Lumipallomaa kryogeenikaudella

Maapallon historiassa epäillään tapahtuneen kaksi mittavaa jääkautta hieman ennen kambrikauden lajiräjähdystä. Sturtin (~715 Ma sitten) ja Marinon jääkausien (~635 Ma sitten) meri- ja mannerjäätiköt levisivät ilmeisesti aivan päiväntasaajan ympäristöön ja jääkaudet kestivät useita kymmeniä miljoonia vuosia. Näitä jääkausia kutsutaan ‘lumipallomaiksi’ niiden suuren jääpeitteen vuoksi. Tässä työssä tutustutaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen eli mm. jääkausien todistusaineistoon, jääkaudet luoneisiin prosesseihin sekä siihen miten elämä pystyi selviämään samanaikaisesti näin laajalle levinneiden jäätiköiden kanssa. Erityisesti näistä viimeinen on mysteeri. Jäätiköiden leviäminen edistää ilmaston viilenemistä jään korkean albedon johdosta eli kyseessä on positiivinen palauteilmiö. Tämän lisäksi ilmastomallien avulla on huomattu, että jäätiköiden levittyä Hadley-solun alueelle myös Hadley-solu edistää matalien leveysasteiden jäätiköitymistä. Jäätiköiden levittäydyttyä matalille leveysasteille ne peittävät siis herkästi aivan kaiken. Fotosynteesi ei voi kuitenkaan jatkua paksun jäätikön alla, joten lumipallomaalle on kehitetty erilaisia skenaarioita, jotka mahdollistaisivat sulia ympäristöjä. Näihin lukeutuu mm. erilaiset jäärajan etenemisen pysäyttävät mekanismit (nk. vesikaistaleteoria), ohuen jään teoria, geotermiset kohteet ja muut reiät merijäätikössä, sulavesilammikot sekä suojaisat merenlahdet ja sisämeret. Näiden sulana pysyminen miljoonien vuosien ajan on kuitenkin vaikea selittää ja todennäköisyyttä eri skenaarioille, joissa maapallo pysyy osittain sulana, on tutkittu monissa eri tutkimuksissa eri ilmastomalleilla. Skenaarioihin tutustumisen jälkeen työssä käsitellään myös sitä mitkä osatekijät malleissa voivat aiheuttaa liian suurta tai liian vähäistä jäätymistä. Esimerkiksi monesta mallista puuttuva merijään dynamiikka nopeuttaisi jäätymistä ja toisaalta kryogeenikauden mahdollisesti alemmat pinnan albedot lämmittäisivät ilmastoa. Työn lopuksi tutustutaan myös lumipallomaan kylmään ja kuivaan ilmastoon, sekä siihen miten lumipallomaa lopulta sulaa tulivuorien vapauttaman hiilidioksidin nostaessa ilmakehän hiilidioksipitoisuuden riittävän suureksi

Innovation as a Building Block of Success : Increasing the Competitiveness of Mindtrek

Mindtrek is a technology conference organised in Tampere, Finland. The 2016 conference consisted of five different events: Open Source World, Internet of Things Event, Mindtrek Immersion, Smart City Event and Academic Mindtrek. The main organiser of the international conference is COSS - the Finnish Centre for Open Systems and Solutions: a small non-profit organisation of seven employees. In 2016, COSS acted as the organiser of the event for the second time in a row. The purpose of this study was to identify industry related critical success factors that might need further development. The objective of this was for Mindtrek to stay ahead of competition in the international conference scene and, thus, increase competitiveness and recognition. A central focus point needed to be found for the conference themes so as to make the central message of Mindtrek clearer. The data were collected in two phases; by conducting an interview with the Executive Director of COSS, and during the second phase an anonymous survey was filled out by the employees who took part in organising the conference. Mainly qualitative data were used during the writing of this thesis. During the interview with the Executive Director of COSS, it was found that the critical success factors the Executive Director wanted to further develop were all innovation related factors. Thus, the second phase of the study included a survey filled out by the employees in order to find out if the prerequisites for innovation were fully met at the workplace. The majority of respondents felt that they were not entirely sure of the vision and goals of Mindtrek, and they hoped for more logical processes within the organisation. The findings indicate that the innovative abilities of the team could be increased by clarifying the vision and goals of the conference. This would help with finding a central focus point and deciding on the right themes. The results also suggest that the filing system in use ought to be reorganised in order to facilitate the flow of information between employees. Moreover, the innovation process should be paid attention to; problems or topics should be clearly defined before meetings and more time should be reserved for discussion

Päihdehoitotyö suomalaisessa hoitotieteessä

Opinnäytetyö kuvaa suomalaisia hoitotieteellisiä päihdehoitotyötä käsitteleviä tutkimuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen suomalaisia hoitotieteellisiä päihdehoitotyöhön liittyviä tutkimuksia ja kuvata, miten päihdehoitotyötä on tutkittu suomalaisessa hoitotieteessä ja mihin päihdehoitotyötä koskeviin ongelmiin ja kysymyksiin hoitotiede on vastannut. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli koota päihdehoitotyötä käsittelevien tutkimuksien tuottamat jatkotutkimushaasteet. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Aineisto koostui suomalaisista hoitotieteellisistä tutkimusartikkeleista (n=6), väitöskirjoista (n=4) ja pro gradu -tutkielmista (n=17). Opinnäytetyön tulokset saatiin käyttämällä aineiston analyysimenetelmänä teemoittelua. Tuloksista kävi ilmi, että suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa päihdehoitotyötä kuvaavat tutkimukset muodostivat seitsemän teemaa. Suurimmaksi tutkituksi teemaksi nousi päihdehoitotyön sisältöjä ja menetelmiä käsittelevät tutkimukset. Myös hoitotyöntekijää päihdehoitotyön toteuttajana käsitteleviä tutkimuksia ja päihde-ehtoista asiakkuutta kuvaavia tutkimuksia on tehty runsaasti. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tapahtuvaa päihdehoitotyötä tarkastelevien tutkimuksien osuus on huomattava. Omiksi teemoikseen erottuivat päihdehoitotyötä äitiyshuollon yhteydessä käsittelevät tutkimukset sekä päihdehoitotyötä huumeidenkäyttäjien hoidossa käsittelevät tutkimukset. Hoitotyön opiskelijoiden päihdehoitotyön osaamista käsiteltiin kahdessa tutkimuksessa. Osa opinnäytetyön aineistossa olleista tutkimuksista kuuluu aihepiiriltään useampaan teemaan. Laaja-alainen kuvaileva kirjallisuuskatsaus soveltui erinomaisesti kartoittamaan jo olemassa olevaa tutkimustietoa. Kirjallisuuskatsaus ilmensi, että päihdehoito-työtä on tutkittu suomalaisessa hoitotieteessä varsin monipuolisesti, mutta jatkotutkittavaa on edelleen runsaasti. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat jo itsessään useita jatkotutkimushaasteita. Lisäksi aihetta voisi tarkastella eri mittakaavassa, kuten esimerkiksi, miten päihdehoitotyötä on tutkittu ulkomaalaisissa tutkimuksissa. Samaa tutkimusmenetelmää voisi myös hyödyntää tarkastelemalla muita hoitotyön osa-alueita koskevia tutkimuksia.The purpose of the thesis was to describe how Finnish nursing science has researched substance abuse nursing. The aim of this research was to aggregate Finnish dissertations and describe how substance abuse nursing has been restudied in Finnish nursing science and examine which research problems nursing science has been able to find an answer for. In addition, the aim of the research was aggregate already existing dissertations further research issues. The thesis was conducted as a descriptive literature review. The material consisted of articles, doctoral dissertations and master's theses that were collected from electronic databases and manual search. According to the results, seven themes were found in the studies of substance abuse nursing. The most studied theme was the study of the content and methods. There were also a number of studies on employees and clients and their experiences about substance abuse nursing. The proportion of studies on substance abuse nursing on school and student health care was also notable. Furthermore, there were other themes such as the studies on substance abuse nursing in maternity care and substance abuse nursing for drug users. Nursing students’ skills in substance abuse nursing were discussed in two studies. Some of the studies were simultaneously related to several themes. A wide literature review was a suitable method to map already existing research data. This literature review disclosed that substance abuse nursing has been studied quite widely in Finnish nursing science but there are still many research topics left to be studied. The results of the thesis offer topics for further research. In addition, the topic could be viewed on a larger scale, for example, how substance abuse nursing has been studied in international studies. The same research method could also be utilized by examining other studies in the areas of nursing

Harrastusten vaikutus sijoitettujen lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen : Ammatillisten perhekotien alle 10-vuotiaiden lasten näkökulma

Opinnäytetyön tilaajana toimi Ammatillisten Perhekotien Liitto. Aiheena oli selvittää sijaisvanhempien näkemyksiä siitä, millä tavalla harrastukset vaikuttavat alle 10-vuotiaiden lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Kohderyhmänä oli ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut lapset. Aihetta tarkasteltiin psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen sekä voimaantumisen näkökulmaa painottaen. Opinnäytetyön muoto on soveltava toimintatutkimus. Aihetta selvitettiin havainnoimalla kahden toimintapäivän aikana ja Ammatillisten perhekotien liiton sijaisvanhemmille teetetyn kyselyn avulla. Toimintapäiviin osallistuivat pääasiassa Päijät-Hämeen alueen perhekodit ja niissä esiteltiin kaksi harrastusta, keilaus ja geokätköily. Kysely lähetettiin kaikkiin Etelä-Suomen alueen liittoon kuuluviin perheisiin sähköpostitse. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 32 kappaletta, ja vastauksia tuli seitsemän. Tulosten mukaan ammatillisten perhekotien lapset harrastavat monipuolisesti, varsinkin liikuntalajeja ja harrastaminen aloitetaan varhaisessa iässä. Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus, joka näkyy muun muassa itsetunnon ja elämänhallinnan parantumisena. Tutkimuksen perusteella lapset saivat harrastuksista uusia ystävyyssuhteita ja oppivat näin sosiaalisia taitoja. Harrastukset auttavat myös purkamaan energiaa ja käsittelemään turvallisesti tunteita. Vastausten mukaan harrastukset ovat tukena kuntoutumiselle silloin kun arki on kunnossa. Harrastaminen vaikuttaa pääsääntöisesti positiivisesti sijaislasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen.The objective of this thesis was to find out how hobbies impact the social and mental development of children less than 10 years of age in perspective of foster parents, focus being on children living in professional foster homes. This subject was viewed in the aspect of mental and social development and empowerment. This thesis was made as an activity analysis. The impact of hobbies was examined by observing during two activity days and by an inquiry to the parents of professional foster homes. It was mostly foster homes in Päijät-Häme that participated in the activity days. During the activity days, two hobbies, bowling and geocaching, were introduced. The inquiry was sent to all professional foster homes in Southern Finland by e-mail. There were 32 inquiries sent but only seven answered. According to the results, the children of professional foster homes are active in diverse hobbies, especially in sports, and they start in an early age. Hobbies do have an empowering effect which is seen as improved self-esteem and control of their own life among other things. According to the research, children build new friendships in hobbies and learn social skills, Hobbies help to unwind energy and to deal with emotions safely. According to the answers, hobbies do support rehabilitation when everything else is in order in their daily life. Hobbies effect mainly positively in the social and mental development of foster children

Tuettu kirjoittaminen : Tietoa puolesta sekä vastaan aiheesta tuettu kirjoittaminen kommunikointimenetelmänä

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota mahdollisimman kattava tietopaketti aiheesta tuettu kirjoittaminen. Tietopaketti oli tarkoitettu tulevalle puhevammaisten tulkille tai muulle puhevamma-alalla toimivalle henkilölle. Tavoitteena oli koota tietoa puolesta ja vastaan aiheesta tuettu kirjoittaminen kommunikointimenetelmänä sekä koota aiempia tutkimuksia aiheesta yhteen. Tavoitteena oli, että lukija saa mahdollisimman laajan käsityksen tuetun kirjoittamisen hyödyistä ja haitoista. Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin käsitteitä puhevamma, puhevammaisten tulkki sekä tuetun kirjoittamisen taustatietoa. Tuetun kirjoittamisen tietoperustassa syvennyttiin käsitteen avaamiseen ja tuettuun kirjoittamiseen kommunikointimenetelmänä. Lisäksi tietoperustassa käsiteltiin tuetun kirjoittamisen kohderyhmä sekä historia. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin argumentaatioanalyysia ja kirjallisuuskatsausta. Argumentaatioanalyysin avulla analysoitiin tuettua kirjoittamista koskevia kannanottoja. Kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin jo olemassa olevaa, pääosin suomalaista, tutkimustietoa aiheesta. Opinnäytetyön tuloksena syntyi tulevan puhevammaisten tulkin käyttöön tehty tietoon perustuva kooste tuetusta kirjoittamisesta. Opinnäytetyössä kirjoittaja ei itse ottanut kantaa tuettuun kirjoittamiseen kommunikointimenetelmänä vaan tarjosi lukijalle ne tutkimuksiin ja kannanottoihin perustuvat tiedot menetelmästä ja siitä käytävästä puolesta ja vastaan keskustelusta, mitä tällä hetkellä on tarjolla

Perehdyttäminen Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimistossa

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimistolle hyödyllinen, helppokäyttöinen ja informatiivinen sähköinen perehdytysopas. Oppaan tarkoitus on kehittää Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston perehdytyskäytäntöjä. Työn teoreettisena taustana toimii yhdyskuntaseuraamuksista ja perehdytyksestä kertova kirjallisuus ja sähköiset lähteet. Teoreettisessa osuudessa käydään läpi perehdyttämisen eri vaiheita sekä tutustutaan Rikosseuraamuslaitoksen arvoihin ja strategiaan sekä yhdyskuntaseuraamusten sisältöön. Teoriaosuudessa tutustutaan hieman myös aiheesta tehtyihin aiempiin tutkimukseen sekä oleellisimpiin aikuisen oppimisteorioihin. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka aineisto kerättiin pääasiassa havainnoimalla työskentelyä Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimistolla. Lisäksi toimistolla järjestettiin kehittämispalaveri, jossa toimiston esimiehiä haastateltiin avoimen haastattelun keinoin ja näin saatiin selville millaista perehdytysopasta he toimistolle toivovat. Loput tarvittavat materiaalit opasta varten kerättiin yhteistyössä toimiston esimiesten kanssa. Tuotoksen arviointia varten oppaasta lähetettiin testiversio käyttöön muutamalle uudelle työntekijälle tammikuussa 2019. Kahden kuukauden päästä tästä heille lähetettiin sähköpostilla kysely, jossa käyttäjät pääsivät arvioimaan oppaan toimivuutta. Palautteen perusteella oppaaseen tehtiin muutamia korjauksia ja lopullinen versio lähetettiin toimiston esimiehille kesäkuussa 2019. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppaasta tuli käytännöllinen ja toimiva. Palautteen perusteella voidaan todeta sen kehittäneen toimiston perehdytyskäytäntöä

Konenäköjärjestelmän hyödyntäminen laatudokumenttien tarkastuksessa

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin konenäköjärjestelmän hyödyntämismahdollisuutta laatudokumenttien merkkauksien tarkastamisessa. Työssä selvitettiin konenäköjärjestelmän eri komponenttien ominaisuuksia ja verrattiin niitä kuvauskohteen luomiin vaatimuksiin. Opinnäytetyö aloitettiin etsimällä tietoa konenäköjärjestelmien komponenteista, sekä niiden ominaisuuksista. Tietoa haettiin eri valmistajien verkkosivuilta sekä muista verkkojulkaisuista. Kuvauskohteeseen sekä ympäristön luomiin vaatimuksiin tutustuttiin paikan päällä Valmet Automotiven korihitsaamossa. Lisäksi opinnäytetyöhön kuului myös riskien arviointi, joka suoritettiin SWOT-analyysin avulla. Näin saatiin käsitys järjestelmään liittyvistä uhista, heikkouksista sekä hyödyistä ja mahdollisuuksista. Lopputuloksena on raportti, josta käy ilmi kuvauskohteen vaatimukset, sekä niihin vastaavat konenäköjärjestelmän komponentit. Lisäksi raportissa ilmenee järjestelmään liittyvät riskit, sekä suunnitelma niiden minimoimiseksi. Lopuksi voitiin todeta, että opinnäytetyössä suunniteltu konenäköjärjestelmä olisi käyttökelpoinen laadunvarmistuksessa. Järjestelmä ei poista puutteellisesti merkittyjen dokumenttien mahdollisuutta, mutta sen avulla puutteet voidaan havaita aikaisessa vaiheessa ja siten tehostaa laadunvarmistusta

Strategisen osaamisen vahvistaminen: digioppiminen tukemassa monimuotoista oppimista

Opinnäytetyössä tarkasteltiin keinoja, joilla voidaan vahvistaa organisaation strategista osaamista tulevaisuudessa ja selvitettiin, miten digioppimisalusta voi tässä tehtävässä tukea. Strateginen osaaminen on organisaation taloudellisesti arvokasta osaamispääomaa, johon panostaminen mahdollistaa yrityksen kasvun. Olemassa olevan henkilöstön kehittäminen on keskeistä, jotta organisaatio säilyttää oppimis- ja sopeutumiskykynsä. Opinnäytetyön toimeksianto oli ajankohtainen, sillä "osaava, innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö" oli yksi vakuutusalan kohdeorganisaation strategisista painopistealuista. Uuden digioppimisalustan käyttöönotto ja tutkijan oma työkokemus digioppimisen parissa vaikuttivat tutkimusaiheen syntyyn. Mintzbergin, Ahlstrandin & Lampelin (2020) ajatukset osaamisesta yrityksen kilpailutekijänä, Sengen (2006) oppivan organisaation filosofia ja Segersin & Dochyn (2018) luoma vaikuttavan ja kestävän oppimisen malli taustoittivat opinnäytetyön teoreettista viitekehystä. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena vuoden 2023 aikana, jossa tutkija havainnoi kohdeorganisaatiossa tehtävää strategisen osaamisen kehittämistä puolen vuoden ajan, haastatteli osaamisen johtamisen ja kehittämisen asiantuntijoita sekä teki kehittämistyötä digioppimisalustan hyödyntämisen tueksi. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että strategista osaamista voidaan vahvistaa organisaatiossa osaamisen johtamisen, oppimisen tuen ja avoimen viestinnän keinoin. Keinojen pohjalta tutkija loi kehittämismatriisin oppimis- ja digioppimisratkaisuille, jotta ne tukevat jatkossa paremmin strategisen osaamisen vahvistamista. Kehitysehdotuksena nousi esille tarve lisätä digioppimisalustan käyttöä osana oppimisratkaisuja, tukea oppimista ja osaamisen johtamista sekä avointa viestintää organisaation sisällä. Opinnäytetyön tulokset antavat kohdeorganisaation johdolle ja osaamisen kehittäjille ymmärrystä strategisen osaamisen vahvistamisen keinoista ja auttaa uudistamaan oppimisratkaisuja entistä vaikuttavimmiksi digioppimisalustaa hyödyntäen. Tulokset tukevat myös muita organisaatioita, kun oppimisratkaisuja halutaan uudistaa vahvistamaan yrityksen strategista osaamista. Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita olisi esimerkiksi tehdä vertailua erilaisten oppimisteknologioiden mahdollisuuksista osana strategisen osaamisen määrittelyä tai pilotoida uusia toiminnallisuuksia digioppimisalustalla sekä arvioida niiden vaikuttavuutta organisaation oppimisohjelmissa