What determines fiscal balances? An empirical investigation in determinants of changes in OECD budget balances

Fiscal balances have deteriorated quickly in recent years, bringing back to the foreground the question what factors help explain such sharp changes. This paper takes a broad perspective at the issue regarding countries included, the range of explanatory variables tried, and the time-span. The empirical analysis shows that changes in budget balances are affected by debt growth, macroeconomic developments and political factors. In particular, we find that the run-up to EMU induced additional consolidation in Europe and that budget balances deteriorate markedly in election years. Asset prices also may affect budgets, but the impact remains limited in normal times. JEL Classification: E61, E62, H61, H62asset prices, budget balance, Economic Growth, Fiscal Policy, Stability and Growth Pact

Indicators of the Cyclically Adjusted Budget Balance: The Bank of Finland's Experience

Cyclically adjusted government budget balances have become increasingly popular as a means of analysing the fiscal situation and changes in policy that result from the intentional actions of the government. As the actual budget balances are affected both by cyclical factors ('automatic stabilisers') and structural ('discretionary') measures, they may not, in general, be very useful when seeking to assess the orientation of underlying fiscal policy and possible structural imbalances in the budget balance. The problem however is that there is no generally accepted method of calculating cyclically adjusted (structural) budget balances. The results tend to be fairly noisy and sensitive to the method of calculation. The purpose of this article is to highlight these issues by reviewing three estimation methods used by the Bank of Finland - GDP smoothing based on the Hodrick-Prescott trend estimation method, the production function approach and Blanchard's method - and the corresponding estimates of the cyclically adjusted budget balances for Finland.fiscal policy; cyclically adjusted budget balance

The boom-bust cycle in Finland and Sweden 1984-1995 in an international perspective

This paper compares the boom-bust cycle in Finland and Sweden 1984-1995 with the average boom-bust pattern in industrialized countries as calculated from an international sample for the period 1970-2002. Two clear conclusions emerge. First, the Finnish-Swedish experience is much more volatile than the average boom-bust pattern. This holds for virtually every time series examined. Second, the bust and the recovery in the two Nordic countries differ markedly more from the international pattern than the boom phase does. The bust is considerably deeper and the recovery comes earlier and is more rapid. We explain the highly volatile character of the Finnish and Swedish boom-bust episode by the design of economic policies in the 1980s and 1990s. The boom-bust cycle in Finland and Sweden 1984-1995 was driven by financial liberalization and a hard currency policy, causing large pro-cyclical swings in the real rate of interest transmitted via the financial sector into the real sector and then into the public finances. JEL Classification: E32, E62, E6

The Boom-Bust Cycle in Finland and Sweden 1984-1995 in an International Perspective

This paper compares the boom-bust cycle in Finland and Sweden 1984-1995 with the average boom-bust pattern in industrialized countries as calculated from an international sample for the period 1970-2002. Two clear conclusions emerge. First, the Finnish-Swedish experience is much more volatile than the average boom-bust pattern. This holds for virtually every time series examined. Second, the bust and the recovery in the two Nordic countries differ markedly more from the international pattern than the boom phase does. The bust is considerably deeper and the recovery comes earlier and is more rapid. We explain the highly volatile character of the Finnish and Swedish boom-bust episode by the design of economic policies in the 1980s and 1990s. The boom-bust cycle in Finland and Sweden 1984-1995 was driven by financial liberalization and a hard currency policy, causing large pro-cyclical swings in the real rate of interest transmitted via the financial sector into the real sector and then into the public finances.Boom, Bust, Asset Price Cycles, Real Interest Rates, Financial Crisis, Finland, Sweden

Fiscal forecasting: lessons from the literature and challenges

While fiscal forecasting and monitoring has its roots in the accountability of governments for the use of public funds in democracies, the Stability and Growth Pact has significantly increased interest in budgetary forecasts in Europe, where they play a key role in the EU multilateral budgetary surveillance. In view of the increased prominence and sensitivity of budgetary forecasts, which may lead to them being influenced by strategic and political factors, this paper discusses the main issues and challenges in the field of fiscal forecasting from a practitioner’s perspective and places them in the context of the related literature. JEL Classification: H6, E62, C53Fiscal policies, forecasting, government budget, monitoring

Taitoa käsittämässä

Tutkielma tarkastelee taitoa oppimisprosessin kokemuksen kautta. Tutkielmassa olen asettanut itseni opettelemaan tekniseen työhön kuuluvia taitoja. Prosessin kautta avautuneiden kokemusten systemaattisella tarkastelulla olen pyrkinyt selventämään taidon määritelmää. Tutkimuskysymyksenä olen esittänyt "Mitä taito on ja millainen on sen oppimisprosessi?" Tutkielma lähestyy tutkittavaa ilmiötä fenomenologisen menetelmän avulla, jossa tarkastelun keskiöön nousee oppimisprosessissa koetun systemaattinen analysointi. Tutkija ja tutkittava on tutkielmassa sama henkilö. Taidon oppimisen kokemusta tarkastelemalla pyrin kuvailemaan ja tekemään selkoa yhdestä yksittäisestä taidon kokemuksesta, pyrkien tätä kautta ymmärtämään taidon määritelmää myös yleisenä. Tutkielmassa uskon, että yksittäisestä on löydettävissä jotain yleistä. Tutkielmani lähtökohtana on kyseenalaistaa itsestään selvä määritelmä taidosta ja se lähestyy sitä oman kokemuksen kautta. Tutkijana uskon, että henkilökohtaiset kokemukset heijastelevat kuitenkin myös yleisestä, ja sitä kautta uskon tutkielman kertovan myös taidon yleisestä määrittelystä. Tutkielmassa nousee keskeiseksi fenomenologisen analyysin perusteiden määrittely. Fenomenologia toimii tutkielmassa välineenä myös oman opettajuuden hahmottamisen välineenä. Fenomenologisen menetelmän avaamisen jälkeen tutkielma tarkastelee tutkijan itsensä kohtaamaa oppimisprosessia ja avaa sen tuomien määritelmien kautta taidon käsitettä yleisemmin tarkasteltavaksi ilmiöksi ja kokemukseksi. Lopuksi pohdin fenomenologian suhdetta opettajuuteen

Tulevaisuusverstaan mahdollisuudet kouludemokratian toteuttamisen välineenä alakoulussa

Artikkelin tavoitteena on tarkastella, miten kouludemokratian laveus, syvyys ja vaikuttavuus toteutuvat tulevaisuusverstastyöskentelyssä, ja mitkä tekijät mahdollistavat sen. Tutkimusaineisto koostuu yhden alakoulun rehtorin, opettajien ja oppilaiden teemahaastatteluista. Haastatteluita on analysoitu fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen. Analyysin perusteella tulevaisuusverstas on lupaava menetelmä kouludemokratian eri ulottuvuuksien toteutumiseen. Tutkimuskoulussa kaikki oppilaat pääsivät mukaan tulevaisuusverstastyöskentelyyn, oppilaat pystyivät vaikuttamaan moneen kouluyhteisönsä asiaan, ja heillä oli mahdollisuus nostaa haluamansa asiat päätöksentekoon. Kouludemokratian eri ulottuvuuksien toteutumisen mahdollistivat rehtorin antama tuki, asiantuntijaopettajan rooli muutoksen käynnistäjänä, oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien kirjaaminen koulun opetussuunnitelmaan, velvoittavat vaikuttamisrakenteet, opettajien ohjaava rooli sekä kehittymishaluinen ja oppilasmyönteinen toimintakulttuuri. Tulosten perusteella tulevaisuusverstasta kannattaisi kokeilla muissakin alakouluissa.Peer reviewe

”Tehän voitte nyt tehdä nää joulujuhla-askartelut” – Vaikuttamisen vaikeus alakoulussa

Artikkeli käsittelee ohjaavien opettajien käsityksiä alakoulun oppilaskuntatoiminnasta. Tekstissä tarkastellaan ohjaajien käsityksiä kouludemokratian laveuden, syvyyden ja vaikuttavuuden näkökulmista. Oppilaskuntatoiminta nähdään yhtenä ratkaisuna lasten ja nuorten vähäiseen yhteiskunnalliseen kiinnostukseen. Vaikka oppilaskunnista on tehty myös peruskouluissa pakollisia ja toiminta näin ollen kattaa laajoja joukkoja suomalaislapsia ja -nuoria, on ilmiötä tutkittu Suomessa kohtalaisen vähän.Peer reviewe

Participation or pseudodemocracy? : The conceptions of primary schools’ school councils by the supervising teachers

In my thesis, I studied the conceptions of the teachers who supervise school councils in primary schools. The purpose of this study was to examine the aims of school councils, how the aims are actualised, and how the school councils are organised and enhanced at the school level. The concern about the social passivity of children and the young has been raised to public discussion after the millennium. School councils have been considered to be a solution for decreasing social passivity. School democracy has not been a popular topic since the 1980 s, but during the 21st century, it has become more popular, and nowadays, many primary schools have their own school councils. Nevertheless, school councils have not been a popular research subject. In this study, the perspective to school world is societal, and the supervising teachers' conceptions are reflected to democracy, participation and citizenship education using the writings by Dewey, Freire and Biesta. The research data was collected from ten thematic interviews. The interviewees were ten teachers from Espoo, who were responsible for supervising the school councils at their schools. The interviews were analysed using research methods typical for a phenomenographic study. According to the study, the teachers are mainly very satisfied with school councils. School councils were considered to be such places in which pupils learn useful knowledge and skills. In addition, the teachers thought that school councils enhance the communality of schools as well as the participation of pupils. The role of school councils as an organiser of events was considered to be very strong. Via school councils, pupils have been able to affect schools' equipment and conventions, for example, the equipment that can be used during breaks, and school catering. Even though school councils were considered very positive, the interviewed teachers found many things to improve. For example, the teachers thought that pupils and teachers should be more active. In addition, it was considered that even though school councils provide a model of democracy and active citizenship, the pupils' possibilities to impact matters at their school were only minor. School councils were considered to be led by teachers and coordinated from above. School councils could be improved by shifting the focus on school democracy from school councils to classrooms. In classrooms, every student would have an opportunity to learn useful knowledge and skills and to gain experience if they could impact matters at school.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alakoulun oppilaskuntien ohjaajien käsityksiä oppilaskuntatoiminnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta sekä oppilaskuntatoiminnan organisoinnista ja kehittämisestä koulun tasolla. Huoli lasten ja nuorten yhteiskunnallisesta passiivisuudesta on noussut yleiseen keskusteluun vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nuorten vähäiseen yhteiskunnalliseen kiinnostukseen on reagoitu perustamalla kouluihin oppilaskuntia. Kouludemokratia onkin muutaman kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen nostanut päätään ja alakoulujen oppilaskuntatoiminta on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Tästä huolimatta oppilaskuntatoimintaa on tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksen tulokulma koulumaailmaan oli yhteiskunnallinen ja ohjaajien käsityksiä peilattiin muun muassa Deweyn, Freiren ja Biestan kirjoitusten avulla demokratiaan, osallisuuteen ja kansalaiskasvatukseen. Tutkimusaineisto koostui kymmenen espoolaisen alakoulun oppilaskunnan ohjaajan teemahaastatteluista. Haastattelut analysoitiin käyttämällä fenomenografiselle tutkimusperinteelle tyypillistä tutkimusotetta. Tutkimustulosten mukaan oppilaskunnan ohjaajat olivat pääosin tyytyväisiä oppilaskuntatoimintaan. Oppilaskuntatoiminnan nähtiin opettavan erilaisia hyödyllisiä tietoja ja taitoja, parantavan yhteisöllisyyttä ja lisäävän lasten osallisuutta. Oppilaskuntatoiminnan panos erilaisten tapahtumien järjestämiseen nähtiin todella vahvana. Oppilaskuntatoiminnan avulla oltiin vaikutettu koulujen välineistöön ja käytänteisiin kuten välituntivälineisiin ja kouluruokailuihin. Toiminnassa nähtiin kuitenkin paljon kehitettävää. Oppilaiden ja työyhteisön muiden opettajien aktiivisuudessa nähtiin paljon parantamisen varaa. Vaikka oppilaskuntatoiminnan uskottiin antavan mallin demokratiasta ja aktiivisesta kansalaisuudesta, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet nähtiin vähäisinä. Oppilaskuntatoiminta nähtiinkin usein opettajajohtoisena ja ylhäältä päin koordinoituna toimintana. Oppilaskuntatoimintaa voitaisiin kehittää siirtämällä kouludemokratian fokus oppilaskunnan hallituksesta yksittäiseen luokkaan. Yksittäisessä luokassa jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus oppia yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja ja saada kokemuksia omaan kouluyhteisöönsä vaikuttamisesta

Esteettinen teknologiakasvatus

Taiteen maisterin opinnäytteeni aiheena on teknologian ja taidekasvatuksen välinen suhde. Tutkielmassa pohdin millaisia ajattelun menetelmiä ja merkityksiä taiteellinen ja taidekasvatuksellinen toiminta luo, ja miten ne soveltuvat osaksi teknologiakasvatusta. Motivaationi aihevalinnalle tulee omasta taustastani kahden aineen (kuvataiteen ja käsityön) opettajana toimimisesta. Tutkielmani keskeinen hypoteesi on, että teknologia tulee käsittää sellaisena elämän merkityksiä jäsentävänä taustana, joka muovaa kokemustemme laatua aistisina olentoina. Estetiikka voidaan määritellä kokemusperäisen (aistisen) tietämisen ja merkitysten muovaamisen tapana. Tällöin teknologian vaikutusta elämäämme voidaan tarkastella estetiikan kautta. Tutkielmassani muototuvan esteettisen teknologiakasvatuksen avulla voidaan tarkastella taidekasvatuksen ja teknologiakasvatuksen yhteisiä piirteitä. Teknologia ilmenee tutkielmassani sekä rakenteina että välineinä, jolloin sen hahmottaminen vaatii taitoa laajaan perehtyneisyyteen liittyvällä tavalla. attelua jäsentää tekhné-käsite, joka ei tarkoita täydellistä hallintaa, vaan stokastista taitoa. Tämä voi olla teknologisten ympäristöjen hallitsemista, autenttista materiaalituntemusta, koodin lukutaitoa, sekä sitä, että teknologian jäsentämä maailma kyetään hahmottamaan jaettuina merkityksinä, joita voidaan käsitellä estetiikan kautta. Esteettinen ymmärretään tällöin inhimillisenä, aistisena käyttöliittymänä maailmassa olemiseen. Taide voi avata aistisen olemisen eri ulottuvuuksia, jolloin kiinnostavaksi tarkastelun kohteeksi nousee paitsi välittömästi aistivaraisesti ilmenevä (esim. taideobjekti tai taidetuotos), myös 'taideteon' taustalla vaikuttavat ehdot, edellytykset ja merkitykset. Tällöin Deweyn pragmatistisesta estetiikasta nouseva esteettinen kokemus voi toimia kehyksenä havaintojen ja kokemusten merkitysten tarkastelulle. Näin esteettisen alle asettuvat myös kaikki arkiset ilmiöt eikä vain institutionaalinen taide. Esteettisen teknologiakasvatuksen lähtökohta on taidepedagogiikassa eikä teknologiakasvatuksessa, jolloin voimme ammentaa monia taidekasvatuksen kysymisen tapoja teknologiakasvatuksen avuksi. Esittelen tutkielmassani hermeuttisen tarkastelun kautta muodostunutta käsitystä taiteen ja teknologian ilmiöistä ja niiden välisestä suhteesta, sekä tämän pohdinnan pohjalta muotoutuvia esteettisen teknologiakasvatuksen käytännön lähestymistapoja