”Et se on meidän aikuisten vastuulla tukee niitten lasten tunteita”:esiopetuksen opettajien kertomuksia tunnetaitokasvatuksesta ja lasten haastavasta käyttäytymisestä

Tiivistelmä. Tarkastelen tutkimuksessani esiopetuksen opettajien kokemuksia tunnetaitokasvatuksesta ja haastavasta käyttäytymisestä heidän kertomustensa pohjalta. Sekä aiempi tutkimus aiheesta että kokemukset kentältä ovat osoittaneet tunnetaitokasvatuksen yhä merkittävämmäksi osaksi tämän päivän varhaiskasvatusta ja esiopetusta, sillä useiden tutkimusten mukaan haasteet lasten sosiaalis-emotionaalisissa taidoissa ovat viime vuosina lisääntyneet. Alle kouluikäistenkin lasten kanssa työskentelevät kohtaavat työssään väkivaltaa ja sen uhkaa. Tämä tutkimus on toteutettu narratiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, ja aineistona toimii neljän esiopetuksen opettajan haastattelut. Haastattelujen analysointi tapahtuu narratiivista analyysia mukaillen. Tutkimukseni avulla selvitän, kuinka merkittävänä esiopetuksen opettajat pitävät tunnetaitokasvatusta työssään, miten se ilmenee heidän omissa lapsiryhmissään ja millaisena kasvattajan rooli suhteessa lasten tunnetaitojen kehittymiseen rakentuu heidän kertomuksissaan. Lisäksi selvitän opettajien kokemuksia haastavasta käyttäytymisestä heidän opettamissaan lapsiryhmissä, erilaisista haastavan käyttäytymisen muodoista sekä valmiuksista ja resursseista vastata haastavaan käyttäytymiseen. Aineistoni kertomusten valossa esiopetuksessa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat ovat hyvin tietoisia tunnetaitokasvatuksen hyödyistä ja pitävät sitä tärkeänä osana omaa opetus- ja kasvatustyötään. Opettajien ammatillista itseluottamusta ja jaksamista haastavat lapset, joilla on suuria pulmia tunteiden käsittelyssä, ja joista osa oireilee jopa huomattavan väkivaltaisesti. Opettajat kokevat, että heillä ei ole riittäviä valmiuksia ja resursseja vastata tällaiseen käyttäytymisen haasteeseen. Haastavan käyttäytymisen muodoista eniten kertomuksia syntyi lasten väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyen. Lisäksi vetäytyvät lapset ja haasteet pettymystensietokyvyssä koetaan arkea kuormittavana. Tutkimuksessani ilmenevistä erilaisista haasteista huolimatta opettajilla on vahva halu nähdä haastavankin käyttäytymisen taakse, ja löytää keinoja lasten oikeanlaiseen tukemiseen yhdessä lähitiimin ja moniammatillisen työryhmän avulla

Tunnetaidot varhaislapsuudessa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmamme tavoitteena on perehtyä ajankohtaiseen aiheeseen varhaiskasvatuksen kentältä: tunnetaitoihin ja niiden tukemiseen. Lastentarhanopettajat ovat kokeneet tarvetta tunnetaitoihin liittyvälle tiedolle, konkreettiselle ohjaukselle ja käytännön neuvoille. Myös tutkimuksessamme esille tulleessa aineistossa ilmenee, että haasteet sosioemotionaalisissa taidoissa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Haluamme ottaa selvää, mikä merkitys tunnetaidoilla on lapsuudessa ja miten lapsia voidaan niissä tukea. Lähdemme tutkimaan asiaa määrittelemällä tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, tutkimalla tunnetaitojen kehitystä, kasvattajan roolia ja ryhmän vaikutusta tunnetaitoihin. Käsittelemme myös tunnetaitojen merkitystä ja vaikutusta esiopetuksesta kouluun siirryttäessä sekä haasteita, joita lapsilla voi tunnetaitojen kehitykseen liittyen ilmetä. Lopuksi kokoamme varhaiskasvatuksen kentällä käytettäviä tunnetaitojen tukemiseen kehitettyjä materiaaleja ja esittelemme ne lyhyesti. Tutkimuksemme on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa käytämme tutkimusongelman kannalta keskeistä kirjallisuutta. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa yhdistämme tutkittavan asian osaksi aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Laaja ja monipuolinen lähdeaineisto lisää tutkimuksemme luotettavuutta. Tutkimuksemme osoittaa, että varhaisella vuorovaikutuksella ja pysyvällä kiintymyssuhteella on ensisijainen merkitys tunnetaitojen kehittymiselle. Lapsen kasvaessa kasvattajan rooli korostuu: lapsi tarvitsee aikuisen tukea tunne-elämänsä kehittymisen sekä ryhmässä toimimisen kanssa. Lapsen siirtyessä kouluun tunnetaidoilla on tärkeä merkitys sekä sosiaalisten että kognitiivisten taitojen oppimisen kannalta. Tästäkin näkökulmasta varhaiskasvatuksella on erityisen merkittävä rooli olla tukemassa lapsia tunnetaitojen oikeanlaisen kehityksen kanssa. Tunnetaitojen tukemisella lämpimässä ja turvallisessa ympäristössä on pitkäaikaiset vaikutukset lapsen elämään

PIM-related kinases selectively regulate olfactory sensations in C. elegans

The mammalian PIM family of serine/threonine kinases regulate several cellular functions, such as cell survival and motility. Since PIM expression is observed in sensory organs, such as olfactory epithelium, we now wanted to explore the physiological roles of PIM kinascs there. As our model organism, we used the Caenorhabditis elegans nematodes, which express two PIM-related kinases, PRK-1 and PRK-2. We demonstrated PRKs to be true PIM orthologs with similar substrate specificity as well as sensitivity to PIM-inhibitory compounds. When we analysed the effects of pan-PIM inhibitors on C. elegans sensory functions, we observed that PRK activity is selectively required to support olfactory sensations to volatile repellents and attractants sensed by AWB and AWC(ON) neurons, respectively, but is dispensable for gustatory sensations. Analyses of prk-deficient mutant strains confirmed these findings and suggested that PRK-1, but not PRK-2 is responsible for the observed effects on olfaction. This regulatory role of PRK-1 is further supported by its observed expression in the head and tail neurons, including AWB and AWC neurons. Based on the evolutionary conservation of NM-related kinases, our data may have implications in regulation of also mammalian olfaction.Peer reviewe

PIM-Related Kinases Selectively Regulate Olfactory Sensations in Caenorhabditis elegans

The mammalian PIM family of serine/threonine kinases regulate several cellular functions, such as cell survival and motility. Because PIM expression is observed in sensory organs, such as olfactory epithelium, we now wanted to explore the physiological roles of PIM kinases there. As our model organism, we used the Caenorhabditis elegans nematodes, which express two PIM-related kinases, PRK-1 and PRK-2. We demonstrated PRKs to be true PIM orthologs with similar substrate specificity as well as sensitivity to PIM-inhibitory compounds. When we analyzed the effects of pan-PIM inhibitors on C. elegans sensory functions, we observed that PRK activity is selectively required to support olfactory sensations to volatile repellents and attractants sensed by AWB and AWCON neurons, respectively, but is dispensable for gustatory sensations. Analyses of prk-deficient mutant strains confirmed these findings and suggested that PRK-1, but not PRK-2 is responsible for the observed effects on olfaction. This regulatory role of PRK-1 is further supported by its observed expression in the head and tail neurons, including AWB and AWC neurons. Based on the evolutionary conservation of PIM-related kinases, our data may have implications in regulation of also mammalian olfaction.</p

Immunoassays Based on Hot Electron-Induced Electrochemiluminescence at Disposable Cell Chips with Printed Electrodes

Novel hot electron-emitting working electrodes and conventional counter electrodes were created by screen printing. Thus, low-cost disposable electrode chips for bioaffinity assays were produced to replace our older expensive electrode chips manufactured by manufacturing techniques of electronics from silicon or on glass chips. The present chips were created by printing as follows: (i) silver lines provided the electronic contacts, counter electrode and the bottom of the working electrode and counter electrode, (ii) the composite layer was printed on appropriate parts of the silver layer, and (iii) finally a hydrophobic ring was added to produce the electrochemical cell boundaries. The applicability of these electrode chips in bioaffinity assays was demonstrated by an immunoassay of human C-reactive protein (i) using Tb(III) chelate label displaying long-lived hot electron-induced electrochemiluminescence (HECL) and (ii) now for the first time fluorescein isothiocyanate (FITC) was utilized as an a low-cost organic label displaying a short-lived HECL in a real-world bioaffinity assay

Lapsen minä kehityksen tukeminen peruskouluun siirtymävaiheessa

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää lapsen minäkehityksen vaiheita ja peruskoulun aloittamisen sekä siitä seuraavien aikuissuhteiden muutoksen vaikutuksia minäkehitykseen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää opettajan toiminnan vaikutuksia lapsen itsetuntoon ja minäkäsitykseen. Pystyäkseen tukemaan lapsen minäkehitystä koulun alussa ja ennaltaehkäisemään yleistä itsetunnon heikkenemistä ensimmäisten kouluvuosien aikana opettajan tulee olla tietoinen minän kehityksestä kehityspsykologian näkökulmasta sekä aikuisen toiminnan merkityksestä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa. Tutkielma käsittelee minuutta tieteellisessä tutkimuksessa, minäkehitystä lapsuuden ja erityisesti kouluun siirtymävaiheen aikana. Lisäksi tarkastellaan opettajan toiminnan vaikutusta oppimistilanteissa, kuten myös opettajan toimintaa kodin ja koulun yhteistyössä sekä oppilaiden välisissä vertaissuhteissa. Minän kehitystä määrää pitkälti sosiaalinen vuorovaikutus ja näistä tilanteista hankittu kokemus. Varhaislapsuudessa määräävin vuorovaikutussuhde on vanhempiin ja tämä suhde on hyvin omaleimainen. Myöhemmin merkittäviksi vuorovaikutussuhteiksi nousevat suhde opettajaan sekä vertaisiin. Suhde opettajaan on uudenlainen muodollisempi aikuissuhde verrattuna vanhempiin ja opettajan vaikutuspiirissä lapset viettävät minäkehityksen herkkyyskaudesta suurimman osan. Opettaja voi toiminnallaan luokassa vaikuttaa ennakoivasti vertaissuhteiden laatuun. Myös vertaissuhteissa ilmenevien konfliktien sattuessa opettajan toiminnan vaikutus voi olla huomattava. Vanhemmat ovat vaikuttaneet ja seuranneet lasta koko hänen elämänsä ajan ja heidän tietonsa lapsesta ovat tärkeitä apuvälineitä opettajalle. Myös yhteistyö koulusta kodin suuntaan ja informaation kulkeminen lapsen suoriutumisesta ja ajankohtaisista asioista on tärkeää lapsen minäkehityksen tukemiseksi kokonaisvaltaisesti sekä kotona että koulussa. Lapsella on tarve kokea itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Lapsi tarvitsee myös kokemusta osallisuudesta sekä informatiivista, kannustavaa palautetta, minkä tarjoamisessa yhteistyö kodin kanssa on tärkeää

”Tehdään siitä mielekästä sekä heikoille että lahjakkaille”:luokanopettajien tapoja ja kokemuksia opetuksen eriyttämiseen liittyen alkuopetuksen liikuntatunneilla

Opetuksen eriyttäminen eli opetuksen erilaiseksi tekeminen ei ole uusi ilmiö, mutta silti moni luokanopettaja kokee eriyttämisen haastavaksi. Oppilasaines koulussa on hyvin heterogeenista muun muassa inkluusion lisääntymisen johdosta. Koululiikunnan tarkoituksena on oppilaiden innostaminen omaehtoiseen liikuntaan. Eriyttämisellä voidaan huomioida jokainen oppilas yksilöllisesti, mikä mahdollistaa motivaation, taidoissa kehittymisen ja liikunnallisen innostuksen vahvistamisen. Alkuopetuksella tarkoitetaan kouluopetuksen 1. ja 2. luokan opetusta. Koulunsa aloittavilla lapsilla on suuria eroja motorisissa taidoissa ja kehitystasossa, joten eriyttäminen tulee huomioida jo alkuopetuksessa. Lähtökohtana tutkimuksen tekemiselle oli koettu haastavuus liikunnanopetuksen eriyttämisestä alkuopetuksen liikuntatunneilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä uusia näkökulmia ja käsityksiä opetuksen eriyttämisestä alkuopetuksen liikunnassa. Tutkimukseen osallistui kuusi luokanopettajaa Oulun alueelta. Tavoitteena oli selvittää luokanopettajien tapoja ja kokemuksia opetuksen eriyttämiseen liittyen alkuopetuksen liikuntatunneilla. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja liikuntatuntien havainnoinnilla keväällä 2013. Tutkimus on kvalitatiivinen ja menetelmä laadullinen sisällönanalyysi, joka tutkii kielellisen aineiston sisällön merkitystä. Tutkimuksessa on myös etnografisia piirteitä, koska osa aineistosta kerättiin havainnoiden. Kerätty aineisto analysoitiin neljän tutkimusongelman pohjalta laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen. Luokanopettajat eriyttivät opetusta alkuopetuksen liikuntatunneilla opettajan didaktisilla ratkaisuilla ja koulun resursseilla. Opettajat kokivat, että liikunnanopetuksen eriyttämisessä oppilaslähtöisyys on tärkeää. Eriyttämiseen vaikuttaa sekä opettaja itse että työyhteisö. Eriyttäminen on tilannesidonnaista. Alkuopetuksen liikuntatuntien eriyttämisen erityispiirteiksi nousi opettajien puheista oppilaantuntemuksen tarvitseminen ja riemullisuuden keskeisyys. Opettajat kokivat eriyttämisen erilaiseksi alkuopetuksessa verrattuna ylempien luokkien oppilaiden eriyttämiseen. Liikunnanopetuksen eriyttämisen haasteeksi muodostuivat erilaiset oppilaat ja edesauttavaksi tekijäksi työyhteisön tuki. Ammattitaito ja resurssit miellettiin tilanteesta riippuen haasteiksi tai edesauttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen tulokset todentavat aiempaa tutkimustietoa oppilaantuntemuksen merkityksestä eriyttämisen mahdollistamiseksi. Suuret oppilasryhmät ja niiden kanssa yksin pärjääminen huolestuttivat opettajia ja vaikeuttivat opetuksen eriyttämistä liikuntatunneilla. Opettajat kokivat, että yhteistyö kollegojen kanssa on tärkeää, auttaa työssä ja sitä tulisi tehdä enemmän. Omaa ammattitaitoa vahvisti kokemus ja liikunnan sivuaine