The Elasticity of Taxable Income: Evidence from Changes in Municipal Income Tax Rates in Finland

The elasticity of taxable income (ETI) is a key parameter in income tax analysis both in terms of efficiency and tax revenue. This paper uses Finnish panel data to analyze ETI. I use changes in flat municipal income tax rates as an instrument for overall changes in marginal tax rates. This instrument is not a function of individual income, which is the basis for an exogenous instrument. In general, instruments used in previous studies do not have this feature. My preferred estimate for the average ETI is 0.16. The preferred specification includes extensive regional and individual controlling. Earlier version of this paper was published in February 2014 ("Taxable income elasticity and the anatomy of behavioral response: Evidence from Finland" Government Institute for Economic Research (VATT) Working Papers 55)

Discrete Labor Supply: Quasi-Experimental Evidence and Implications

We provide quasi-experimental evidence of discrete labor supply. We utilize a novel institutional setting where a reform shifted an income notch to a higher income level, and compare earnings distributions of treated and non-treated individuals before and after the reform. We find transparent evidence of widespread changes in the earnings distribution, which is consistent with discrete but not continuous labor supply. We present a simple application for estimating changes in a distribution to detect discrete responses to local tax changes.nonPeerReviewe

Revenue-maximizing Top Earned Income Tax Rate in the Presence of Income-shifting

We provide an analysis of the revenue-maximizing top earned income tax rate for a country with one of the highest levels of earnings taxation in the world, Finland, and compare it to the current level of taxation. We account for the effect of income-shifting possibilities in the calculations and find that the current top tax rate on earnings in Finland is likely to be below the revenue-maximizing rate. We provide an explicit account of assumptions behind the Laffer curve calculations and demonstrate that policy conclusions depend critically on non-trivial choices regarding, for example, how the current top tax rate is calculated. The assumptions in the Laffer curve calculations need to be made explicit if the calculations are to provide guidance for policy.</p

How do small firms respond to tax schedule discontinuities? : Evidence from South African tax registers

We study the responsiveness of small- and medium-sized firms to a small-business corporate income tax schedule using population-wide administrative data from South Africa. We find sizeable bunching of firms at the corporate income thresholds where the corporate tax rate increases, implying active responses to corporate income taxes. The observed bunching is very sharp and reacts immediately to changes in the location of the kink points. These observations suggest that a sizeable part of the response is driven by reporting responses rather than real economic behavior. We find indicative evidence that reporting behavior is linked to underreporting of sales and legal tax-planning activities.Peer reviewe

Gynnas småföretag av sänkt bolagsskatt?

Företag och entreprenörer spelar en viktig roll för att skapa nya arbetstillfällen och innovationer som annars inte skulle ha blivit till, vilket i sin tur leder till ökad välfärd i samhället. Att sänka skatter för företag ses ofta som ett viktigt politiskt verktyg för att öka företagens tillväxt och investeringar, och många utvecklade länder har därför under det senaste årtiondet reducerat bolagsskatterna. I denna rapport sammanfattas och diskuteras effekterna av de stora sänkningar av bolagsskatten som genomfördes i Finland åren 2012–2014 och som nyligen presenterats i ett working paper. Vi fokuserar på skattesänkningarnas effekter på investeringar och ekonomiska resultat hos små och nystartade företag, som i allmänhet anses vara mycket viktiga för den ekonomiska tillväxten. Vi finner att sänkningarna inte ledde till någon avsevärd ökning av investeringstakten hos små aktiebolag. Vi finner dock en måttlig ökning av försäljningen och de rörliga kostnaderna efter reformen, vilket visar att skattesänkningarna bidrog till att öka småföretagens totala ekonomiska aktivitet.nonPeerReviewe

Työttömyysturvan suojaosa ja työttömyyden aikainen työskentely

Työttömyysturvassa otettiin vuonna 2014 käyttöön suojaosa, jonka tavoitteena oli kannustaa työttömiä ottamaan vastaan osa-aikaisia tai tilapäisiä töitä. Suojaosa yhdessä sovitellun työttömyyspäivärahan kanssa mahdollistavat pienimuotoisen työskentelyn työttömyysetuutta menettämättä. Raportissa kuvaillaan työttömyyden aikaisen työskentelyn kehitystä 2010-luvulla. Laajojen yksilöaineistojen ja SISUmikrosimulointimallin avulla arvioidaan, kuinka yleisiä työttömyysturvan ja muiden sosiaalietuuksien aiheuttamat kannustinongelmat ovat ja miten ne ovat muuttuneet suojaosan käyttöönoton myötä. Analyysimme perusteella työttömien taloudelliset kannustimet vastaanottaa satunnaista tai osaaikatyötä ovat yleisesti ottaen hyvät. Kannustimet olivat varsin hyvät jo ennen suojaosaa johtuen sovitellun päivärahan anteliaisuudesta. Kannustinongelmat ovat harvinaisia ansiosidonnaista päivärahaa saavilla. Kannustimet voivat olla heikot lähinnä perusturvan saajille, joiden kotitaloudet saavat myös tarveharkintaisia sosiaalietuuksia. Työskentely työttömyysjakson aikana on yleisintä peruspäivärahan saajilla. Työmarkkinatuen saajien joukossa työskentely on vähäistä ja sitä esiintyy lähinnä nuorilla. Työttömyyden aikainen työskentely on yleisempää naisille kuin miehille. Kaikissa ryhmissä työskentely työttömyysturvan varassa on yleistynyt koko 2010-luvun, ja kasvu jatkui tasaisena myös suojaosan käyttöönoton jälkeen. Työttömyysjakson aikana työskentelevillä on korkeampi todennäköisyys työllistyä kokoaikaisesti kuin yhtä kauan kokonaan työttömänä olleilla. Tosin tämä selittyy ainakin osittain valikoitumisella, sillä työttömyysaikana työskentelevien mahdollisuudet työllistyä kokoaikaisesti lienevät tavallista paremmat joka tapauksessa. Moni työllistyy kokoaikaisesti samalle työnantajalle, jolle aiemmin työskenteli osa- tai lyhytaikaisesti

The Effects of Size-Based Regulation on Small Firms: Evidence from Vat Threshold

Various types of size-based regulations for firms are typical in most countries (tax schedules, accounting rules, health and safety standards etc.). However, there is only limited evidence of how owners of small firms respond to such rules, and what are the underlying mechanisms behind the observed behavior. We study these questions by examining the effects of the value-added tax (VAT) sales threshold using tax register data on the universe of Finnish firms and their owners. We find sizable bunching of firms in the sales distribution just below the VAT threshold. This implies that small firms actively avoid VAT liability. We utilize variation in both the VAT rate and reporting requirements to provide compelling evidence that the response is caused by the compliance costs of VAT reporting rather than the size of the tax rate. This shows that the costs related to reporting and understanding taxes induce greater distortions than pure tax incentives, especially among low-income entrepreneurs. In addition, we find no explicit evidence of avoidance or evasion, which suggests that firms respond by reducing their true output. Also, bunching behavior is very permanent, implying that the VAT threshold hinders the growth of small firms

Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa

Yhteisöverokantoja alennettiin Suomessa viime vuosikymmenellä reippaasti, mutta näiden uudistusten vaikutuksia ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Tuoreessa tutkimuksessa tarkastelimme uudistusten vaikutuksia pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin ja kasvuun. Veronalennuksella ei ollut vaikutusta näiden yritysten investointeihin, mutta uudistus vauhditti jonkin verran liikevaihdon ja liiketoiminnan kasvua. Veronalennukset ja niiden myötä kasvanut kassavarallisuus mahdollistivat liikevaihdon kasvattamisen etenkin niissä yrityksissä, joilla oli ennestään vähemmän mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa, mutta samalla käyttämätöntä potentiaalia. Verouudistuksilla ei ollut yhtä merkittäviä vaikutuksia varakkaiden ja vanhempien yritysten kohdalla. Verokannustimet olisi tehokasta kohdentaa tarkemmin, vaikka se onkin vaikeammin toteutettavissa.nonPeerReviewe

Stairway to Heaven? Selection into Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance

Using detailed full-population data from Finland, we provide evidence on selection into entrepreneurship and the dynamic implications of establishing a new business. Individuals at the very top of the personal income distribution are much more likely to start a new incorporated business compared to others. There is no similar selection based on parental income, but more than half of new entrepreneurs have entrepreneurial parents. Entrepreneurship is associated with a similar average income gain of 20% relative to comparable wage earners throughout both personal and parental income distributions. However, key firm-level outcomes such as productivity and job creation are positively linked with personal income. This suggests that high-income individuals do not only benefit from entrepreneurship personally, but their businesses are associated with the largest positive spillovers in the economy. In contrast, we find no significant differences in the outcomes of new firms by parental income or parental background in entrepreneurship.nonPeerReviewe