Determination of resonance locations in NGC 613 from morphological arguments

In this paper, we present BVRI imaging data of NGC 613. We use these data to determine the corotation radius of the bar, using the photometric phase crossing method. This method uses the phase angle of the spiral structure in several wavebands, and looks for a crossing between the blue (B) light and the redder wavebands (e.g., R or I). For NGC 613, we find two phase crossings, an outer phase crossing at 136 +/- 8 arcsec and an inner phase crossing at 16 +/- 8 arcsec. We argue that the outer phase crossing is due to the bar corotation radius, and from the bar length of $R_{\rm bar}=90.0\pm4.0$ arcsec we go on to calculate a relative bar pattern speed of R = 1.5 +/- 0.1, which is consistent with the results of previous methods described in the literature. For a better understanding of the inner phase crossing, we have created structure maps in all four wavebands and a B-R color map. All of our structure maps and our color map highlight a nuclear ring of star formation at a radius of ~4 arcsec, which had also been observed recently using ALMA. Furthermore, the radius of our inner phase crossing appears to be consistent with the size of a nuclear disk of star formation that has been recently detected and described in the literature. We therefore suggest that the phase crossing method can be used to detect the size of nuclear star formation regions as well as the location of corotation resonances in spiral galaxies.Comment: 8 pages accepted for publication in MNRA

Dynamical Simulations of NGC 2523 and NGC 4245

We present dynamical simulations of NGC 2523 and NGC 4245, two barred galaxies (types SB(r)b and SB(r)0/a, respectively) with prominent inner rings. Our goal is to estimate the bar pattern speeds in these galaxies by matching a sticky-particle simulation to the $B$-band morphology, using near-infrared $K_s$-band images to define the gravitational potentials. We compare the pattern speeds derived by this method with those derived in our previous paper using the well-known Tremaine-Weinberg continuity equation method. The inner rings in these galaxies, which are likely to be resonance features, help to constrain the dynamical models. We find that both methods give the same pattern speeds within the errors.Comment: 29 pages, 3 tables, 13 figures. Accepted for publication in The Astronomical Journa

Jatssoitikosta rumpusetiksi : rumpusetin soitintutkimuksellinen analyysi

Käsittelen tässä tutkimuksessa rumpusetin historiaa. Pyrin määrittelemään, miten ja milloin rumpusetin voi sanoa kehittyneen soittimeksi ja millainen kehityskulku sillä on ollut 1900-luvun alusta vuoteen 1979 asti. Käsittelen rumpusettiin kuuluvat osat yksitellen ja kuvaan kuhunkin kohdistuneet fyysiset muutokset. Lisäksi kysyn, millaiset tekijät rumpusettiä muokkasivat. Tässä huomioin paitsi soittotavassa tapahtuneet muutokset myös laajemmat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kehityslinjat sekä niihin kytkeytyvän populaarimusiikillisen kontekstin. Työni teoreettisena viitekehyksenä toimii soitintutkimus. Tarkastelen soitinta organologisesti ja organografisesti visuaalisen aineiston perusteella. Aineistona käytän Tampereen konservatorion lehtori Harri Lehtisen haastattelua sekä vintagerumpujen keräilijöille suunnattuja www-sivustoja (vintagedrumguide.com ja vintagecymbalguide.com). Nämä musiikkiliikkeiden julkaisemat esitteet kattavat vuodet 1905 vuoteen 1979. Kuvaston perusteella kuvaan rumpusetin erilaisia tyyppejä soittimen osien yhdistelmien ja niiden laajuuden perusteella. Aikakausien vertailu piirtää esiin soittimen laajan kehityskaaren, jonka aikana rumpusetti on muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Tutkimukseni osoittaa, että ensimmäinen rumpusetin kehityskaaren jakso on määriteltävissä vuosiin 1909-1949. Bassorummun pedaalin patentointi aloittaa ajanjakson, jolloin kehittyivät seuraavat settityypit: kaksiosainen perussetti, kaksiosainen perkussiosetti, konsolisetti ja trap. Yleensä setin kokoonpano oli joko hyvin niukka tai hyvin laaja, mutta laajuus ilmeni lähinnä runsaana perkussiokokoelmana, jossa kaksiosaiseen settiin saattoi liittyä jopa kokonaisia orkesterisoittimia. Toista ajanjaksoa 1950-1969 hallitsee neliosainen rock-setti: bassorumpu, pieni tomtom, iso tomtom ja virveli, symbaali telineineen ja hi-hat. Tämä moderni rumpusetti vakiintui vuoteen 1950 mennessä, jolloin kylkisymbaali ja matala charleston olivat kokonaan kadonneet. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa modernin rumpusetin on esitetty syntyneen noin vuonna 1940. Oman työni tulokset tarkentavat tätä väitettä ja sijoittavat modernin setin synnyn pikemminkin 1950-luvun alkuun. Samassa ajanjaksossa rock-setti enteili rumpusetin laajenemista: bassorumpu joko kahdentui (kahden bassorummun rock-setti) tai kääntyi ylösalaisin (cocktail-setti). Kolmannen ajanjakson vuosina 1970-1979 niukoista seteistä palattiin jälleen laajoihin. Tällöin kuvaston pienimmätkin setit olivat jo viisiosaisia. Laajimmissa seteissä osia oli jopa 12. Tarkastelen rumpusetin muutoksien syitä sekä yksittäisten muusikoiden että uusien innovaatioiden kautta, vuorovaikutuksessa ympäröivien musiikillisten ja musiikkikulttuuristen ilmiöiden kanssa. Suuremmassa mittakaavassa rumpusetti muuttui näin laajasta kokoelmasta hyvin niukkaan rokkisettiin ja siitä takaisin laajaan kokoelmaan, kuitenkin niin, että lopputulos on 1970-luvulla täysin erilainen kuin vuosisadan alussa. Klassisten konserttisoittimien kuvasto vaihtui rock-henkisyyteen lukuisten puurunkoisten tomtomien myötä. Kulttuurisesta näkökulmasta soittimen kehitykseen on vaikuttanut esimerkiksi jazz, rumpalin aseman muutos suhteessa yhtyeen muiden soittimien edustajiin, soittimen kehittyminen solistiseen suuntaan sekä rumpalin aseman muutos välttämättömästä tahdinpitäjästä koko yhtyeen tähdeksi. Avainkäsitteitä: rumpusetti, soitintutkimus, kulttuurihistori

Evaluation des Risikoorientierten Sanktionenvollzugs – Konstruktion einer Veränderungsmessung

Der Risikoorientierte Sanktionenvollzug (ROS) hat zum Ziel, Rückfälle größtmöglich zu reduzieren und Ressourcen zu stärken. In verschiedenen Evaluationen wurde ROS untersucht und weiterentwickelt. Nun soll eine Veränderungsmessung konzipiert werden, die ROS erweitert und die Abbildung von Veränderungen transparenter und nachvollziehbarer machen soll. Hierzu werden sowohl personen- als auch umweltbezogene Gesichtspunkte herangezogen. Folgende 3 personenbezogenen Aspekte werden unterschieden: Veränderungspotenzial (welches sich aus Veränderungsfähigkeit und Veränderungsmotivation zusammensetzt), delinquenzbezogene Prozessvariablen und Stufen der Verhaltensänderung. Sowohl das Veränderungspotenzial als auch die delinquenzbezogenen Prozessvariablen erfassen die Bereiche Wollen, Wissen und Können. Die Stufen der Verhaltensänderung umfassen die Ebenen Absichtslosigkeit, Absichtsbildung, Handlung und Aufrechterhaltung. Die umweltbezogenen Aspekte umfassen zentrale Lebensbereiche wie Arbeit, Wohnen, soziales Umfeld etc. und werden anhand einer umweltbezogenen Veränderungsmessung bewertet, die ebenfalls die Bereiche Wollen, Wissen und Können umfasst. Umwelt- und personenbezogene Aspekte werden übergeordnet in der Ausprägung des Problemprofils betrachtet. Die Ausprägung des Problemprofils betrachtet, anders als die 3 personenbezogenen Aspekte, nicht nur konkrete deliktpräventive Aspekte, sondern auch die Auswirkung des Problemprofils in nichtdeliktrelevanten Situationen und Lebensbereichen. Abschließend werden Limitationen diskutiert sowie ein Ausblick auf eine zu einem späteren Zeitpunkt folgende Evaluation gegeben. = The goal of the risk-oriented enforcement of sanctions (ROS) is to reduce the risk of reoffending as well as to strengthen offender’s resources. Thus far, ROS has been evaluated and enhanced in several studies. Now a change measurement is constructed to further enhance the ROS. The aim is to make change in offenders more transparent and traceable. Therefore, environmental and personality aspects are considered. Personality aspects include: potential for change (consisting of ability to change and motivation to change), delinquency-related process variables and stages of change. Potential for change and delinquency-related process variables include the aspects of motivation, knowledge and ability. The stages of change comprise precontemplation, contemplation, action and maintenance. Environmental aspects (such as work life, financial situation and social environment) are measured with the environmental change measurement, which also includes motivation, knowledge and ability. Environmental and personality aspects are both considered to assess the overall manifestation of risk-related traits. While the other personality-based variables only consider delinquency-related aspects, the overall manifestation takes on a more holistic approach. Therefore, the influences of the risk-related patterns of thoughts and actions on everyday situations and environmental aspects are taken into account. Furthermore, limitations are discussed and an outlook is given on an evaluation that will take place in a different study

Veränderungsmessung und Rückfälligkeit im Risikoorientierten Sanktionenvollzug

Mit der Einführung des Risikoorientierten Sanktionenvollzugs (ROS) in der Schweiz sollen Rückfälle größtmöglich reduziert und die Ressourcen der Straftäter*innen gestärkt werden. Um diesem Anspruch gerecht zu werden, wird ROS fortlaufend evaluiert und weiterentwickelt. Nun soll eine konzipierte Veränderungsmessung überprüft werden, die ROS erweitern und die Abbildung von Veränderungen transparenter und nachvollziehbarer machen könnte. Neben den demografischen und Rückfalldaten werden diverse personen- und umweltbezogene Aspekte herangezogen. Konkret wird anhand von 302 Fällen betrachtet, ob im Verlauf der Sanktion eine Verbesserung der personen- und umweltbezogenen Aspekte stattgefunden hat. Anschließend wird analysiert, ob Verbesserungen der personen- und umweltbezogenen Variablen Zusammenhänge zur Rückfälligkeit aufweisen. Ebenso wird betrachtet, ob eine gute Passung von forensischem Bedarf und juristischen Rahmenbedingungen mit den Variablen sowie der Rückfälligkeit zusammenhängt. Des Weiteren wird anhand von Vergleichsdaten aus einer Stichprobe vor der Einführung von ROS die Wirksamkeit von ROS in Bezug auf Rückfälligkeit untersucht. Die untersuchten Bereiche weisen teilweise signifikante Ergebnisse auf. So deuten die Befunde darauf hin, dass die Veränderungsmessung grundsätzlich eine sinnvolle Ergänzung im ROS-Prozess darstellt. Außerdem kann die Wirksamkeit von ROS bestätigt werden. Abschließend werden Limitationen diskutiert und ein Ausblick gegeben

The Bar Pattern Speed of NGC 1433 Estimated Via Sticky-Particle Simulations

We present detailed numerical simulations of NGC 1433, an intermediate-type barred spiral showing strong morphological features including a secondary bar, nuclear ring, inner ring, outer pseudoring, and two striking, detached spiral arcs known as ``plumes.'' This galaxy is an ideal candidate for recreating the observed morphology through dynamical models and determining the pattern speed. We derived a gravitational potential from an $H$-band image of the galaxy and simulated the behavior of a two-dimensional disk of 100,000 inelastically colliding gas particles. We find that the closest matching morphology between a $B$-band image and a simulation occurs with a pattern speed of 0.89 km s$^{-1}$ arcsec$^{-1}$ $\pm$ 5-10%. We also determine that the ratio of corotation radius to the average published bar radius is 1.7 $\pm$ 0.3, with the ambiguity in the bar radius being the largest contributor to the error.Comment: Accepted for publication by The Astronomical Journal. 34 pages, 13 figures, 2 table

The Kinematically Measured Pattern Speeds of NGC 2523 and NGC 4245

We have applied the Tremaine-Weinberg continuity equation method to derive the bar pattern speed in the SB(r)b galaxy NGC 2523 and the SB(r)0/a galaxy NGC 4245 using the Calcium Triplet absorption lines. These galaxies were selected because they have strong inner rings which can be used as independent tracers of the pattern speed. The pattern speed of NGC 2523 is 26.4 $\pm$ 6.1 km s$^{-1}$ kpc$^{-1}$, assuming an inclination of 49.7$^{\circ}$ and a distance of 51.0 Mpc. The pattern speed of NGC 4245 is 75.5 $\pm$ 31.3 km s$^{-1}$ kpc$^{-1}$, assuming an inclination of 35.4$^{\circ}$ and a distance of 12.6 Mpc. The ratio of the corotation radius to the bar radius of NGC 2523 and NGC 4245 is 1.4 $\pm$ 0.3 and 1.1 $\pm$ 0.5, respectively. These values place the bright inner rings near and slightly inside the corotation radius, as predicted by barred galaxy theory. Within the uncertainties, both galaxies are found to have fast bars that likely indicate dark halos of low central concentration. The photometric properties, bar strengths, and disk stabilities of both galaxies are also discussed.Comment: Accepted for publication in The Astronomical Journal, 11 figures, 2 table

Far-Ultraviolet Spectroscopy of Star-Forming Regions in Nearby Galaxies: Stellar Populations and Abundance Indicators

We present FUSE spectroscopy and supporting data for star-forming regions in nearby galaxies, to examine their massive-star content and explore the use of abundance and population indicators in this spectral range for high-redshift galaxies. New far-ultraviolet spectra are shown for four bright H II regions in M33 (NGC 588, 592, 595, and 604), the H II region NGC 5461 in M101, and the starburst nucleus of NGC 7714, supplemented by the very-low-metallicity galaxy I Zw 18. In each case, we see strong Milky Way absorption systems from H2, but intrinsic absorption within each galaxy is weak or undetectable, perhaps because of the "UV bias" in which reddened stars which lie behind molecular-rich areas are also heavily reddened. We see striking changes in the stellar-wind lines from these populations with metallicity, suggesting that C II, C III, C IV, N II, N III, and P V lines are potential tracers of stellar metallicity in star-forming galaxies. Three of these relations - involving N IV, C III, and P V - are nearly linear over the range from O/H=0.05--0.8 solar. The major difference in continuum shapes among these systems is that the giant H II complex NGC 604 has a stronger continuum shortward of 950 A than any other object in this sample. Small-number statistics would likely go in the other direction; we favor this as the result of a discrete star-forming event ~3 Myr ago, as suggested by previous studies of its stellar population. (Supported by NASA grant NAG5-8959)Comment: Astronomical Journal, in press (July 2004). 8 figures; before publication, full-resolution figures are available as a single PDF file from http://www.astr.ua.edu/keel/fusefigs.pd

On the Link Between Central Black Holes, Bar Dynamics, and Dark Matter Halos in Spiral Galaxies

The discovery of a relationship between supermassive black hole (SMBH) mass and spiral arm pitch angle (P) is evidence that SMBHs are tied to the overall secular evolution of a galaxy. The discovery of SMBHs in late-type galaxies with little or no bulge suggests that an underlying correlation between the dark matter halo concentration and SMBH mass (MBH) exists, rather than between the bulge mass and MBH. In this paper we measure P using a two-dimensional fast fourier transform and estimate the bar pattern speeds of 40 barred spiral galaxies from the Carnegie-Irvine Galaxy Survey. The pattern speeds were derived by estimating the gravitational potentials of our galaxies from Ks-band images and using them to produce dynamical simulation models. The pattern speeds allow us to identify those galaxies with low central dark halo densities, or fast rotating bars, while P provides an estimate of MBH. We find that a wide range of MBH exists in galaxies with low central dark matter halo densities, which appears to support other theoretical results. We also find that galaxies with low central dark halo densities appear to follow more predictable trends in P versus de Vaucouleurs morphological type (T) and bar strength versus T than barred galaxies in general. The empirical relationship between MBH and total gravitational mass of a galaxy (Mtot) allows us to predict the minimum Mtot that will be observationally measured of our fast bar galaxies. These predictions will be investigated in a subsequent paper.Comment: 17 pages, 1 table, 11 figures, accepted for publication in MNRA