatkuva muutos koettelee opettajien voimavaroja. Kuitenkaan koulun arjen ja kehittämisvaatimusten välinen kuilu ei saisi kasvaa liian suureksi. Artikkelissa kuvattu tutkimus selvittää opettajien käsityksiä ja kokemuksia täydennyskoulutuksen merkityksestä jaksamiseen. Tutkimus on Uudistumisen eväät -tykyhankkeen itsenäinen jatkotutkimus

Ammatillisen kehityksen merkitys opettajien jaksamisessa

Onko täydennyskoulutuksen avulla mahdollista edistää opettajien työssä jaksamista? Jatkuva muutos koettelee opettajien voimavaroja. Kuitenkaan koulun arjen ja kehittämisvaatimusten välinen kuilu ei saisi kasvaa liian suureksi. Artikkelissa kuvattu tutkimus selvittää opettajien käsityksiä ja kokemuksia täydennyskoulutuksen merkityksestä jaksamiseen. Tutkimus on Uudistumisen eväät -tykyhankkeen itsenäinen jatkotutkimus