Verihiutaleiden estäjähoito toteutuu vajavaisesti sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Lähtökohdat Sepelvaltimotautikohtauksen hoidoksi suositellaan tehokasta ja taukoamatonta verihiutaleiden kaksoisestohoitoa.Menetelmät Selvitimme rekisteriaineistoista kaikkien Suomessa v. 2009–13 sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi hoidettujen yli 18-vuotiaiden potilaiden (n = 54 416) kaksoisestohoidon toteutumista.Tulokset Potilaista 49 % lunasti lääkityksen viikon kuluessa kotiutumisesta. Potilasvolyymi oli suurin keskussairaaloissa. Niissä lääkitys aloitettiin 50,8 %:lle. Yliopistosairaaloiden potilaista 57,4 % sai lääkitystä asian­mukaisesti, mutta aluesairaaloissa vain 31,3 %. Yleisimmin käytössä oli klopidogreeli. Uudempia valmisteita käytettiin enenevästi jakson loppupuolella.Päätelmät Antitromboottinen hoito toteutui suosituksiin nähden vajavaisesti. Hoidossa oli ongelmia etenkin, kun potilas kotiutettiin aluesairaalasta.</p

Tyypin 2 diabeteksen hoitosuunnitelmissa ja hoidon kohdentamisessa on parantamisen varaa

Lähtökohdat : Tyypin 2 diabeteksen hoidon keskeisiä tavoitteita ovat taudin etenemisen hidastaminen ja hyvä elämänlaatu. Hoidon tueksi tehdään hoitosuunnitelma, joka auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa potilaan tarpeiden mukaan. Hoitosuunnitelman toteutumista Suomessa ei ole tutkittu. Menetelmät :Tässä kyselytutkimuksessa kerättiin tietoa tyypin 2 diabetesta sairastavien lääkityksestä, liitännäissairauksista, hoitosuunnitelmasta ja hoidon tavoitteiden sisäistämisestä. Osallistujiksi pyydettiin diabeteslääkityksenään muuta kuin pelkästään insuliinia käyttäneitä avoapteekkien asiakkaita. Tulokset : Kyselyyn vastasi 1 067 diabetespotilasta. Heistä 70 % oli osallistunut hoitonsa suunnitteluun, 63 % koki saaneensa hoitosuunnitelmasta tukea, mutta vain 35 % kertoi saaneensa suunnitelman kirjallisena. Hyödyt toteutuivat pienillä paikkakunnilla useammin kuin suurilla. Kirjallinen suunnitelma oli yhteydessä hoitotavoitteiden parempaan ymmärtämiseen. Sydän- ja verisuoni tautiriski ei vaikuttanut käyntitiheyteen (53–55 % vastaanotolla alle 6 kk aiemmin). Vain puolet riskipotilaista käytti uusia ennusteeseen vaikuttavia diabeteslääkkeitä. Päätelmät : Diabeteksen kirjallista hoitosuunnitelmaa käytetään riittämättömästi. Resurssien ja hoidon parempi kohdentaminen potilaan tarpeiden mukaan olisi sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti järkevää.Peer reviewe

Tyypin 2 diabeteksen hoitosuunnitelmissa ja hoidon kohdentamisessa on parantamisen varaa

Lähtökohdat : Tyypin 2 diabeteksen hoidon keskeisiä tavoitteita ovat taudin etenemisen hidastaminen ja hyvä elämänlaatu. Hoidon tueksi tehdään hoitosuunnitelma, joka auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa potilaan tarpeiden mukaan. Hoitosuunnitelman toteutumista Suomessa ei ole tutkittu. Menetelmät :Tässä kyselytutkimuksessa kerättiin tietoa tyypin 2 diabetesta sairastavien lääkityksestä, liitännäissairauksista, hoitosuunnitelmasta ja hoidon tavoitteiden sisäistämisestä. Osallistujiksi pyydettiin diabeteslääkityksenään muuta kuin pelkästään insuliinia käyttäneitä avoapteekkien asiakkaita. Tulokset : Kyselyyn vastasi 1 067 diabetespotilasta. Heistä 70 % oli osallistunut hoitonsa suunnitteluun, 63 % koki saaneensa hoitosuunnitelmasta tukea, mutta vain 35 % kertoi saaneensa suunnitelman kirjallisena. Hyödyt toteutuivat pienillä paikkakunnilla useammin kuin suurilla. Kirjallinen suunnitelma oli yhteydessä hoitotavoitteiden parempaan ymmärtämiseen. Sydän- ja verisuoni tautiriski ei vaikuttanut käyntitiheyteen (53–55 % vastaanotolla alle 6 kk aiemmin). Vain puolet riskipotilaista käytti uusia ennusteeseen vaikuttavia diabeteslääkkeitä. Päätelmät : Diabeteksen kirjallista hoitosuunnitelmaa käytetään riittämättömästi. Resurssien ja hoidon parempi kohdentaminen potilaan tarpeiden mukaan olisi sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti järkevää.publishedVersionPeer reviewe

Clinical factors associated with initiation of and persistence with ADP receptor-inhibiting oral antiplatelet treatment after acute coronary syndrome: a nationwide cohort study from Finland

OBJECTIVES: To study patient selection for and persistence with ADP receptor-inhibiting oral antiplatelet (OAP) treatment after acute coronary syndrome (ACS). DESIGN: Observational, retrospective, cohort study linking real-life patient-level register data. SETTING: Nationwide drug usage study using data of patients with ACS discharged from hospitals in Finland. PARTICIPANTS: The study population consisted of 54 416 patients (aged ≥18 years) following hospital admission for unstable angina pectoris or myocardial infarction during 2009–2013. Patients were classified as either OAP or non-OAP users based on drug purchases within 7 days of discharge. OUTCOME MEASURES: Initiation of and a 12-month persistence with OAP medication. RESULTS: In total, 49% of patients with ACS received OAP treatment after hospital discharge. Women represented 40% of the population, but only 32% of them became OAP users (adjusted OR for initiation compared with men 0.8; p<0.001). Patients not treated with percutaneous coronary intervention (PCI), elderly and patients with dementia/Alzheimer's disease, atrial fibrillation or warfarin treatment were less likely to be treated with OAP. If initiated, they were less likely to complete the recommended 12 months’ medication (adjusted risk increment >38% and p<0.001 for all). The OAP users showed good compliance with immediate initiation (92% within 1 day of discharge) and high mean medication possession rate (99%). Among OAP users, the usage of other secondary prevention drugs after ACS was more common than in non-OAP-treated patients (difference >20 percentage points for each). CONCLUSIONS: Only half of the patients with ACS received guideline-recommended ADP receptor-inhibiting OAP treatment after hospital discharge, suggesting suboptimal treatment practices. Non-PCI-treated patients and patients with increased age, unstable angina, dementia or atrial fibrillation appear to have the highest risk of deficient treatment with OAPs. OAP users, however, showed good compliance during drug usage