Are teachers too exhausted to develop themselves? : The significance of professional development and in-service training on teachers' work-related well-being

The aim of this study was to investigate the connection between teachers' burn-out and professional development. In addition, the study aimed at clarifying teachers' conceptions of the significance of in-service training on work-related well-being. The theoretical starting points of the study were based on a model of burn-out (Kalimo & Toppinen1997) and a model of teachers' professional development (Niemi 1989). Present study can be seen as an independent follow-up study for a working ability project called "Uudistumisen eväät" that was followed through in Kuopio. The study was carried out in two phases. First, the connection between teachers' burn-out and professional development was charted with the help of a quantitative survey study. 131 teachers participated in the survey. Some of them were from schools that participated in the working ability project and the remainder were from other schools in Kuopio. The questionnaire consisted of self-constructed instruments of burn-out and professional development. According to the results, burn-out and professional development were strongly correlated with each other. Burn-out was summed up in three factors: emotional exhaustion, feelings of depersonalization and low feelings of personal accomplishment. Professional development was summed up in four factors: personality and pedagogical skills, learning-orientation, social skills and confronting change. Personality and pedagogical skills and skills of confronting change were correlated strongest with burn-out and its symptoms. A teacher, who has not found his/her own personal way of acting as a teacher and who considers change as something negative, is more likely to become exhausted than a teacher, who has developed his/her own pedagogical identity and who regards change more positively. In the second phase of this study, teachers' conceptions of the significance of in-service training on well-being was investigated with the help of group interviews (n=12). According to the results, the importance of in-service training was significant on the well-being of teachers. It appeared that in-service training promotes well-being by providing teachers with motivation, professional development and the possibility of taking a break from teaching and cooperating with other teachers. It has to be based on teachers' own needs. It has to be offered to teachers frequently and early enough. If teachers are already exhausted, they will neither have enough resources to participate in training, nor will they have the strength to make good use of it in practice. Both professional development and well-being are becoming more and more essential now that society is changing rapidly and the demands set on teachers are growing. Professional development can promote well-being, but are teachers too exhausted to develop themselves? Professional development demands resources and teachers may regard it as a threat and an additional strain. When the demands are so high that teachers cannot cope with them, they are likely to suffer stress and see reduction of commitment to their work and its development as a means to survive. If teachers stop caring about their work and their own development, how can we expect them to promote pupils' learning and development? It should be considered in the planning and implementation of in-service training and in arranging teachers' working conditions, that teachers have enough time and resources to develop themselves.Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää opettajien työuupumuksen ja ammatillisen kehityksen välistä yhteyttä. Lisäksi pyrittiin selvittämään opettajien käsityksiä täydennyskoulutuksen merkityksestä työssä jaksamisessa. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuivat Kalimon ja Toppisen (1997) malliin työuupumuksesta sekä Niemen (1989) malliin opettajien ammatillisesta kehityksestä. Tämä tutkimus voidaan nähdä Kuopion koulutoimessa toteutetun Uudistumisen eväät -tykyhankkeen itsenäisenä jatkotutkimuksena. Tutkimustehtävä toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin opettajien työuupumuksen ja ammatillisen kehityksen välistä yhteyttä kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla, johon osallistui 131 opettajaa. Osa heistä oli tykyhankkeeseen osallistuneista kouluista ja osa muista Kuopion kouluista. Kyselylomake koostui itse laadituista työuupumuksen ja ammatillisen kehityksen mittareista. Työuupumus tiivistyi tässä tutkimuksessa uupumusasteiseen väsymykseen, kyynistyneisyyteen ja heikentyneeseen ammatilliseen itsetuntoon. Ammatillinen kehitys tiivistyi persoonallisuuteen ja pedagogisiin taitoihin, oppimisorientaatioon, sosiaalisiin taitoihin sekä muutoksen kohtaamiseen. Tulosten mukaan opettajien työuupumus ja ammatillinen kehitys olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Ammatillisen kehityksen osa-alueista persoonallisuus ja pedagogiset taidot sekä muutoksen kohtaaminen olivat voimakkaimmin yhteydessä työuupumukseen sekä sen oireisiin. Opettaja, joka ei ole löytänyt omaa persoonallista tapaansa toimia opettajana ja joka suhtautuu kielteisesti muutokseen, uupuu siis todennäköisemmin kuin opettaja, joka on kehittänyt oman kasvattajaidentiteetin ja joka näkee muutokset paremminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Tutkimuksen toisessa vaiheessa selvitettiin opettajien käsityksiä täydennyskoulutuksen merkityksestä työssä jaksamisessa ryhmähaastattelujen avulla (n=12). Tulokset osoittivat, että täydennyskoulutus nähtiin yhtenä keinona edistää jaksamista. Se edistää jaksamista tarjoamalla opettajille motivaatiota, ammatillista kehitystä sekä mahdollisuuden hengähtää ja tehdä yhteistyötä muiden opettajien kanssa.Sen tulisi lähteä opettajien omista tarpeista. Sitä on tarjottava opettajille tarpeeksi ajoissa ja säännöllisesti. Uupuneet opettajat eivät jaksa osallistua koulutukseen eivätkä he hyötyisi koulutuksesta yhtä paljon kuin hyvin jaksavat opettajat. Niin ammatillinen kehitys kuin jaksaminenkin nousevat keskeisiksi nyt, kun opettajuudelle asetetut vaatimukset kasvavat ja muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Ammatillinen kehitys voi edistää opettajien työssäjaksamista, mutta jaksavatko opettajat kehittyä. Ammatillinen kehitys vaatiikin voimavaroja ja opettajat voivat kokea sen lisäpaineena ja uhkana. Kun opettaja ei selviydy hänelle asetetuista vaatimuksista, hän todennäköisesti stressaantuu ja saattaa päätyä sitoutumisen vähentämiseen työssään. Jos opettajat lakkaavat välittämästä työstään ja kehityksestään, voimmeko olettaa, että he edistävät oppilaiden oppimista ja kehittymistä. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä opettajien työolojen järjestämisessä tulisikin ottaa huomioon se, että opettajille jäisi aikaa ja voimavaroja myös työn ja itsensä kehittämiseen

Reciprocal effects of mathematics performance, school engagement and burnout during adolescence

Background. Transitioning into adolescence while simultaneously facing greater academic demands as the level of education increases often entails both academic challenges and general declines in students' school-related well-being. Still, however, relatively little is known about the causal relationship between students’ academic well-being (i.e., school engagement and burnout) and their performance during the adolescent years. Aims. This study examined longitudinal relations between adolescents’ mathematics performance, school engagement, and burnout (exhaustion, cynicism, and inadequacy) across lower secondary education. Sample. Data came from a longitudinal research project, following Finnish lower secondary school (grades 7–9) students (N = 1131) over 4 years (2016–2019). Methods. Students completed standardized mathematics tests and self-report measures of school engagement and burnout at four time points, twice within both 7th and 9th grade. A random intercept cross-lagged panel model (RI-CLPM) was used to examine pathways between engagement, burnout, and mathematics performance over time. Results. Higher mathematics performance increased students’ engagement, and lowered their exhaustion and cynicism over time, whereas both engagement and exhaustion predicted higher performance. Negative relations were also found from inadequacy and cynicism on students’ mathematics performance. Furthermore, school burnout predicted engagement both positively (from exhaustion) and negatively (from cynicism and inadequacy) within and between the school years, whereas engagement only predicted cynicism and inadequacy negatively within 7th grade. Conclusions. Findings suggest that the overall relation between students’ mathematics performance, engagement, and burnout is rather reciprocal, but also, that the relations become more prominent over time, demonstrating the importance of supporting both learning and well-being in school.Background. Transitioning into adolescence while simultaneously facing greater academic demands as the level of education increases often entails both academic challenges and general declines in students' school-related well-being. Still, however, relatively little is known about the causal relationship between students’ academic well-being (i.e., school engagement and burnout) and their performance during the adolescent years. Aims. This study examined longitudinal relations between adolescents’ mathematics performance, school engagement, and burnout (exhaustion, cynicism, and inadequacy) across lower secondary education. Sample. Data came from a longitudinal research project, following Finnish lower secondary school (grades 7–9) students (N = 1131) over 4 years (2016–2019). Methods. Students completed standardized mathematics tests and self-report measures of school engagement and burnout at four time points, twice within both 7th and 9th grade. A random intercept cross-lagged panel model (RI-CLPM) was used to examine pathways between engagement, burnout, and mathematics performance over time. Results. Higher mathematics performance increased students’ engagement, and lowered their exhaustion and cynicism over time, whereas both engagement and exhaustion predicted higher performance. Negative relations were also found from inadequacy and cynicism on students’ mathematics performance. Furthermore, school burnout predicted engagement both positively (from exhaustion) and negatively (from cynicism and inadequacy) within and between the school years, whereas engagement only predicted cynicism and inadequacy negatively within 7th grade. Conclusions. Findings suggest that the overall relation between students’ mathematics performance, engagement, and burnout is rather reciprocal, but also, that the relations become more prominent over time, demonstrating the importance of supporting both learning and well-being in school.Peer reviewe

Academic Well-Being, Mathematics Performance, and Educational Aspirations in Lower Secondary Education : Changes Within a School Year

It has been suggested that both performance and academic well-being play a role in adolescent students' educational attainment and school dropout. In this study, we therefore examined, first, what kinds of academic well-being (i.e., school burnout, schoolwork engagement, and mathematics self-concept) and mathematics performance profiles can be identified among lower secondary school students (N-grade (7) = 583, N-grade 9 = 497); second, how stable these profiles are across one school year during the seventh and ninth grades; and, third, how students with different academic well-being and mathematics performance profiles differ with respect to their educational aspirations. By means of latent profile analyses, three groups of students in seventh grade: thriving (34%), average (51%), and negative academic well-being (15%) and four groups of students in ninth grade: thriving (25%), average (50%), negative academic well-being (18%), and low-performing (7%) with distinct well-being and mathematics performance profiles were identified. Configural frequency analyses revealed that the profiles were relatively stable across one school year; 60% of the students displayed identical profiles over time. The thriving students reported the highest educational aspirations compared to the other groups. In addition, the low-performing students in the ninth grade had the lowest educational aspirations just before the transition to upper secondary school. Practical implications as well as directions for future research are discussed.Peer reviewe

Development of School Engagement and Burnout across Lower and Upper Secondary Education : Trajectory Profiles and Educational Outcomes

Inter- and intraindividual differences in Finnish adolescents’ developmental trajectories of school engagement and burnout (exhaustion, inadequacy, and cynicism) and their associations with students’ concurrent progression in mathematics performance and educational aspirations were investigated in an accelerated longitudinal study design spanning ages 13–17 (N = 1131, 50.9% girls). Growth mixture modeling analyses identified four distinct trajectory profiles: Positive academic well-being (high and stable engagement, low and stable burnout), Negative academic well-being (low U-shaped engagement, increased burnout), Disengaged (low U-shaped engagement, but also low and stable burnout), and Declining academic well-being (declining but U-shaped engagement, increasing burnout). Most students experienced a positive change in their trajectories after entering upper secondary education. Furthermore, students in the Positive academic well-being group performed better and progressed faster in mathematics and reported higher educational aspirations. Students in the Declining academic well-being group started out with high performance and aspirations, but they progressed at a slower rate in mathematics and lowered their aspirations over time. The Disengaged students’ performance progressed at the slowest rate of all groups, and they had one of the lowest educational aspirations overall. Lastly, students in the Negative academic well-being group performed the lowest in mathematics, and had one of the lowest aspirations for future educational degrees.Peer reviewe

”När män är förtryckta är det tragedi, när kvinnor är förtryckta är det tradition”:stilfigurer och stil i Jessica Hallbäcks Girls just wanna have fundamental human rights

Abstrakt. Detta arbete behandlar stilfigurer och stil i Jessica Hallbäcks Girls just wanna have fundamental human rights (2018). Syftet med avhandlingen är att beskriva hur stilfigurer används i samband med talspråklig stil för att skapa en tydlig, slående och humoristisk helhet. Syftet är också att förklara effekten stilfigurerna har på texten och hur de stödjer argumenteringen. Metoden som används är kvalitativ och den valdes utifrån behovet av att förklara ett fenomen. Stilfigurerna analyseras med att förklara deras syfte, kontext och effekt. Stilen analyseras med att klassificera olika stildrag som är frekventa. Jag hänvisar till teori i Stilistiken (2015) av Peter Cassirer och Retorik idag (2013) av Jens Elmelund Kjeldsen. Resultatet av arbetet visar att stilfigurer som används frekvent i Hallbäcks bok är hyperbol, ironi och upprepning. Andra stilfigurer som förekommer mindre frekvent är metafor, liknelse, allusion och retoriska fråga. Stilfigurerna används för att underhålla, väcka intresse och för att tydliggöra. Ironi är en stilfigur som också uttrycker samhällskritik. Stilfigurerna fungerar som ethos- och pathosargument. Stilen är vardaglig och präglas av språkbruk på sociala medier. Texten innehåller informella stildrag som ordförlängning, överflödiga skiljetecken och svärande. Stilen har också likadana drag med kåseristil och polemisk och propagandistisk stil. Detta syns i stildrag som upprepningar, överdrifter, ironi, enkla meningar och talspråkligt språk samt i användningen av värdeladdade ord.Tiivistelmä. Tämä lopputyö käsittelee kielikuvien ja tyylin käyttöä Jessica Hallbäckin kirjassa Girls just wanna have fundamental human rights (2018). Tavoitteena on kuvata, miten kielikuvat yhdessä tyylivalintojen kanssa luo selkeän, humoristisen ja vetävän kokonaisuuden. Pyrkimyksenä on myös kuvata kielikuvien vaikutus tekstiin ja argumentointiin. Tutkielmani metodi on kvalitatiivinen, koska tarkoituksena on selventää kielellistä ilmiötä. Kielikuvia analysoidaan selittämällä niiden tarkoitukset, asiayhteydet ja vaikutukset. Tyyliä analysoidaan luokittelemalla toistuvia piirteitä. Viittaan Peter Cassirerin teokseen Stilistiken (2015) ja Jens Elmelund Kjeldsenin teokseen Retorik idag (2013). Työn tulokset osoittavat, että yleisimmät kielikuvat ovat hyperbola, ironia ja toisto. Muita vähemmän yleisiä kielikuvia ovat metafora, vertaus, alluusio ja retorinen kysymys. Kielikuvien käytöllä pyritään viihdyttämään, herättämään mielenkiintoa ja selventämään. Ironialla ilmaistaan myös yhteiskuntakritiikkiä. Kielikuvat tukevat argumentaatiota vetoamalla eetokseen ja paatokseen. Tyyli on epämuodollista ja on saanut vaikutteita sosiaalisen median kielenkäytöstä. Teksti sisältää epämuodollisia piirteitä, kuten sanojen pidentämistä, ylimääräisiä välimerkkejä ja kirosanoja. Tyyli on myös yhteneväinen pakinatyylin sekä poleemisen ja propagandistisen tyylin kanssa. Tämä ilmenee piirteissä, kuten toistossa, liioittelussa, ironiassa ja yksinkertaisten lauseiden sekä arvoväritteisten sanojen käytössä

How Does Well-Being in School Matter? Effects, Influencing Factors, and Promotion

Non peer reviewe

Nuorten opiskelumotivaatio ja hyvinvointi : Tavoiteorientaatioprofiilit, niiden ajallinen pysyvyys ja muutos sekä erot sosio-emotionaalisessa hyvinvoinnissa

The purpose of this dissertation was to examine students achievement goal orientation profiles, the stability and change in these profiles, and academic and socio-emotional outcomes. Accordingly, Study I examined lower and upper secondary school students (N = 1321) achievement goal orientation profiles and the differences in general and academic well-being and academic achievement; Study II investigated the temporal stability in lower (N = 530) and upper secondary school (N = 519) students achievement goal orientation profiles preceding educational transitions and the differences in motivation and academic achievement; and Study III examined students (N = 579) achievement goal orientation profiles, temporal stability, and the differences in academic well-being across an educational transition as well as the parallel changes in motivation and well-being. Utilizing a person-centred approach and latent profile analysis, distinct groups of students with different motivational profiles were extracted with considerable consistency in the profiles across all studies and academic contexts. Groups with a dominant tendency towards mastery (mastery-oriented students), performance (success-oriented and/or performance-oriented students), and avoidance (avoidance-oriented and/or disengaged students) as well as a group of students without a dominant tendency towards any specific achievement goal orientation (indifferent students) were found. Students predominantly emphasizing mastery displayed the most adaptive pattern of academic and socio-emotional functioning. Students preference for performance-related goals and outcomes was, in turn, related to some adjustment problems and socio-emotional vulnerability. For example, both the mastery- and success-oriented students were highly engaged in studying, found their schoolwork meaningful, and were doing well in school, although the success-oriented students stronger concerns with performance made them more vulnerable to emotional distress and school burnout. The indifferent students represented the typical student who acknowledges the goals of learning and doing well in school, but at the same time tries to minimize the effort and time spent on studying. Their motivation for learning and studying was less than optimal but, then again, they did not seem to have any particular problems either. Students deliberately aiming to avoid schoolwork showed the most maladaptive pattern of academic and socio-emotional functioning; for example, they displayed relatively low engagement and academic achievement and high levels of cynicism and inadequacy. The motivational profiles were rather stable over time. Around 60% of lower and upper secondary school students displayed identical motivational profiles within and between the school years, and half of the students displayed identical profiles across the transition to upper secondary education. In addition, most of the changes in the group memberships were directed towards neighbouring groups, and there were only few clear changes. The results support the conception of achievement goal orientation as a disposition that reflects students generalized beliefs and tendencies to select certain goals and to favour certain outcomes. In conclusion, secondary school students endorse multiple achievement-related goals and outcomes simultaneously, and the patterns of these strivings are differentially associated with academic and socio-emotional functioning, yet rather stable both preceding and across educational transitions. The findings demonstrate the importance of including measures of well-being when evaluating the role of achievement goal orientations in learning and achievement. The results show that the educational transition periods for youth are not entirely characterized by either school disengagement and distress or school engagement and well-being. It is therefore crucial to focus on individual development in motivation and well-being; some students encounter declining motivation and different types of adjustment problems, while some navigate this phase without notable problems, and some even become increasingly motivated and engaged in studying.Tämä väitöstutkimus tarkasteli nuorten opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin yhteyksiä ja kehitystä ennen koulutussiirtymiä ja koulutussiirtymän aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta näkökulmaa, jossa keskeistä on erilaisten yhtenäisten osaryhmien tunnistaminen ja niiden välisten erojen tarkastelu. Ryhmittely tehtiin tavoiteorientaatioiden eli oppimiseen ja suoriutumiseen liittyvien suuntautumistapojen perusteella. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa yhdeksännellä luokalla ja lukiossa (N = 1321) ja miten erilaisen tavoiteorientaatioprofiilin omaavat nuoret eroavat toisistaan yleisen ja kouluun liittyvän hyvinvoinnin sekä koulumenestyksen suhteen. Toinen osatutkimus tarkasteli tavoiteorientaatioprofiilien ajallista pysyvyyttä ja muutoksia ennen koulutussiirtymiä yhdeksännellä luokalla (N = 530) ja lukiossa (N = 519) sekä tavoiteorientaatioryhmien eroja muiden motivaatiomuuttujien ja koulumenestyksen suhteen. Kolmas osatutkimus täydensi aiempia tutkimuksia tarkastelemalla nuorten (N = 579) tavoiteorientaatioprofiileja, niiden ajallista pysyvyyttä siirryttäessä toisen asteen koulutukseen, ryhmien eroja kouluun liittyvässä hyvinvoinnissa sekä motivaation ja hyvinvoinnin rinnakkaisia muutoksia. Malliperustaisen ryhmittelyanalyysin avulla nuoret jaettiin heidän tavoiteorientaatioprofiiliensa perusteella oppimista (oppimisorientoituneet), suoriutumista (menestys- ja/tai suoritusorientoituneet) ja välttelemistä (välttämisorientoituneet ja/tai irrottautuneet) korostaviin osaryhmiin sekä ryhmään, jolla ei korostu mikään tietty tavoiteorientaatio (sitoutumattomat). Hyvin samankaltaisia ryhmiä löydettiin kaikissa osatutkimuksissa sekä eri opiskelukonteksteissa. Eri tavoin orientoituneet nuoret erosivat toisistaan odotusten mukaisesti niin muiden motivaatiomuuttujien, hyvinvoinnin kuin koulumenestyksenkin suhteen. Oppimisorientoituneet nuoret korostivat kouluun liittyvissä pyrkimyksissään uusien asioiden oppimista ja tiedonhallintaa, mikä oli yhteydessä koulunkäynnin mielekkäänä kokemiseen, koulutustavoitteisiin sitoutumiseen, hyvään koulumenestykseen ja hyvinvointiin. Myös menestysorientoituneet nuoret tavoittelivat oppimista, olivat sitoutuneita opiskeluun ja menestyivät koulussa hyvin, mutta toisaalta voimakas pyrkimys menestymiseen oli yhteydessä epäonnistumisen pelkoon ja alttiuteen erilaisille hyvinvoinnin ongelmille, kuten koulu-uupumukselle ja stressille. Suurin ryhmä oli sitoutumattomien joukko, joka toisaalta tunnusti opiskelun ja arvosanojen merkityksen, mutta toisaalta oli jokseenkin haluton panostamaan niiden tavoitteluun. Välttämisorientoituneet nuoret halusivat välttää opiskelun rasituksia ja selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä. Sitoutumattomien ja välttämisorientoituneiden nuorten motivationaaliset profiilit olivat kielteisempiä kuin oppimis- ja menestysorientoituneiden ja he myös kokivat koulunkäynnin vähemmän mielekkäänä. Lisäksi välttämisorientoituneiden koulumenestys oli heikkoa ja he kokivat kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteita koulussa. Ryhmät olivat ajallisesti melko pysyviä lukuvuoden sisällä, lukuvuosien välillä ja jopa koulutussiirtymän aikana. Motivationaalinen profiili oli pysyvä 60 %:lla nuorista ennen koulutussiirtymää ja 50 %:lla koulutussiirtymän aikana. Lisäksi muutokset ryhmäjäsenyyksissä suuntautuivat toisiin samankaltaisiin ryhmiin ja muutoksia ääripäihin oli vain vähän. Tulokset tukevat ajatusta, että tavoiteorientaatiot kuvastavat melko pysyviä yleistyneitä uskomuksia ja suuntautumistapoja, jotka seuraavat opiskelijoita erilaisiin oppimistilanteisiin. Tutkimus osoittaa, että tutkittaessa nuorten opiskelumotivaatiota ja koulusuoriutumista, on erittäin tärkeää tarkastella samanaikaisesti myös sosio-emotionaalista hyvinvointia. Myös yksilöllisten kehityspolkujen tarkastelu on tärkeää, sillä tulosten mukaan nuoruudessa koulutussiirtymien aikaan vain osalla nuorista opiskelumotivaatio laskee ja heillä on erilaisia hyvinvoinnin ongelmia, kun taas toisilla ei ole suurempia ongelmia, ja jotkut nuorista jopa innostuvat opiskelusta ja sitoutuvat koulutyöhön entistä enemmän

Gendered pathways from academic performance, motivational beliefs, and school burnout to adolescents’ educational and occupational aspirations

This study examined Finnish 9th-graders’ (N = 966) pathways to educational and occupational aspirations considering two academic domains: mathematics and reading. Multi-group structural equation models were conducted to investigate how domain-specific performance and motivational beliefs (self-concept and interest), and more general school burnout (exhaustion, cynicism, and inadequacy) relate to boys' and girls' aspirations. Performance in both domains was related to girls' educational aspirations, but only mathematics was linked to boys' aspirations. Positive within-domain relations from girls' motivational beliefs were also found, but their reading self-concept was negatively linked to their math-related occupational aspirations. For boys, only math-related motivational beliefs were associated with their aspirations. Lastly, school burnout was both directly and indirectly linked to students' aspirations. Overall, the study demonstrated the importance of including several factors when investigating students’ aspired educational degrees and occupational plans and, also, the added value of examining educational and occupational aspirations across academic domains.Peer reviewe

Striving for Success but at What Cost? Subject-Specific Achievement Goal Orientation Profiles, Perceived Cost, and Academic Well-Being

Most studies utilizing a person-oriented approach to investigating students’ achievement goal orientation profiles have been domain-general or focused on a single domain (usually mathematics), thus excluding the possibility of identifying distinct subject-specific motivational profiles. In this study, we looked into this by examining upper secondary school students’ subject-specific achievement goal orientation profiles simultaneously in mathematics and English. As distinct profiles might contribute to how students invest time and effort in studying, we also examined differences in perceived subject-specific cost (i.e., effort required, emotional cost, opportunity cost) among students with different profiles, and how this was linked with students’ more general academic well-being (i.e., school engagement, burnout). The 434 Finnish general upper secondary school students participating in the study were classified based on their achievement goal orientations in the two subjects using latent profile analysis, and the predictions of the latent profile on distal outcomes (i.e., measures of cost and academic well-being) were examined within the mixture model. Five divergent achievement goal orientation profiles were identified: indifferent (29%), success-oriented (26%), mastery-oriented (25%), English-oriented, math-avoidant (14%), and avoidance-oriented (6%). The English-oriented, math-avoidant students showed the most distinct domain-specificity in their profile but, in general, profiles indicated more cross-domain generality than specificity. Overall, mastery-oriented students showed the most adaptive academic well-being, while avoidance-oriented students were the least engaged. Success-oriented students were characterised by high multiple goals in both subjects, elevated costs, and high scores on both positive (engagement) and negative (burnout) well-being indicators. The English-oriented, math-avoidant students perceived studying math as costly. The findings suggest that addressing students’ achievement motivation in different subjects may be useful for recognising factors endangering or fostering student learning and well-being.Peer reviewe

Students’ Perfectionistic Profiles : Stability, Change, and Associations with Achievement Goal Orientations

In this study, we examined what kind of perfectionistic profiles (i.e., different patterns of perfectionistic strivings and concerns) can be identified among general upper‐secondary school students, how stable those profiles are over the school year, and how they are connected with students' motivation (i.e., achievement goal orientations). Four distinct profiles were identified. Students with high strivings and low concerns had their focus mainly on mastery, while students with an opposite profile emphasized performance‐avoidance and work‐avoidance orientations. Students with high strivings and concerns favored both performance‐ and mastery‐related goals, whereas students characterized by low strivings and low concerns did not display a dominant tendency toward any orientation. Perfectionistic profiles were relatively stable over time, with the majority of students reporting similar tendencies across the measurements, and with no extreme changes observed. Some indications of more students displaying less adaptive perfectionistic tendencies by the end of the school year were nevertheless found. Our findings demonstrate not only stability in perfectionistic tendencies, but also their motivational relevance in the academic context where students' goals and performance concerns play an important role.Peer reviewe